Themistokles (, ; n. 524–460 eaa.) oli antiikin kreikkalainen valtiomies ja sotapäällikkö, joka oli kotoisin Ateenasta. Hän johti Ateenaa persialaissotien aikana, ja hänen ansiostaan ateenalaiset käyttivät hopeakaivoksista saamansa tuoton laajentamalla laivastoaan, joka kasvoi 70 laivasta 200 laivaan. (Kopio tekstistä)
Themistokleen politiikkaa vastusti Aristeides, joka lopulta karkotettiin Ateenasta. Themistokleen ansiosta kreikkalaisten yhdistynyt laivasto taisteli menestyksekkäästi persialaisia hyökkääjiä vastaan Artemisionin taistelussa ja ratkaisevassa Salamiin taistelussa vuonna 480 eaa. Persialaissotien jälkeen Aristeides ja Themistokles sopivat riitansa ja Aristeides sai palata Ateenaan. Pian sodan jälkeen Themistokles alkoi menettää suosiotaan, ja menetettyään kansan luottamuksen hänen oli paettava, lopulta Vähään-Aasiaan. Persialaiset ottivat hänet hyvin vastaan ja antoivat hänen asettua asumaan Magnesiaan. Siellä hän kuolikin, joko sairauteen tai tekemällä itsemurhan. Themistokles muistetaan Ateenan yhtenä suurimmista johtajista.
Elämä Antiikin lähteet
Plutarkhoksen teokseen Kuuluisien miesten elämäkertoja kuuluu Themistokleen elämäkerta, jota on elävöitetty kaikenlaisilla tarinoilla hänestä sen jälkeen kun hän oli siirtynyt Aasiaan. Sen lisäksi tärkeimpiä lähteitä hänen vaiheisiinsa on Herodotoksen Historiateos. Diodoros Sisilialainen ei ole Themistokleenkaan suhteen kovinkaan luotettava lähde. Myös Cornelius Nepoksella on Themistokleen elämäkerta teoksessa Kuuluisia miehiä.
Nuoruus ja perhe
Themistokles oli kotoisin Frearrhioin demoksesta. Hänen isänsä oli Neokles, joka ei kuulunut aikansa maineikkaimpien ateenalaisten joukkoon. Themistokleen äiti oli joidenkin antiikin lähteiden mukaan traakialainen Abrotonon ja joidenkin mukaan kaarialainen Euterpe; Neanthes lisää, että hän olisi ollut Kaarian Halikarnassoksesta. Koska Themistokles ei ollut äidin puolelta ateenalainen, hän kuului nothoi-luokkaan.Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Themistokles 1, vrt. Perikles 37.
Themistokles syntyi noin vuonna 524 eaa. Aiemmin syntymä on ajoitettu noin vuoteen 514 eaa. Nuoruudessään Themistokles vaikuttaa olleen kiihkeäluonteinen; hän osoitti älyllisiä kykyjä ja hänellä oli paljon kunnianhimoa ja halu nousta poliittisiin tehtäviin. Vapaa-ajallaan hän ei liittynyt muiden nuorten mukaan tyypillisiin harrasteisiin, vaan harjoitteli pitämällä puheita keksimistään aiheista. Hänen opettajansa kerrotaan sanoneen, että hänestä tulisi jotakin suurta, joko hyvässä tai pahassa. Hänen isänsä taas kerrotaan osoittaneen pojalleen joitakin vanhoja laivanhylkyjä, jotka oli hylätty rannalle, ja sanoneen, että se oli myös tapa, jolla kansa kohteli entisiä johtajiaan, kun näistä ei enää ollut hyötyä.
Politiikassa
Themistokles halusi nousta Ateenan johtajaksi, ja aloitti uransa asettumalla niitä vastaan, joilla oli eniten valtaa. Näistä tärkein oli Aristeides. Plutarkhokselta jää epäselväksi, osallistuiko Themistokles vuoden 490 eaa. Marathonin taisteluun vai ei, mutta ainakin hän olisi ollut siihen sopivassa iässä. Maine, jonka Miltiades sai sotapäällikkyydestään Marathonissa, vaikuttaa tehneen suuren vaikutuksen Themistokleehen, ja hän alkoi tavoitella samaa itselleen. Monet luulivat, että taistelu olisi päättänyt persialaissodat, mutta Themistokles ennakoi, että se olisi vain alku suuremmalle kamppailulle, ja otti tehtäväkseen Ateenan valmistamisen sitä varten.
