JYP (aik. JyP ja JyP HT) on vuonna 1923 perustettu jyväskyläläinen jääkiekkoseura, jonka edustusjoukkue pelaa jääkiekon SM-liigassa. Alun perin seura oli Jyväskylän Palloilijoiden jääkiekko-osasto, kunnes vuonna 1977 se irrottautui itsenäiseksi seurakseen nimellä JyP HT. JYPin omistaa vuonna 1999 perustettu JYP Jyväskylä Oy. Seuran kotihalli on Jyväskylän jäähalli eli LähiTapiola Areena, joka tunnetaan myös lempinimellään Hippos. Hallin yleisökapasiteetti on 4 437. JYP on kevään 2009 sekä 2012 Suomen-mestari, European Trophy ‑mestari 2013 ja Mestarien liigan voittaja vuodelta 2018. JYP on saavuttanut myös naisten Suomen-mestaruuden vuosina 1997, 1998 ja 2016.
Kauden 2018–2019 alussa joukkueen pelaajabudjetti oli 2,4 miljoonaa ja liikevaihto 8,2 miljoonaa euroa. Seuran toimitusjohtajana on toiminut vuodesta 2019 lähtien Risto Korpela. Hallituksen puheenjohtaja on Jukka Seppänen. Hän on toiminut JYPin toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana yhteensä parikymmentä vuotta. Aiemmin hän oli koko JYPin suurin yksittäinen omistaja.
Historiaa Nimen historia Vuonna 1923 Jyväskylään perustettiin urheiluseura Jyväskylän Palloilijat eli JyP, mistä on lähtöisin myös seuran nykyinen nimi. JyP:n lajeina olivat tuolloin jalkapallo, pesäpallo ja jääpallo. Myöhemmin lajivalikoimaan tuli myös koripallo. Jääkiekko tuli seuran lajivalikoimaan vuonna 1947.
Jääkiekkotoiminnan aikana nimi JyP on kuitenkin tarkoittanut lyhennettä sanoista Jyväskylän Pallo.
Vuonna 1977 Jyväskylän Palloilijoiden jalkapallo- ja jääkiekkojaostot kuitenkin erkanivat toisistaan. Tuolloin syntyivät JyP HT, jossa HT tulee sanoista Hockey Team, ja jalkapallon puolella JyP-77 eli nykyinen JJK. Vuodesta 1997 lähtien jääkiekkoseuran nimi on kirjoitettu virallisesti kokonaan isolla kirjaimilla eli JYP. Tuolloin myös pääte HT pudotettiin pois seuran nimestä.
Yleisimmät lempinimet Joukkueesta käytetään puhekielessä yleisesti nimityksiä Jyppi, Jypi ja toisinaan nykyisen tunnuksen mukaan Hurrikaani. Kannattajat saattavat käyttää joukkueesta edelleen myös sen vanhaa nimeä, joskus jopa iskulauseineen JyP HT – No Smoking Team. Seuran kannattajat saattavat taas viitata kotikaupunkiinsa nimellä Jypinkylä. Alkunsa nimi on saanut jyväskyläläiseltä FP-rapryhmältä ja sen JYP- ja urheiluaiheisista Jypinkylä-kappaleista. FP:n eli Fyysisen preesensin Jypinkylä II -musiikkivideolla esiintyvät myös videon julkaisun aikaan JYPissä pelanneet Jonne Virtanen, Harri Pesonen ja muita JYP-pelaajia. Jypinkylä-kappaleita soitetaan usein JYPin kotipeleissä.
Joukkueesta on myös käytetty muiden joukkueiden kannattajien keskuudessa nimitystä Juntit ja Jyväjemmarit. Siihen, että seura mielletään maaseutumaisen paikkakunnan seuraksi muiden joukkueiden kannattajien keskuudessa saattaa vaikuttaa myös traktorivalmistaja Valtran toimiminen JYPin pääyhteistyökumppanina. Valtra ja sen entinen nimi Valmet, kuten myös Traktorit ovat JYPin epävirallisia nimiä muiden joukkueiden kannattajien keskuudessa.
Kaudet 1985–1988: Ensimmäiset liigakaudet 175px|pienois|oikea|Ari-Pekka Siekkinen pelasi JYPissä vuodet 1984–1996 ja 2000–2001. Hän on seuran liigahistoriassa eniten otteluita pelannut maalivahti, ja urheilu-urallaan Siekkinen voitti kaksi SM-hopeaa ja yhden SM-pronssin. 22. marraskuuta 2013 JYP jäädytti Siekkisen pelipaidan ja -numeron. Kuva on otettu lokakuussa 2013.
JyP HT nousi jääkiekon 1. divisioonasta SM-liigaan syksyksi 1985. Ensimmäisellä kaudellaan pääsarjatasolla JyP HT taisteli kauden loppuun asti pudotuspelipaikasta jääden kuitenkin lopulta viidennelle sijalle ja näin pudotuspelien ulkopuolelle.
