Nikolai Vladimirovitš Ekk (, 1. kesäkuuta 1902 Riika, Venäjä – 14. heinäkuuta 1976 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja. Hänen tunnetuin ohjauksensa on Passi elämään (Putjovka v žizn 1931).
Ohjaajana Valmistuttuaan alalle 1920-luvulla Ekk työskenteli ennen ohjaajan uraansa Vsevolod Meyerholdin teatterissa. Ekkin ura elokuvan parissa osuu 1930-luvulle, jolloin valmistui neljä näytelmäelokuvaa ja yksi dokumentti.
Ekkin ensimmäinen ja samalla tunnetuin ohjaustyö on Passi elämään (Putjovka v žizn 1931), vaikuttava kuvaus Venäjän sisällissodan orvoiksi jättämistä nuorista. Elokuva oli myös ensimmäinen neuvostoliittolainen äänielokuva. Seuraava ohjaus, vuonna 1936 valmistunut Grunja Kornakova oli puolestaan ensimmäinen neuvostoliittolainen värielokuva.
Ekk ei yltänyt myöhemmissä töissään enää debyyttielokuvansa tasolle. Ura jatkui 1930-luvun jälkeen muun muassa televisio- ja teatteriohjaajana.
Vaikutus Ekkin Passi elämään tunnustetaan vaikutusvaltaiseksi teokseksi, vaikka omana aikanaan se saikin Neuvostoliitossa huomattavista katsojaluvuista huolimatta myös kritiikkiä osakseen, elokuva kun ei osoittanut tarpeeksi selvästi kapitalismin ja yhteiskunnallisten ongelmien välistä yhteyttä.
Realistinen mutta samalla lämmin kuvaus Passi elämään pantiin merkille saman tien myös ulkomailla ja sen vaikutusta on nähtävissä muun muassa William A. Wellmanin elokuvasta Kovan onnen pojat (Wild Boys on the Road 1933) ja Luis Buñuelin elokuvasta Los Olvidados (1951) sekä monista muista 1950-luvun nuorisokuvauksista.
Filmografia Toukokuun yö (Maiskaja notš 1941) Sorotšinskaja jarmarka (1939) Grunja Kornakova (1936) Karnaval tsvetov (1935), dokumentti Passi elämään (Putjovka v žizn 1931) Kak nado i ne nado (1929), lyhytelokuva
Lähteet
Luokka:Neuvostoliittolaiset elokuvaohjaajat Luokka:Vuonna 1902 syntyneet Luokka:Vuonna 1976 kuolleet