pienoiskuva|vasen|pysty|Themistokles. Evald Hansenin piirros vuodelta 1875. Themistokleen kilpailija Aristeides ostrakisoitiin vuonna 483 eaa., ja Themistokles oli tässä osallisena. Tämän jälkeen hän nousi Ateenan poliittiseksi johtajaksi. Vuonna 481 eaa. hän toimi eponyymiarkonttina. Muutoin Themistokleen varhaisen elämän tapahtumien ajoitukset ovat epäselviä. Hän saattoi jo ennen arkonttikauttaan tai mahdollisesti samana vuonna taivutella ateenalaiset käyttämään Laureionin hopeakaivosten tuoton laivojen rakentamiseen, sen sijaan että varat olisi vain jaettu ateenalaisille.Herodotos: Historiateos 7.144; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Themistokles 4. Perusteluna hänellä oli se, että Ateenan laivastosta tuli tehdä yhtä suuri kuin Aiginalla, jonka kanssa Ateena tuolloin oli sodassa, mutta hänen todellisena tarkoitusperänään oli varustella Ateena Persian tulevaa hyökkäystä vastaan. Muutoinkin Themistokleen politiikkana oli saada ateenalaiset merelle, koska hän oli vakuuttunut, että Ateena voisi ainoastaan laivastonsa avulla voittaa persialaiset ja saada johtoaseman koko Kreikassa.
Themistokleen johdolla ateenalaiset nostivat Herodotoksen mukaan laivastonsa koon kahteensataan kolmisoutuun. Niitä ei käytetty Aiginaa vastaan, sillä Ateena teki sen kanssa rauhan, vaan persialaisia vastaan, ja näin, kuten Plutarkhos sanoo, Themistokleen politiikka pelasti Kreikan. Samoihin aikoihin tai jonkin verran myöhemmin Themistokles taivutteli ateenalaiset päättämään, että joka vuosi rakennettaisiin 20 uutta laivaa.
Sotapäällikkönä Artemisionin taistelu
Kun ateenalaiset saivat tiedon Kserkseen varustautumisesta suurelle sotaretkelle, ateenalaiset harkitsivat johtajansa valintaa. Themistokleen ainoa kilpailija oli Epikydes, joka oli taitava puhuja mutta muutoin heikko. Themistokles pelkäsi, että asiat menisivät niin kyvyttömän johtajan johdolla huonosti, ja lahjoi siksi kilpailijansa pois pelistä ja tuli itse valituksi.Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Themistokles 6.
Tämän jälkeen, syksyllä 480 eaa., joukko miehiä lähetettiin Themistokleen ja spartalaisen Euainetoksen johdolla Halokseen, josta he marssivat Tempen solaan asettuakseen Kserkseen joukkoja vastaan. Muutaman päivän päästä armeija perääntyi takaisin laivoille jo ennen kuin Kserkses oli ylittänyt Hellespontoksen Euroopan puolelle Abydoksessa.Herodotos: Historiateos 7.173; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Themistokles 7. Kun thessalialaiset näin oli hylätty, he liittyivät Persian puolelle, samoin kuin muut kreikkalaiset etelään aina Boiotiaan saakka.
Tämän jälkeen kreikkalaisliittolaiset pitivät kokouksen Korintin kannaksella eli Isthmoksella, jossa päätettiin, että armeija asetettaisiin persialaisia vastaan Thermopylain kapealle rannikkokaistaleelle, ja laivasto Artemisionin niemen edustalle Euboian luoteiskärkeen, mistä se voisi seurata tapahtumia Thermopylaissa. Themistokles lupautui asettumaan spartalaisen Eurybiadeen alaisuuteen, vaikka ateenalaisilla oli enemmän laivoja kuin spartalaisilla. Persian laivasto kärsi suuria tappioita Thessalian rannikolla jouduttuaan myrskyyn,Herodotos: Historiateos 7.190. mutta selvisi lopulta Afetaihin. Tuolloin Eurybiades alkoi harkita vetäytymistä eteläisempään Kreikkaan.Herodotos: Historiateos 8.4; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Themistokles 7. Euboialaiset, jotka pelkäsivät tulevansa hylätyksi ennen kuin olivat saaneet naiset ja lapset turvaan saareltaan, antoivat Themistokleelle 30 talenttia, joista hän antoi osan Eurybiadeelle ja osan korinttilaisia komentaneelle Adeimantokselle, ja sai näin heidät jäämään ja ottamaan riskin taistelusta.
Kreikkalaiset menestyivät seuranneessa Artemisionin meritaistelussa, ja Persian laivasto kärsi tuhoja myös toisessa myrskyssä. Kuitenkin myös ateenalaiset kärsivät suuria tappioita taistelussa, ja puolet Ateenan laivoista tuhoutui tai tuli muutoin taistelukelvottomiksi.Herodotos: Historiateos 8.18. Taistelu käytiin samoihin aikoihin, kun Leonidas taisteli vähäisine joukkoineen Thermopylain taistelussa. Taistelun jälkeen kreikkalaisten laivasto vetäytyi Salamiin saarelle Attikan lounaisrannikon edustalle. Ennen Artemisionista lähtöä Themistokles kirjoitutti kallioon ja kivenpalasille viestin Kserkseen laivastossa mukana olleille joonialaisille, toivoen näiden siirtyvän pois persialaisten joukoista, jos kirjoitus ei tule Kserkseen tietoon. Jos kuningas taas saisi tietää viestistä, hän ainakin epäilisi joonialaisia, eikä antaisi näiden osallistua taisteluihin.Herodotos: Historiateos 8.22.
