thumb|Kampiasetinlaite (Sukeva, 6. kesäkuuta 2005) Kampiasetinlaite on yksi rautatieliikenteen ohjaukseen käytettävistä asetinlaitetyypeistä. Asetinlaitteessa toiminnot ja varmistukset tapahtuvat mekaanisesti. Kampiasetinlaitteella käännetään ja lukitaan vaihteet sekä asetetaan opastimet ajon salliviin asentoihin kampia kiertämällä. Kampien kiertoliike välitetään teräsvaijereilla vaihteille, lukituslaitteille ja opastimille. Asetinlaitteen päissä sijaitsevilla kulkutiekangilla varmistetaan tulo- tai lähtökulkutie kyseiseen suuntaan.
Käyttötarkoitus thumb|Junasuorittaja kääntää vaihdekampia (Sukeva, 6. kesäkuuta 2005). Kampiasetinlaitteella voitiin kääntää liikennepaikan tärkeimmät vaihteet (yleensä 2–6 kpl) sekä lukita ne vaihteet, joiden kääntämistä ei voitu sallia junien saapuessa. Kun kulkutie oli näin turvattu ja lukittu vastaavalla kulkutiekangella, kampiasetinlaitteelta voitiin asettaa liikennepaikan opastimet ajon salliviin asentoihin. Vastaavasti kulkutien vapauttaminen oli tehtävä päinvastaisessa järjestyksessä. Yleensä kampiasetinlaitteiden yhteydessä liikennepaikalla oli siipiopastimet eli semaforit, joiden siivet nostettiin ja laskettiin vaijerivälitteisesti. Kampiasetinlaitteella voitiin releiden avulla ohjata myös sähköisiä valo-opastimia.
Kammet oli värjätty käyttötarkoituksensa mukaisesti. Sinisillä kammilla käännettiin vaihteita, ja vihreillä kammilla kytkettiin ja vapautettiin vaihteen mekaaninen lukitus. Punaisilla kammilla asetettiin opastimiin ajon salliva opaste.
Historia Ensimmäiset alkeelliset kampiasetinlaitteet asennettiin 1890-luvulla Ruotsissa Tukholma–Malmö-radan pienille rautatieasemille. Varhaisilla laitteilla voitiin lukita vaihteet ja ohjata tulo-opastimia, ja kampimekanismit asennettiin suoraan asemarakennuksen seinään. Ensimmäinen varsinainen kampiasetinlaite, jolla voitiin myös kääntää vaihteita, asennettiin Ruotsin Aspeån rautatieasemalle vuonna 1901.
Kampiasetinlaitteet olivat 1900-luvun alusta vuosikymmenien ajan tyypillisiä turvalaitteita Ruotsin ja Suomen rautatieasemilla, joissa vaihteiden kääntäminen oli keskitetty. Kompaktin kokonsa vuoksi kampiasetinlaite oli helppo sijoittaa suoraan asemarakennuksen eteen. Samaan aikaan muualla Euroopassa alettiin suosia kankiasetinlaitteita.
Kampiasetinlaitteita asennettiin pääasiassa sellaisille yksiraiteisten rataosien liikennepaikoille, joilla oli paljon junakohtauksia. Täten liikennepaikan henkilökunnan – yleensä junanlähettäjän (myöhemmin junasuorittajan) tai vaihdemiehen – ei tarvinnut käydä ratapihan molemmissa päissä kääntämässä vaihteita saapuville junille, vaan vaihteiden kääntäminen oli keskitetty yhteen pisteeseen.
Käyttö Suomessa Kampiasetinlaite yleistyi Suomen rataverkolla 1920- ja 1930-luvuilla. Niitä rakennettiin aina 1960-luvulle saakka, jolloin releasetinlaitteet yleistyivät. Sen jälkeen kampiasetinlaitteita poistettiin vähitellen käytöstä, kun liikennepaikoilla uusittiin turvalaitteita. Yleensä mekaaniset asetinlaitetoiminnot korvattiin sähköisillä, joko releasetinlaitteilla tai 1990-luvulta alkaen myös tietokoneasetinlaitteilla.
Kampiasetinlaitteet poistuivat lopullisesti Suomen rataverkolta modernisoinnin yhteydessä. Kuvan kampiasetinlaite Sonkajärven Sukevan asemalla oli elokuussa 2005 käytössä viimeisiä viikkojaan, ja se korvattiin sähköisellä asetinlaitteella Iisalmi–Kontiomäki-radan liikenteenohjauksen uusimisen yhteydessä. 2010-luvulla kampiasetinlaitteet olivat käytössä Oulun, Joensuun, Kuopion ja Kymin tavararatapihoilla. Viimeiset kampiasetinlaitteet poistuivat syksyllä 2024, kun Oulussa ja Kuopiossa otettiin käyttöön uudet turvalaitteet.
Tärkeimpiä syitä mekaanisten asetinlaitteiden ja opastimien poistumiseen ovat junanopeuksien sekä junapituuksien kasvattaminen. Kampiasetinlaite on vaijerivälitteinen, ja lämpölaajenemisesta johtuen sen välitysmatkat ovat rajallisia. Vaijerinkiristyslaitteista huolimatta suurin käytännöllinen matka asetinlaitteelta käyttökohteeseen on noin 600–700 metriä maastosta riippuen. Junanopeuksien kasvaessa liikennepaikkaa suojaavat opastimet on täytynyt sijoittaa tätäkin kauemmas. Tällöin siipiopastimet yleensä poistettiin ja korvattiin sähköisillä valo-opastimilla.
Lähteet
Luokka:Rautatietekniikka