Juutilan valimo on Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva kellovalimo. Se on aloittanut toimintansa vuonna 1881. Yritys toimii Kaavin kunnassa Vehkalahden kylässä Pohjois-Savossa. Juutilan valimon vanha rakennus on nykyisin valimomuseo, joka esittelee perinteistä hiekkavalumenetelmää. Valimo on nimetty merkittäväksi kulttuuriympäristökohteeksi.

Historia Juutilaisten tilalla Kaavin Vehkalahdessa oli 1800-luvun loppupuolella savutupa. Sen jatkoksi rakennettiin aikanaan verstas, jossa alettiin tehdä valimotöitä. Valimotoiminnan katsotaan alkaneeksi Juutilassa vuonna 1881. Tuolloin valaja Heikki Juutilainen onnistui monien yritysten jälkeen valmistamaan onton kulkusen.

Alkuvuosina Juutilan valimossa valmistettiin muun muassa huhmareita, silavaskia ja ruokakelloja. Markkina-alueena oli Karjala, Sortavalaa ja Viipuria myöten. Osa tuotteista päätyi aina Pietariin saakka.

1940-luvulla yritys valmisti suuria eriä koulukelloja. Tuolloin valimossa työskenteli viisi miestä. Valu saatettiin tehdä jopa kahdesti päivässä. Sota-aikoina valimon raaka-aineina käytettiin vanhoja rikkoutuneita vaskiesineitä. Nykyisiin toimitiloihinsa valimo muutti vuonna 1983.

Valimon tuotteita ovat olleet vaskikellojen ohella kulkuset, tiu’ut ja kynttilänjalat. 1960-luvulla Juutilan valimon tuotantoon tulivat kirkonkellot. Niistä tuli 1980- ja 1990-luvuilla valimon tärkein tuoteryhmä. Vuosittain Juutilan valimo valmistaa puolenkymmentä kirkonkelloa. Juutilassa valetaan myös kartanokelloja, sukuvaakunoita, reliefejä ja hautaristejä. Liikelahjojen valmistus kuuluu myös yrityksen palveluihin.

2000-luvulla Juutilan valimossa on valettu muun muassa Eliel Saarisen suunnittelemien, uustuotannossa olevien Cranbrook-tuolien messinkilaatat. Tetrimäki Oy: Eliel Saarinen Collection, Poikakoulun tuoli ja nojatuoli

Arvostettua käsityöperinnettä Valimotyö on ollut Juutilan tilan kellonvalajille sivuelinkeino koko valimon toimintahistorian ajan. Eljas Juutilainen (4. elokuuta 1947 Kaavi - 6. maaliskuuta 2019 Kaavi) vastasi valimotyöstä yli 40 vuoden ajan. Hän oli vaskenvalaja jo kolmannessa polvessa..

Vaskenvalaja Eljas Juutilaiselle myönnettiin vuonna 1975 Valtion taideteollisuuspalkinto kunnianosoituksena ansiokkaasta työstään kellonvalajana. Vuonna 1978 Juutilaiselle myönnettiin Kotiteollisuuden kultainen taitomerkki. Keskuskauppakamari on myöntänyt Eljas Juutilaiselle kultaisen ansiomerkin. Lisäksi Juutilainen on saanut Suomen Leijonan ansioristin.

Eljas Juutilainen sai käsityöneuvoksen arvonimen vuonna 2017.

Kirkonkellojen valmistaminen Valu Juutilan valimon tunnetuimpia tuotteita ovat vaskikellot, joista suurimpia ovat kirkonkellot. Vaski tarkoittaa kuparipohjaisia metalliseoksia, pronssia ja messinkiä. Suurimmat yksittäisvalut ovat kooltaan jopa 500 kg.

Juutilan valimossa käytetään yhä niin sanottua hiekkavalumenetelmää. Vaskiesineiden valumuotit valmistetaan luonnonhiekasta malliesineiden avulla. Valmiit muotit ovat umpimuotteja. Niiden sisällä on valettavan esineen muotoinen onkalo. Valaminen tapahtuu niin, että muotissa oleva tyhjä tila täytetään sulalla metallilla ja sen annetaan jähmettyä valuaihioksi. Rosopintainen aihio työstetään lopulliseen muotoonsa sorvien ja erilaisten hiomalaitteiden avulla.

Vuodesta 1966 lähtien metalli on sulatettu Juutilassa öljypoltinsulatuksella. Ennen työssä käytettiin puuhiiltä. Metallimassa sulatetaan suuressa grafiittiupokkaassa, jossa lämpötila nousee yli tuhannen asteen.

