Nikolai Dmitrijevitš Kondratjev (; 4. maaliskuuta 1892 – 17. syyskuuta 1938) oli neuvostovenäläinen taloustieteilijä, joka kannatti Leninin vuonna 1921 aloittamaa uutta talouspolitiikkaa (NEP), jolla edistettiin Neuvostoliitossa pienten yksityisten yritysten toimintaa. Kondratjev esitti teorian, jonka mukaan länsimaiset kapitalistiset taloudet noudattavat sykliä, jossa tietyin pitkin aikavälein (50–60 vuotta) lama- ja nousukaudet vuorottelevat. Näitä pitkäaikaisia suhdannevaihteluita kutsutaan Kondratjevin aalloiksi eli sykleiksi.
Nikolai Kondratjev syntyi Kostroman läänissä Moskovan pohjoispuolella talonpoikaiseen perheeseen. Hän opiskeli Pietarin yliopistossa ennen vallankumousta. Hänen ensimmäiset tieteelliset työnsä olivat maatalouden sekä tilastotieteen ja elintarviketuotannon alalla. Kondratjev oli Sosialistivallankumouksellisen puolueen merkittävä jäsen. Hän oli 25-vuotias, kun hänet 5. lokakuuta 1917 nimitettiin varaministeriksi Aleksandr Kerenskin viimeiseen hallitukseen, joka kesti vain muutaman päivän.
Kondratjev oli perustamassa Moskovaan suhdannetalouden tutkimuskeskusta, Konjunktuuri-instituuttia vuonna 1920, ja hänestä tuli sen johtaja. Vuonna 1922 hän julkaisi teoksen 'Maailmantalous ja suhdanteet sodan aikana ja jälkeen'. Hän oli vuosina 1923–1925 mukana suunnittelemassa Neuvostoliiton viisivuotissuunnitelmaa maatalouden osalta. Julkaistuaan ensimmäisen version pitkän ajan talousaaltoteoriastaan Kondratjev kävi vuonna 1924 Isossa-Britanniassa, Saksassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa ja vieraili useissa yliopistoissa ennen paluutaan Venäjälle. Hän julkaisi vuonna 1928 teoksen Bolšije tsikly konjunktury ("Suuret suhdannesyklit"), joka käännettiin pian myös saksaksi. Teoksen lyhyempi versio julkaistiin vuonna 1935 englanniksi julkaisusarjassa Review of Economic Statistics, ja hänen ajatuksensa saivat suosiota lännessä, kunnes jäivät John Maynard Keynesin taloustieteellisen ajattelun varjoon.
Leninin kuoltua 1924 ja Stalinin tultua valtaan Kondratjevin ajatukset joutuivat Neuvostoliitossa epäsuosioon. Kondratjev erotettiin Konjunktuuri-instituutin johtajan virasta vuonna 1928, ja hänet pidätettiin heinäkuussa 1930 syytettynä "Talonpoikaisen työväenpuolueen" jäsenyydestä (tämän ilmeisesti olemattoman puolueen keksi NKVD). Hänet tuomittiin "kulakki-professorina" kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen, ja hän suoritti tuomiotaan helmikuusta 1932 lähtien Suzdalissa Moskovan lähistöllä. Heikkenevästä terveydestään huolimatta Kondratjev jatkoi tutkimuksiaan ja suunnitteli useita uusia kirjoja niiden pohjalta. Jotkut teksteistä ehtivät valmistua, ja ne julkaistiin myöhemmin. Kondratjev teloitettiin työleirillä Moskovan lähellä 17. syyskuuta 1938. Hänet rehabilitoitiin Neuvostoliitossa vuonna 1987.
Lähteet
Luokka:Neuvostoliittolaiset taloustieteilijät Luokka:Vuonna 1892 syntyneet Luokka:Vuonna 1938 kuolleet