Google on yhdysvaltalaisen Google-yhtiön omistama, maailman suosituin hakukone. Hakuja sillä tehdään joka päivä yli kolme miljardia kertaa.

Historia Hakukoneen perustaminen alkoi Stanfordin yliopiston tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden Larry Pagen ja Sergei Brinin projektina vuonna 1996. Tällöin hakukoneen nimi oli BackRub, ja se toimi yliopiston palvelimilla. Page ja Brin kehittivät PageRank-algoritmin tuottaakseen parempia hakutuloksia. Google-nimen hakukone sai vuonna 1997. Googlen hakukone avattiin syyskuussa 1997.

Ominaisuudet Googlen verkkosivulla hakutulosten yläpuolelle ilmestyy automaattisesti tekoälyllä tehty yhteenveto (AI Overview). Tekoäly-yhteenvedosta käyttäjän on tarkoitus saada olennaisin tieto haettavasta asiasta ilman, että hänen tarvitsisi käydä useilla sivustoilla. Ylen testatessa Overview-ominaisuutta poliitikkoja koskevalla haulla yhteenvedon tiedot olivat usein peräisin Wikipediasta, minkä lisäksi tekoäly toisti poliitikkojen itse keksimiä iskulauseita. Yle totesi, että Googlen tekoäly ei erota faktaa ja mainoslauseita. Alkuaikoinaan yhteenvetotoiminto neuvoi käyttämään pizzan ainesosana liimaa, syömään päivittäin kiviä ja kuullottamaan sipuleita bensiinissä.

Haun tekoälytila AI Mode (2025) muistuttaa virtuaaliavustaja ChatGPT:tä. Googlen tekoälytilassa hakuun vastaa Gemini-tekoäly. Se ei listaa linkkejä perinteisen haun tapaan, vaan antaa kysymyksiin vastauksia.

Vaikutukset Google väittää, että tekoäly-yhteenveto lisää käyttäjien klikkauksia, mutta vuoden 2025 alkupuolella yhteenvedon todettiin vähentäneen hakutuloksissa ensimmäisenä olevan linkin klikkauksia kolmanneksella. Saman vuoden joulukuussa yhteenvedolla varustettu hakutulossivu johdatti listan kärjessä oleville verkkosivuille 58% vähemmän kävijöitä.

Tekoälytilan on pelätty vaikuttavan sisällöntuottajien tuloihin samaan tapaan kuin yhteenvedon. Toimialajärjestö News/Media Alliancen puheenjohtajan mukaan: ”Tekoälyn vastaukset ovat korvike alkuperäiselle tuotteelle. He [Google] tienaavat rahaa sisällöllämme, emmekä me saa mitään vastineeksi.”

Monopoliasema Yli 90 prosenttia kaikista nettihauista tehdään Googlella.thumb|200px|Googlen logo vuosina 2013–2015. thumb|200px|Googlen logo ennen vuotta 2013. thumb|200px|Googlen logo ennen vuotta 2010.

Google maksaa merkittäviä summia muille yhtiöille, jotta se saa hakunsa niiden tuotteisiin. Esimerkiksi Applelle Google maksaa mahdollisesti jopa 20 miljardia US-dollaria vuodessa, jotta se saa hakukoneensa oletusasutukseksi Safari-selaimeen. Tämä on yli kolmannes liikevaihdosta minkä Google tienaa Applen alustalla tehdyistä hauista. Samsungille Google maksoi 8 miljardia nelivuotisesta yksinoikeussopimuksesta. Lisäksi Google käytännössä rahoittaa Mozilla-projektin Firefox-selaimen. Keskimäärin Google on vuonna 2021 maksanut 17,7 prosenttia kumppaneilleen, joiden kanssa se on sopinut oletushakukoneena toimimisesta. Yhdysvaltain oikeusministeriön mukaan Google ylläpitää näin laittomasti monopolia web-hauissa ja siihen liittyvässä mainonnassa.

Googlen keräämät tiedot käyttäjistä Youtube-videoiden katselutiedot ja karttahaut siirtyvät Googlelle yhdistettynä laitetunnuksiin, verkko-osoitteisiin ja käyttäjän sijaintitietoihin.

Google on ollut kahnauksissa tietosuojaviranomaisten kanssa palveluihinsa liittyen. Tietosuojavaltuutetun mukaan Google muun muassa vesittää EU:n sille määräämää yksityishenkilöiden unohtamismääräystä ja on EU:n näkökulmasta henkilörekisterin ylläpitäjä muttei toimi tämän edellyttämällä tavalla.