Salamiin taistelu
Peloponnesoslaisten suunnitelmana oli vetäytyä niemimaalleen ja rakentaa muuri Isthmoksen poikki, ja laivasto vetäytyi Salamiille vain ateenalaisten hartaasta pyynnöstä saada ensin evakuoida naiset ja lapset Attikasta sinne. Delfoin oraakkelin vastaus oli antanut ateenalaisille neuvon puolustaa itseään puumuureilla, ja Themistokles, joka oli mahdollisesti koko vastauksen takana, selitti sen niin, että puumuurit viittasivat sotalaivoihin. Siksi hän ehdotti, että Ateenan kaupunki itse tulisi jättää Athenen haltuun, ja että naiset, lapset ja sotakunnottomat evakuoitaisiin Salamiille, Aiginaan ja Troizeniin, niin kuin tehtiinkin. Troizenilaiset ottivat evakot hyvin vastaan ja kustansivat heidän elatuksensa julkisista varoista. Kreikkalaisten yhdistynyt laivasto kerääntyi Salamiihin, ja koostui laivoista, jotka olivat jo olleet Artemisionissa sekä Troizenissa olleista laivoista. Yhteensä laivoja oli 378, lukuun ottamatta pentekontereita eli viisikymmenairokkaita.Herodotos: Historiateos 8.48.
pienoiskuva|vasen|pysty|Themistokleen päätös ateenalaisten evakuoinnista ja kaupungin meripuolustuksen järjestämisestä ennen vuoden 480 eaa. Salamiin taistelua. Troizenista löydetty piirtokirjoituskopio 200-luvulta eaa. Epigrafinen museo, Ateena. Sillä välin persialaiset etenivät Boiotian halki ja saapuivat Attikaan tuhoten kaiken matkallaan. He valtasivat myös Ateenan ja polttivat Akropoliin. Salamiihin kokoontuneet kreikkalaisliittolaiset hätääntyivät, ja monet valmistautuivat astumaan laivoihinsa. Kuultuaan, että liittolaiset olivat päättäneet kokouksessaan vetäytyä Isthmokselle, Themistokleen ystävä Mnesifilos pyysi Themistoklesta estämään tämän ja saamaan Eurybiadeen jäämään. Themistokles oli samaa mieltä kuin Mnesifilos ja sai Eurybiadeen pitämään uuden kokouksen, jossa hän kertoi vetäytymisen seurauksista. Adeimantos kehotti Themistoklesta vaikenemaan sanomalla, ettei miehen, jolla ei ole kaupunkia, tulisi puhua neuvostossa. Themistokles vastasi, että ateenalaisilla oli suurempi maa ja kaupunki kuin korinttilaisilla, koska heillä oli kaksisataa laivaa, eikä mikään kreikkalaiskaupunki voisi vastustaa heitä, jos he hyökkäisivät. Eurybiadeelle hän sanoi, että jos hän jättäisi Salamiin, hän aiheuttaisi koko Kreikan tuhon, koska kreikkalaisten kaikki voima oli laivastossa. Jos he päättäisivät olla taistelematta Salamiissa, ateenalaiset purjehtisivat Italiaan, ja yksin jääneet kreikkalaiset muistaisivat sitten hänen sanansa. Lopulta Eurybiades taipui ja päätti, että joukot jäävät Salamiihin.
Kserkseen laivaston, jonka kerrotaan koostuneen laivasta, tultua Saroninlahdelle kreikkalaiset huolestuivat jälleen ja pitivät uuden kokouksen. Siinä ehdotettiin, että muut kreikkalaiset purjehtisivat pois Peloponnesokselle, kun taas ateenalaiset, aiginalaiset ja megarislaiset katsoivat edelleen, että heidän kaikkien tulisi pitää asemansa.Herodotos: Historiateos 8.74. Themistokles teki pakosuunnitelman tyhjäksi lähettämällä uskollisen orjansa Sikinnoksen veneellä persialaisten luokse kertomaan, että Themistokles oli persialaisten puolella ja toivoi näiden voittoa, ja että kreikkalaiset olivat erimielisiä ja osa suunnitteli pakoa. Siksi persialaiset pääsisivät voitolle, jos vain estäisivät paon, jolloin kreikkalaiset vain riitelisivät keskenään. Persialaiset uskoivat viestin ja pyrkivät piirittämään kreikkalaisten laivaston, niin ettei kukaan pääsisi pakoon. He rantautuivat Psyttaleian saarelle Salamiin ja Attikan rannikon välillä. Yön kuluessa he valtasivat laivoillaan koko salmen Salamiin ja mantereen välillä aina Munikhiaan saakka.Herodotos: Historiateos 8.75–76.