Vilnan kuvernementti (, ja ) oli hallintoalue Venäjän keisarikunnassa nykyisen Liettuan ja Valko-Venäjän alueella. Kuvernementti perustettiin Puolan kolmannen jaon seurauksena. Hallinnollisesti kuvernementti oli osa Vilnan kenraalikuvernementtia ja kuului keisarikunnan Luoteiseen aluepiiriin.
Historia Vilnan- ja Hrodnan kuvernementit perustettiin Puolan kolmannen jaon (1795) jälkeen. Vain vuotta myöhemmin, joulukuussa 1796, kuvernementit yhdistettiin yhdeksi Liettuan kuvernementiksi Venäjän keisari Paavali I:n määräyksestä. Yhdistäminen jäi lyhytaikaiseksi, sillä syyskuussa 1801 keisari Aleksanteri I määräsi Liettuan kuvernementin jaettavaksi jälleen kahtia Vilnan ja Hrodnan kuvernementteihin. Vuonna 1801 Vilnan kuvernementtiin perustettiin aiemman yhdentoista kihlakunnan lisäksi 12. kihlakunta (Zarasai).
Suurempi aluemuutos toteutettiin vuonna 1843. Vilnan kuvernementin alue pieneni huomattavasti, kun siitä lohkaistiin Kaunasin kuvernementti. Uuteen Vilnan kuvernementtiin liitettiin kihlakuntia muista kuvernementeista: Minskin kuvernementista Vilnaan liitettiin Vileika ja Dzisna sekä Hrodnan kuvernementista Lida. Vuonna 1867 perustettiin Suwałkin kuvernementti.
Vuoden 1897 väestönlaskennan aikaan Vilnan kuvernementissa oli seitsemän kihlakuntaa. Kihlakunnat ja niiden asukasmäärät käyvät ilmi oheisesta taulukosta.
+ Vilnan kuvernementin kihlakunnat 1897 Kihlakunta Pinta-ala (neliövirstaa)(neliövirsta=1,138062 km2) Asukasluku Hallintokeskus Disnan kihlakunta Disna (Dzisna, 6 756 as.) Lidan kihlakunta Lida (9 323 as.) Ošmjanyn kihlakunta Ošmjany (Ašmjany, 7 214 as.) Švenčionysin kihlakunta Švenčionys (6 025 as.) Trakain kihlakunta Trakai (3 240 as.) Vileikain kihlakunta Vileika (3 560 as.) Vilnan kihlakunta Vilna (154 532 as.) Vilnan kuvernementtiYhteensä Vilna
Nämä alueet säilyivät vuoden 1843 jälkeen muuttumattomina ensimmäiseen maailmansotaan asti (1915). Tällöin Saksan keisarikunnan Baltian miehityshallinto Ober Ost otti osan Venäjän keisarikunnan läntisimmistä kuvermenteista hallintaansa. Puolan–Neuvosto-Venäjän sodassa kuvernementin alue siirtyi Puolalle, ja vuonna 1923 Vilnan voivodikunta perustettiin.
Väestö Vuonna 1834 kuvernementissa asui noin 789 000 asukasta. Väkiluku kasvoi 1800-luvulla voimakkaasti, mutta Vilnan kuvernementin rajat myös muuttuivat oleellisesti.
Vuonna 1897 rajoiltaan muuttuneen kuvernementin väkiluku oli 1,591 miljoonaa. Väestöstä 87,6% (1 393 200 as.) asui maaseudulla ja 12,4% (198 007 as.) kaupungeissa. Kaupungeista suurin oli runsaan 154 000 asukkaan Vilna. Kuvernementin väentiheys oli tuona vuonna 37 asukasta per neliökilometri.
Valkovenäläiset muodostivat vuonna 1897 enemmistön 56,1 prosentin väestöosuudellaan (äidinkielensä mukaan ryhmitelty kuvernementin väestö). Muita kieliryhmiä olivat liettualaiset (17,6 %), juutalaiset (12,7 %), puolalaisia (8,2 %), venäläiset (4,9 %) ja saksalaiset (0,3 %). Joku muu äidinkieli oli 0,3 prosentilla väestöstä.
Vilnan kenraalikuvernöörit Vilnan kenraalikuvernööri hallitsi Vilnan kuvernementin lisäksi joitain naapurialueita. Esimerkiksi vuosina 1794-1796 kenraalikuvernööri vastasi Slonimin ja Vilnan kuvernementeista, 1796-1801 Liettuan kuvernementista, vuosina 1801-1831 Vilnan ja Hrodnan kuvernementeista.
Nikolai Repnin (1794–1797) Mihail Kutuzov (1799–1801) Levin August von Bennigsen (1801–1806) Aleksandr Korsakov (1806–1830) Mihail Muravjov-Vilenski (1863–1865) Konstantin von Kaufman (1865–1866) Aleksandr Potapov (1868–1874) Eduard Totleben (1880–1884) Pjotr Svjatopolk-Mirski (1902–1904)
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Venäjän keisarikunnan kuvernementit Luokka:Liettuan entiset valtiot ja valtiomuodostelmat Luokka:Valko-Venäjän entiset valtiot ja valtiomuodostelmat Luokka:Vilnan historia