Klaudios Galenos (, ; 129 – n. 216/217) oli antiikin kreikkalainen lääkäri, lääketieteilijä ja filosofi, joka oli kotoisin Pergamonista. Hänen teoksillaan on ollut laaja ja kestävä vaikutus lääketieteen eri osa-alueisiin antiikista aina nykyaikaan saakka.Ahonen 2019, s. 11, 18, 40.
Galenos toimi lääkärinä sekä kotikaupungissaan että Roomassa, jossa hän hoiti muun muassa keisareita Marcus Aurelius ja Septimius Severus. Hän myös opetti lääketiedettä. Hän oli tuottelias kirjailija ja vaikuttaa olleen yksi aikansa oppineimmista henkilöistä, mikä käy ilmi paitsi hänen säilyneistä lääketieteellisistä ja filosofisista teoksistaan myös kadonneiden teosten luetteloista.
Galenos muistetaan erityisesti anatomian mestarina.Ahonen 2019, s. 18–29. Hänen anatomiansa perustui eläinten leikkelyyn, minkä nojalla hän teki johtopäätöksiä myös ihmisten ruumiinrakenteesta. Galenos oli lääketieteellisenä auktoriteettina läpi koko keskiajan.
Elämä Nuoruus ja opinnot
Antiikin ajan lähteet kertovat vain vähän Galenoksen elämästä, ja siitä tiedetään lähinnä hänen omien teostensa kautta. Niissä esiintyy lukuisia anekdootteja hänestä ja hänen aikalaisistaan, ja niistä muodostuu melko hyvä kokonaiskuva hänen elämästään. Galenos oli kotoisin Myysian Pergamonista,Galenos: Yksinkertaisten lääkkeiden sekoituksista ja kyvyistä (De simplicium medicamentorum facultatibus) 10.2.9, vol. xii, s. 272. ja useiden hänen teoksissaan olevien mainintojen mukaan hän vaikuttaa syntyneen vuoden 129 syksyllä. Hänen isänsä oli Nikon, joka oli Sudan mukaan arkkitehti ja geometrikko,Suda, . ja jota Galenos ylistää usein paitsi hänen tähtitieteen, grammatiikan, aritmetiikan ja filosofian tietojensa vuoksi, myös hänen kärsivällisyytensä, oikeudenmukaisuutensa, hyväntähtoisuutensa ja muiden hyveidensä vuoksi.Galenos: Sielun tunteiden tunnistamisesta ja parantamisesta (De propriorum animi cuiuslibet affectuum dignotione et curatione) 100.8, vol. v, s. 40–41, jne.; Hyvänesteisyydestä ja huononesteisyydestä (De rebus boni malique suci) c. i, vol. vi, s. 755, jne.; Kirjojeni järjestyksestä (De ordine librorum suorum), vol. xix, s. 59. Myös Galenoksen isänisä oli ollut matemaattisesti oppinut. Äitinsä Galenos esittää kiivasluonteisena naisena, joka riiteli hänen isänsä kanssa ”pahemmin kuin Ksanthippe Sokrateen kanssa”.Galenos: Sielun tunteiden tunnistamisesta ja parantamisesta (De propriorum animi cuiuslibet affectuum dignotione et curatione) 100.8, vol. v, s. 40–41.
pienoiskuva|vasen|pysty=0.62|Galenos. Ferdinand Georg Waldmüllerin maalaus vuodelta 1826. Galenos ja hänen isänsä olivat mahdollisesti Rooman kansalaisia, ja isän roomalaiseksi nimeksi mainitaan Aelius (tai Julius) Nicon. Galenoksen omaksi roomalaiseksi nimeksi mainitaan yleensä vanhemmissa lähteissä Claudius Galenus, mutta joskus isän nimen perusteella Aelius Galenus. Nimeä Claudius Galenus pidettiin nykytutkimuksessa pitkään virheellisenä tulkintana, joka olisi syntynyt vasta renessanssiajalla, mutta nykyisin katsotaan, että se voi sittenkin perustua vanhoihin kreikankielisiin käsikirjoituksiin.
Galenos sai aluksi opetusta isältään. Myöhemmin hän alkoi opiskella logiikkaa ja filosofiaa stoalaisen Filopatorin ja peripateetikko Aspasioksen oppilaana, platonilaisen Gaiuksen jonkun oppilaan oppilaana, sekä jonkun epikurolaisen filosofin oppilaana.Galenos: Sielun tunteiden tunnistamisesta ja parantamisesta (De propriorum animi cuiuslibet affectuum dignotione et curatione) 100.8, vol. v, s. 41. Galenoksen ollessa 16- tai 17-vuotias hänen isänsä, joka oli siihen saakka aikonut pojastaan filosofia, muutti mielensä ja näkemänsä unen seurauksena valitsi hänelle lääkärinammatin.Galenos: Parantamisen menetelmästä (De methodo medendi) 9.4, vol. x, s. 609; Kommentaari Hippokrateen teokseen De humor. 2.2, vol. xvi, s. 223; Kirjojeni järjestyksestä (De ordine librorum suorum), vol. xix, s. 59.