Googlen uudistuksia Hakutulosten avuksi on tuotu uusia työkaluja. Vasemmassa laidassa hakutulossivulla on sivupalkki, jonka avulla käyttäjä voi valita etsitäänkö tietoa kaikilta sivustoilta, uutissivustoilta, kirjoista, kuvista vai reaaliaikaisista päivityksistä. Sivupalkissa on myös muita työkaluja avuksi hakutuloksien tarkentamiseen. Nyt käyttäjä voi valita miltä ajankohdalta hakutulokset ovat: kaikki tulokset, vain uusimmat tulokset tai esimerkiksi kahden päivän sisällä päivitetyt uutiset. Jos käyttäjä hakee tietoa tuotteista, voi sivupalkista valita, näytetäänkö enemmän vai vähemmän kaupallista sisältöä, esimerkiksi verkkokauppoja.

Googleen liitettiin joulukuussa 2009 reaaliaikainen haku, jonka ideana on tarjota mahdollisimman relevantteja ja nykyhetkeen sidottuja hakutuloksia. Reaaliaikaisessa haussa näkyy tuloksia muun muassa Facebookista, Twitteristä ja MySpacesta. Reaaliaikaiset hakutulokset Twitteristä poistettiin kuitenkin käytöstä kesällä 2011 Googlen ja Twitterin sopimuksen päätyttyä.

Unohdusoikeus Euroopan unionin alueella asuvat ovat voineet toukokuun lopusta 2014 alkaen vaatia omien epäoleellisten tietojen poistoa lomakkeella Googlen hakutuloksista. Tähän Googlen pakotti EU-tuomioistuimen linjaus, jonka mukaan ihmisellä on oikeus tulla unohdetuksi, kun tieto ei enää pidä paikkaansa tai se on muuttunut epäolennaiseksi. Tilanne on kuitenkin toinen, jos tapaus on julkisesti merkittävä.

Google perusti yhtiön ulkopuolisen komitean, joka auttaa sitä löytämään tasapainon vapaan tiedonvälityksen ja yksityisyyden suojan välillä. Komiteaa johtaa Googlen hallituksen puheenjohtaja Eric Schmidt. Jäseniin kuuluu muun muassa Wikipedian perustaja Jimmy Wales.

Päätös seurasi poliittista kehitystä, jossa EU arvosti Yhdysvaltoja enemmän yksilön oikeuksia ja tietosuojaa. Päätöstä edelsivät Edward Snowdenin paljastukset NSA:n massavakoilusta. Googlen toimitusjohtajan, Larry Pagen, kannan mukaan päätös on haitallinen uusille innovaatioille ja internetin start up -yhtiöille, minkä lisäksi se auttaa niitä hallituksia, jotka haluavat rajoittaa internetin käyttöä. Google poistaa anomusta vastaan linkit niihin sisältöihin, jotka ovat vaillinaisia, epäolennaisia tai asiayhteydestään paisuteltuja. Kunkin tiedon julkaissut mediatalo saa Googlelta tiedon jutun linkkien poistamisesta eurooppalaisista hakutuloksista. Ne eivät kuitenkaan saa tietää, kuka unohtamista on hakenut. Esimerkiksi BBC:n taloustoimittaja Robert Peston sai ilmoituksen, että Google on piilottanut hänen kirjoitustaan vuodelta 2007. Se käsittelee johtaja Stan O'Nealin erottamista sijoituspankki Merrill Lynchistä sen jälkeen, kun pankki joutui vaikeuksiin holtittomien sijoitusten takia. Pestonin mukaan tällaiset jutut ovat tärkeitä, jos asioista halutaan antaa oikea kokonaiskuva.

Sivuhistoria Googlen hakukoneella oli ominaisuutena, että käyttäjät pystyivät hakemaan sivun hakurobotin tallentamasta kopiosta alkuperäisen palvelimen sijaan. Tätä palvelua pidettiin hyödyllisenä kun palvelimien toiminta oli epävarmaa. Google päätti lopettaa tämän toiminnon, koska Googlen Danny Sullivanin mukaan palvelimet ovat parantuneet niin paljon. Google on aiemmin tallentanut kopion suuresta osasta Internetin sisällöstä, jonka poistamisella se aikoo vapauttaa tallennustilaa ja säästää kustannuksissa.

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla Google.fi Lomake omien epäoleellisten tietojen poistamiseksi Googlen hakutuloksista MTVuutiset.fi – Google tietää selaushistoriasi nimelläsi – ellet tee tätä muutosta asetuksiin

Luokka:Googlen palvelut Luokka:Hakukoneet Luokka:Yhdysvaltalaiset verkkosivustot Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit