thumb|Oregonin reitillä länteen taivaltavan vankkurikaravaanin jäljitelmä Scotts Bluffin kansallisen luonnonmuistomerkin kohdalla Nebraskassa.
Vankkurikaravaani on jonona liikkuva, juhtien vetämä nelipyöräisten raskaiden vaunujen muodostama joukko, joka koostuu vankkureista. Vankkurikaravaaneilla matkusti 1800-luvulla paljon eurooppalaisia uudisraivaajia. Karavaaniin saattoi osallistua jopa sadat vankkurit. Niistä kehittyi vallitseva pitkän matkan maakuljetusmuoto sekä ihmisille että tavaroille.
Vankkurikaravaaniliikenne siirtyi länteen etenevän rajan mukana. 1800-luvulla kehittyivät kuuluisat reitit, kuten Santa Fe Trail, Oregon Trail, Smoky Hill Trail ja Southern Overland Mail. Vankkurikaravaanit muodostettiin aikaisin keväällä tapaamiskaupungissa, usein lähellä Missouri-jokea. Niiden osallistujat perustivat yhtiöitä, valitsivat toimihenkilöt, palkkasivat oppaita ja keräsivät välttämättömiä tarvikkeita odottaessaan suotuisaa säätä, lähteäkseen liikkeelle yleensä toukokuussa. Vankkureita ohjasivat ja suojelivat muutamat ratsastajat hevosen selässä. Vankkuriyhtiöillä oli tapana noudattaa melko kiinteää päivittäistä rutiinia, esimerkiksi kello 4 herätys, kello 7 liikkeelle, kello 16 leiriytyminen, jonka jälkeen ruoanlaittoa, eläinten laskeminen laiduntamaan ja aikaisin yöpuulle vetäytyminen.
Karavaanit kulkivat päivässä 25–30 kilometriä. Ne pysyivät yhdessä 4–6 kuukautta.
Vankkurikaravaanit yhdistetään usein Villiin Länteen ja usein intiaaniheimojen ratsujoukot piirittivät karavaaneja hyökäten niihin.
Lähteet Kirjakuja 5
Luokka:Villi länsi