Seuraavalla kaudella jyväskyläläisten odotettiinkin pääsevän mukaan pudotuspeleihin, mutta tuloksena oli 7. sija, ja joukkue jäi ulos mitalipeleistä. Jyväskyläläisten valmentajana toimi tuolloin Erkka Westerlund, joka aloitti kaudella 1987–1988 jo kolmannen kautensa JyP HT:n valmentajana, kunnes tuli erotetuksi odotuksiin nähden vaisun alkukauden johdosta. Loppukauden 1987–1988 hänen tilallaan valmensi Antero Lehtonen, mutta joukkue ei valmentajavaihdoksesta huolimatta yltänyt pudotuspeleihin.
Kaudet 1988–1994: Kiekkohurmoksen aika Kaudeksi 1988–1989 joukkueen valmentajaksi palkattiin Hannu Aravirta. Tulosta tuli jo Aravirran ensimmäisellä kaudella, ja sensaatiomaisesti keväällä 1989 Keski-Suomessa juhlittiin hopeaa. Aravirta jatkoi joukkueen valmentajana kevääseen 1993 asti, jolloin JyP voitti pronssia. Hopeaa joukkue saavutti vuonna 1992. Pronssiotteluun jyväskyläläiset ylsivät myös kaudella 1990–91, häviten kuitenkin HPK:lle.
1980-luvun loppu ja 1990-luvun alku olivat Jyväskylässä todellista menestysaikaa, kun kaupunki oli noussut valtakunnan jääkiekkoeliittiin. Jyväskylässä puhuttiin "JYP-hurmoksesta". JyP HT saavutti tuona aikana kolme SM-mitalia. Lisäksi se voitti runkosarjan keväällä 1992.
Kaudet 1994–2007: Kamppailu suurempia seuroja vastaan Aravirran viimeisen kauden jälkeen keväällä 1994 ja 1995 JyP HT:n pelit päättyivät puolivälieriin ja tuloksena oli 5. sija. Kaudella 1995–1996 JyP oli jopa vaarassa joutua liigakarsintoihin. JyP HT päätyi toisen kerran SM-liigahistoriansa aikana erottamaan päävalmentajansa. Kari Savolaisen tilalle palkattiin kevään ajaksi Hannu Jortikka, mutta pudotuspelipaikka jäi saavuttamatta Jypin päätyessä 10. sijalle välttäen kuitenkin karsinnat.
Seuraavalla kaudella Jyväskylässä valmentajana aloitti Pekka Tapani, ja Jyväskylässä pelattiin taas pudotuspelejä. Seuraavilla kausilla JYP kuitenkin jäi pudotuspelien ulkopuolelle, ja Tapanista tuli JYPin kolmas kesken kauden erotettu päävalmentaja. Hänen tilalleen tuli Mika Saarinen, jonka johdolla JYP pääsi kertaalleen pudotuspeihin, mutta muuten seuran oli tyydyttävä heikompiin sijoituksiin.
Vuonna 1999 huomiota sai, kun JYPin pelaajat istuivat lisähappinaamarit päällä vaihtoaitiossa.
Keskikokoisen liigapaikkakunnan Jyväskylän joukkueen ansiolistaan kuuluu kuitenkin se, että se ei ole kahden vuosikymmenen aikana joutunut kertaakaan karsimaan sarjapaikastaan. Kun Matti Alatalo valmensi joukkuetta kausilla 2002–2007 jyväskyläläiset pelasivat voimavaroihinsa nähden hyviä kausia. Vuosi toisensa jälkeen JYPiä veikkailtiin sarjan häntäpäähän, mutta jokaisella kaudella joukkue taisteli pudotuspelipaikoista. Keväällä 2003 JYP pääsi runkosarjan 6. sijallaan suoraan pudotuspeleihin. Seuran budjetti oli monena vuonna sarjan pienimpiä, mutta Alatalon aikakaudella JYP pelasi pudotuspeleissä joka vuosi lukuun ottamatta kevättä 2007.
JYPin joukkueelle tunnusomaista on vahva kotimaisuusaste, eikä seurassa 1990-luvun lopulta 2000-luvun alkupuolelle ollut valtakunnallisesti tunnettuja kotimaisiakaan pelaajia. JYP toimi usein pelaajien kasvattajaseurana ja ponnahduslautana, josta pelaajat siirtyivät JYPiä isompiin seuroihin. JYPissä pelaavia maajoukkuemiehiä ei Aravirran kauden jälkeen juuri nähty muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. JYPissä liigan parhaimmistoon nousseet pelaajat siirtyivät myöhemmin seuroihin, jotka maksoivat JYPiä enemmän palkkaa. JYPin pelaajabudjetti oli syksyyn 2007 asti aina yksi liigan pienimmistä.
