Ernst Albin Kranck (20. lokakuuta 1864 Heinola – 21. tammikuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti, joka suunnitteli erityisesti sairaalarakennuksia.70-vuotias. Arkkitehti A. E. Kranck, Helsingin Sanomat, 20.10.1934, nro 283, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 20.10.2024
Henkilöhistoria ja ammattiura Kranckin vanhemmat olivat apteekkari Anders Kranck ja Fredrika Vilhelmina Hoffström. Kranck suoritti arkkitehdin opinnot Polyteknillisessä opistossa vuosina 1882-1887. Opiskeluaikana hän oli töissä Bruno Granholmin ja Carl Gustav Nyströmin toimistoissa. Hän valmistui arkkitehdiksi vuonna 1887. Kranck oli yleisten rakennusten ylihallituksen palveluksessa arkkitehtina vuosina 1887–1929 ja hän oli myös lyhyen aikaa Viipurin kaupungin arkkitehtina vuosina 1890–1891. Kranck toimi yleisten rakennusten ylihallituksen 1. sairaala-arkkitehtina vuosina 1899–1929. Hän asui vuosina 1896–1912 Tuusulassa senaattori Theodor Sederholmin entisessä Villa Salmela (Havulinna) huvilassa.
Kranck erikoistui sairaalarakennuksien suunnitteluun. Hän on laati muun muassa Nikkilän, Uudenkaupungin, Kellokosken ja Tammisaaren mielisairaalojen rakennuspiirustukset sekä Kruununkylän, Kristiinankaupungin ja Muurolan keuhkotautiparantolain ja Vaasan lääninsairaalan rakennuspiirustukset Seinäjoelle. Hän laati myös Tampereen koulutalojen rakennuspiirustuksia. Kranck sai useita palkintoja piirustuskilpailuissa. Kranck kuului vuosina 1901-1905 Helsingin terveydenhoitolautakuntaan ja oli vuonna 1905 mielisairaanhoitoa järjestämään asetetun komitean jäsenenä sekä toimi puheenjohtajana Heinolaan perustettavaa köyhien lasten kasvatuslaitosta pohtineessa komiteassa vuonna 1914. Hän tuli vuonna 1925 maakunta-arkistoa järjestävän valtuuskunnan jäseneksi.
Kranck oli naimisissa Alexandra Lisitzinin kanssa. Professori Ernst Håkan Kranck on heidän poikansa.Meurman, Otto-Iivari 1976. Viipurin arkkitehdit, ss. 140-141. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Lappeenranta. ISBN 951-95402-2-9
Töitä thumb|Tampereen suomalainen yhteiskoulu (nyk. Tampereen yhteiskoulun lukio, 1901). Pitkäniemen sairaalan rakennushankkeen yleissuunnitelma 1894–1895, laatijat arkkitehdit Sebastian Gripenberg, Magnus Schjerfbeck ja E. A. Kranck. Lylynkadun kaksikerroksiset punatiiliset teollisuusrakennukset Viipurissa 1890-luvulla Tampereen suomalainen yhteiskoulu 1901 Tuusulan kirkon korjaus 1903 Kakolan vankimielisairaala 1908, suunnittelijat arkkitehdit E. A. Kranck, S. Michailow Kuopion lääninsairaalan sauna- ja pesutuparakennus 1910-luvulla Nikkilän mielisairaala, yleissuunnitelma 1912, rakennukset 1914–1915 Kellokosken sairaalan päärakennuksen (ent. Kellokosken kartano) muutos sairaalakäyttöön 1915 Lounais-Suomen Piirimielisairashoitolan päärakennus, Uusikaupunki 1918. Meilahden sairaala-alueen asemakaava 1919 (jäi toteuttamatta) Savonlinnan yleisen sairaalan laajennus 1920-luvulla Dragsvikin kasarmialueen länsiosan (tykistön alue) muutos sairaalakäyttöön (Tammiharjun piirimielisairaala) 1921-1924 Oulun lääninsairaalan talousrakennus 1923 Muurolan parantola 1925-1926 Valtionarkiston lisärakennus Helsinkiin Magnus Schjerfbeckin suunnitelman pohjalta 1928 Vaasan lääninsairaala (Seinäjoki) 1928-1931 Kellokosken sairaalan uusi sairaalarakennus "Uusitalo" 1930-1931
Lähteet Projekt Runeberg : Aikalaiskirja 1934 Muurolan sairaala-alueen rakennushistoriaselvitys, s. 53 RY.Rakennettu ympäristö 2/2006 : Mielisairaalasta asuinalueeksi Entinen Savonlinnan yleinen sairaala, Savonniemenkatu 2 Tuusulan kirkko Museoviraston inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY : Marieforsin ruukki ja Kellokosken sairaala Museoviraston inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY : Pitkäniemen sairaala AsuntoKuume 8.5.2012 : Myynnissä historiallisia kulttuurihuviloita Tuusulanjärvellä
Viitteet
Luokka:Suomalaiset arkkitehdit Luokka: Suomalaiset virkamiehet Luokka:Vuonna 1864 syntyneet Luokka:Vuonna 1936 kuolleet