Metalliseoksiin käytettävistä raaka-aineista tinan tulee olla laadultaan puhdasta. Kupari ja messinki voivat olla epäpuhtaampia. Seosten raaka-aineet sekoitetaan oikeassa mittasuhteessa. Metalliseos kaadetaan muottiin tasaisesti. Katkokset tai kaasukuplat voivat pilata helposti lopputuloksen.

Virittäminen Kirkonkellon tilaaja päättää jo tilausvaiheessa, miten kellon on soitava. Sävelkorkeuteen vaikuttaa kellon mittasuhteet. Sävelkorkeuden hienosäätö tehdään virityssorvissa.

Kellonvalaja Eljas Juutilaisen työtä kellon virittämisen parissa on esitelty Ossi Walliuksen toimittamassa radio-ohjelmassa Valettu sointi. Radiodokumentti on esitetty Yle Radio 1:n dokumenttisarjassa Kymmenen pientä minuuttia.

Tilauskohteita pienoiskuva|upright|Hartolan kirkko Päijät-Hämeessä pienoiskuva|Kontiolahden kirkko Pohjois-Karjalassa Juutilan valimon valamia kirkonkelloja on muun muassa seuraavissa kirkoissa, seurakuntakeskuksissa tai kellotapuleissa:

Hanko Hartola, Hartolan kirkko Iisalmi Kaavi, Luikonlahden ortodoksinen tšasouna Kangasala, Sahalahden kirkko Kempele, Kempeleen kirkko Kiuruvesi, Lapinsalon kirkko Kontiolahti, Kontiolahden kirkko Kuopio, Juankosken ortodoksinen kirkko Kuopio, Ylösnousemuksen kirkko Juankoskella kaksi messinkistä kelloa sijoitettu kirkon edessä olevaan kellotelineeseen (vuonna 1990) isomman kellon halkaisija noin 77 cm, paino 265 kg, sävelkorkeus B pienemmän kellon halkaisija noin 60 cm, paino 135 kg, sävelkorkeus D. Kuopio, Murtolahden siunauskappeli Nilsiässä messinkinen kello sijoitettu kappelin kellotelineeseen (vuonna 2005) kellon halkaisija noin 41 cm Lahti, Mukkulan seurakuntakeskus Laitilan kirkko (2017) Lapinlahti, Alapitkän kirkko Lappeenranta, Lappeenrannan Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko pronssinen kello paino 180 kg, sävelkorkeus pikku-E sijoitettu kellotorniin (2016)Yle: Kellonsoittajalla jo seitsemän kelloa – ortodoksikirkon kaikki kellot soivat käsipelillä, 14.10.2016 Nivala, Karvoskylän kappeliKarvoskylä, Facebook Nokia, Pinsiön kirkko Pyhäjoki, Pyhäjoen kirkko Pyhäjärvi, Pyhäjärven kirkko Ristijärvi, Ristijärven kirkko paino 160 kg kyljessä on rukous Siunaa, Herra, kuulijat sekä Psalmin kohta 84:2-5 Savonlinna, Haukiniemen ortodoksinen tšasouna kolme pronssikelloa suurin kello painaa 40 kg Utsjoki, Nuorgam

Tilauskohteita ulkomailla Venehjärvi, Venehjärven ortodoksinen tšasouna (Venäjä, Vienan Karjala) kolme pronssikelloa isoimman kellon halkaisija 40 cm, paino 42 kg, sävelkorkeus H keskimmäisen kellon halkaisija noin 30 cm, paino 26 kg, sävelkorkeus F pienimmän kellon halkaisija 22 cm, paino 17 kg, sävelkorkeus A kelloissa teksti ”Venehjärven tsasouna 2001” Keltto (ven. Колтуши, Koltuši), Kelton evankelis-luterilainen kirkko, (Venäjä, Leningradin alue)

Juutilan valimon kelloja on toimitettu myös Australiassa, Boliviassa, Keniassa, Namibiassa, Senegalissa, Tansaniassa ja Uruguayssa sijaitseviin kirkkoihin.

Museo 2000-luvun alussa valimon vanha rakennus päätettiin museoida. Museoviraston tutkija inventoi vanhan valimon esineistön. Nimekkeitä kertyi liki 900. Vanhasta valimosta luetteloitiin yli 2000 esinettä. Vanha valimo siirrettiin pihapiirin toiseen reunaan. Juutilan valimomuseo avattiin vuonna 2004 ja se on avoinna kesäkuukausina.

Lähteet

Aiheesta muualla Kuva Juutilan valimon valamasta aisakellosta Pielisen museon kokoelmista. Kuva vanhan valimorakennuksen siirrosta Juutilan valimomuseo

Kirjallisuutta

Luokka:Suomalaiset metalliteollisuusyhtiöt Luokka:Suomen museot Luokka:Pohjois-Savon nähtävyydet Luokka:Kaavi