Kausi 2007–2008: Uusi alku Jo vuoden 2004 keväällä JYP julkisti niin sanotun Missio 2007:n, joka tarkoitti sitä, että JYP tavoitteli pelaavansa mitaleista viimeistään kolmen vuoden kuluttua Missio 2007:n julkistamisesta. Missio 2007 oli määrä toteuttaa rakentamalla yhtenäinen joukkue nuorista lupauksista. Tavoite ei kuitenkaan onnistunut, koska Jyväskylässä huipulle nousseet pelaajat menivät muihin seuroihin JYPin pienen palkkabudjetin ja joukkueen heikon menestyksen vuoksi. Joukkueen rakentaminen pienillä voimavaroilla osoittautui miltei mahdottomaksi tehtäväksi.
Yritysmaailman tuki joukkueen rakentamiseksi Kesän 2007 aikana Jyväskylässä päätettiin aloittaa mestaruusjoukkueen raketaminen osin myös yritysmaailman tuella. JYP palkkasi valmentajakseen Mestiksessä menestyneen Risto Dufvan. Maalivahteja joukkueeseen tuli valmentamaan Ari-Pekka Siekkinen. Useat Keski-Suomen yritysmaailman edustajat lähtivät tukemaan JYPin toimintaa. Kaikkien hankkeen toimijoiden yhteinen tavoite oli palauttaa Jyväskylä toden teolla maan kiekkoiluhuipulle ja palauttaa kaupunkiin JYP-hurmos. Yritysten tuki mahdollisti aikaisempaa isomman pelaajabudjetin ja aivan uudenlaisen panostuksen joukkueen kokoonpanoon. JYPiin saatiin hankittua menestyneitä pelaajia SM-liigassa pelanneiden pelaajien lisäksi Pohjois-Amerikasta. Joukkueeseen saatiin NHL-liigaan pääsyä yrittänyt Tuomas Pihlman sekä amerikansuomalaiset Helmisen veljekset Dwight Helminen ja Lars Helminen. Eniten työtä nähtiin Jarkko Immosen saamiseksi joukkueeseen. Immonen oli haluttu pelaaja koko SM-liigassa, koska kesän 2007 aikana alkoi käydä selväksi, että hän ei jatka NHL:ssä, vaan on palaamassa Eurooppaan. Niinpä yritysmaailman edustajat päättivät ryhtyä toimeen Immosen saamiseksi joukkueeseen. Immosen arvokas sopimus nosti joukkueen budjettia entisestään, mutta lisäsi kiinnostusta joukkuetta kohtaan sekä paransi entisestäänkin kovaa hyökkääjistöä. Pitkästä aikaa Jyväskylässä pelasi hyökkääjä, joka taisteli pistepörssin voitosta ja pelaisi maajoukkueen vahvuudessa. Suuret panostukset toivat jyväskyläläisille toivottua valtakunnallista medianäkyvyyttä ja uskoa keskikokoisen paikkakunnan mahdollisuuksiin menestyä kaupallistuneessa SM-liigassa. Jyväskylään otettiin myös useita nuoria lupauksia, joiden varaan menestystä oli tarkoitus rakentaa.
Menestys pienois|oikea|175px|Sinuhe Wallinheimo edusti JYPiä vuosina 1989–1992 ja 2004–2010. Kaudella 2008–2009 hän voitti sekä suomenmestaruuden että Jari Kurri -palkinnon. Urheilu-uransa jälkeen hän on toiminut kansanedustajana vuodesta 2011 lähtien.
JYPin kausi 2007–08 meni hyvin, ja se sai 56 ottelussa 101 pistettä ja sijoittui viidenneksi runkosarjassa ansaiten suoran pudotuspelipaikan. Keväällä Jyväskylässä oltiin vaikean tilanteen edessä, sillä joukkueen selkeä ykkösmaalivahti Sinuhe Wallinheimo oli saanut tarjouksen KHL-liigasta. Pienenä joukkueena JYPin oli päästettävä Wallinheimo lähtemään KHL:-liigaan. Lähtö takasi JYPille rahaa siirtokorvauksina ja palkkasäästönä, mutta toisaalta Wallinheimolle mahdollisuuden pelata vielä kerran urallaan ulkomailla. Tulevaisuutta ajatellen ratkaisu oli järkevä, mutta kevään mahdollisia mitalipelejä ajatellen haastava. JYP ylsi 5. sijalle runkosarjassa jääden neljännestä tilasta ja kotiedusta vain kolme pistettä. JYP kohtasi puolivälierissä Tapparan, mutta jyväskyläläisten kohtalona oli karsiutua välieristä häviten ottelusarjan voitoin 2–4. Ykkösmaalivahdiksi kesken kauden noussut Pekka Tuokkola sai kevään aikana harjoitusta paitsi pudotuspeleistä myös tärkeää kokemusta jatkoa ajatellen. Joukkue ei kaatunut maalivahtipeliin Wallinheimon lähdöstä huolimatta, vaikka mediassa paljon puhuttiinkin "mitalin hinnasta".
2008–2018: Menestyksen vuosikymmen