Peter Andreas Munch (15. joulukuuta 1810 Oslo – 25. toukokuuta 1863 Rooma) oli norjalainen historioitsija ja kielitieteilijä. Hän oli Oslon yliopiston professori vuodesta 1841 ja johti valtionarkistoa vuosina 1861–1863. Hän julkaisi kahdeksanosaisen Det norske Folks Historie (1852–1863), joka päättyi vuoteen 1397.Otavan iso tietosanakirja 6, p 75
Peter Munch harrasti rotuoppeja ja piti toisia kansoja arvokkaampina kuin toisia. Suomalaisia Peter Munch halveksi. Hän esimerkiksi tarkasteli Kalevalaa ja väitti, ettei se todista suomalaisesta kulttuurista. Munch piti mahdottomana Suomen itsenäistymistä, johtuen Suomen strategisesti avoimista rajoista sekä suomalaisten sivistyskyvystä, jota hän ei pitänyt korkeana.L. A. Puntila: Suomen ruotsalaisuuden liikkeen synty : aatehistoriallinen tutkimus, Otava, 1944, sivut 55-60
Samantapaisia ajatuksia levittivät Ruotsissa August Sohlman ja Suomessa Axel Olof Freudenthal.
Peter Munch väitti Suomen kansallisuusoloja käsittelevässä artikkelissaan Om Finlands Nationalitet og dens Forhold til den svenske vuodelta 1855, että suomalaiset ja unkarilaiset poikkeavat ympäröivistä slaaveista ja germaanisista kansoista siten, että näitten kansojen täytyy muodostaa oma rotunsa L. A. Puntila: Suomen ruotsalaisuuden liikkeen synty : aatehistoriallinen tutkimus, Otava, 1944, sivut 56. Tästä hän tekee omat johtopäätöksensä, jotka liittyvät 1800-luvun eurooppalaiseen rasismiin ja sen kannattajiin, joita olivat esimerkiksi Arthur de Gobineau ja Houston Stewart Chamberlain.
Peter Munch oli taidemaalari Edvard Munchin setä.
Katso myös Munchs gate
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Norjalaiset historioitsijat Luokka:Oslon yliopiston professorit Luokka:Vuonna 1810 syntyneet Luokka:Vuonna 1863 kuolleet