Huppukeltayökkönen (Xanthia togata) on loppukesän ja alkusyksyn yöperhosiin kuuluva erittäin yleinen yökköslaji.
Koko ja ulkonäkö Keskikokoinen, kirkkaan keltainen yökkönen. Etusiiven etureunassa on kaksi violetinpunertavaa laikkua ja ulomman poikkiviirun kohdalla on leveä violetinpunertava varjostuma. Siivillä on myös yksittäisiä violetinpunertavia pisteitä. Takasiivet ovat vaaleankeltaiset ja niissä on harmahtava poikkiviiru. Ruumis on keltainen, mutta heti pään takaa kaulus on violetinpunertava. Siipiväli 28–37 mm.http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/x/xanthia_togata.htmlhttp://www.ukmoths.org.uk/show.php?id=206Mikkola K, Jalas I. Suomen perhoset. Yökköset 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava 1977. s. 204
Hieman samannäköinen on etenkin vyökeltayökkönen (Tiliacea aurago).
Levinneisyys ja lentoaika Huppukeltayökköstä tavataan Euroopasta Kiinaan ja Koreaan ulottuvalla vyöhykkeellä.http://www.nhm.uio.no/fakta/zoologi/insekter/norlep/noctuidae/togata.html Suomessa lajia tavataan etelärannikolta pitkälle Lappiin saakka, joskaan pohjoisempana se ei ole yhtä yleinen kuin etelässä. Perhoset ovat lennossa elokuun alkupuoliskolta syys-lokakuun vaihteeseen. Lennon huippu on elo-syyskuun vaihteessa.http://wibe.ath.cx/Lepidoptera/Noctuidae/Xanthia/togata/Xanthia%20togata.htm
Elinympäristö ja elintavat Erittäin yleinen laji, joka on myös lentoaikansa huipussa yksi runsaslukuisimmista yöperhosista. Sitä tavataan erityisesti kosteissa pensaikoissa ja puistoissa, mutta myös sekametsissä ja niityillä. Perhoset lentävät öisin ja tulevat mielellään syötille, huonommin valolle. Toukka elää aluksi pajujen norkoissa, mutta siirtyy myöhemmin ruohovartisille kasveille. Kotelo on maassa löyhän kotelokopan sisällä. Muna on talvehtiva vaihe.
Ravintokasvi Toukka syö aluksi pajuja (Salix), myöhemmin erilaisia ruohovartisia kasveja.
Lähteet
Aiheesta muualla Bestimmungshilfe des Lepiforums Moths and Butterflies of Europe and North Africa
Luokka:Tarhayökköset