Galenoksen lääkärinkoulutuksessa ei säästelty kustannuksia, ja useita hänen lääketieteen opettajiaan tunnetaan nimeltä. Ensimmäisinä Galenosta opettivat Aishkrion,Galenos: Yksinkertaisten lääkkeiden sekoituksista ja kyvyistä (De simplicium medicamentorum facultatibus) 11.1.34, vol. xii, s. 356. SatyrosGalenos: Kommentaari Hippokrateen teokseen Ennusteen tekeminen (Praedictiones) I.1.5, vol. xvi, s. 524; Kirjojeni järjestyksestä (De ordine librorum suorum), vol. xix, s. 57. ja Stratonikos hänen kotikaupungissaan.Galenos: Mustasta sapesta (De atra bile), 100.4, vol. v, s. 119. 20-vuotiaana, vuonna 149/150, Galenos menetti isänsä,Galenos: Hyvänesteisyydestä ja huononesteisyydestä (De rebus boni malique suci) 100.1, vol. vi, s. 756. ja suunnilleen samoihin aikoihin hän ilmeisesti siirtyi Smyrnaan, jossa hän opiskeli lääkäri Pelopsin ja platonilaisen filosofi Albinoksen oppilaana.Galenos: Anatomian tutkimuksen käytännöistä (De anatomicis administrationibus) 1.1, vol. ii, s. 217; Omista kirjoistani (De libris propriis) c. ii, vol. xix, s. 16. Galenos opiskeli myös Korintissa Numesianoksen oppilaanaGalenos: Anatomian tutkimuksen käytännöistä (De anatomicis administrationibus) 1. c. ja Aleksandriassa Herakleianoksen oppilaana.Galenos: Kommentaari Hippokrateen teokseen Ihmisen luonnosta (De natura hominis) 2.6, vol. 16.136. Hänen opettajiinsa lukeutuvat myös Aelianus MecciusGalenos: Teriakista Pamfilianokselle (De theriaca ad Pamphilianum), vol. xiv, s. 298–9. ja Ifikianos.Galenos: Kommentaari Hippokrateen teokseen Ruumiinnesteistä (De humoribus) 3.34, vol. xvi, s. 484. Oletettavasti noihin aikoihin Galenos kävi myös monissa muissa paikoissa, jotka hänen teoksissaan mainitaan, kuten Kilikia, Foinikia, Palestiina, Skyros, KreetaGalenos: Kommentaari Hippokrateen teokseen Ruokavaliosta akuuteissa sairauksissa (De victus ratione in morbis acutis) 3.8, vol. xv, s. 648. ja Kypros.Galenos: Yksinkertaisten lääkkeiden sekoituksista ja kyvyistä (De simplicium medicamentorum facultatibus) 9.1.2, vol. xii, s. 171
Lääkärinä Pergamonissa ja ensimmäinen käynti Roomassa
Galenos palasi Pergamoniin Aleksandriasta vuonna 157 ollessaan 27-vuotias.Galenos: Lääkkeiden koostumuksesta lajin mukaan (De compositione medicamentorum secundum genera) 3.2, vol. xiii, s. 599. Seuraavana vuonna hän sai kaupungin ylipapilta nimityksen gladiaattorikoulun lääkäriksi. Hän toimi kyseisessä tärkeässä tehtävässä menestyksekkäästi useiden vuosien ajan ja sai paljon mainetta.Galenos: Kommentaari Hippokrateen teokseen Murtumista (De fracturis) 3.21, vol. xviii. pt. 2, s. 567, jne.; Lääkkeiden koostumuksesta lajin mukaan (De compositione medicamentorum secundum genera) 3.2, vol. xiii, s. 574.
Vuonna 162 Galenos jätti kotikaupunkinsa joidenkin levottomuuksien vuoksi ja siirtyi ensimmäisen kerran Roomaan.Galenos: Omista kirjoistani (De libris propriis) c. i, vol. xix, s. 15. Hän saavutti siellä niin paljon mainetta lääkärinkykyjensä ansiosta, että sai asiakkaikseen monia merkkihenkilöitä. Häntä olisi suositeltu myös keisari Marcus Aureliukselle, mutta hän kieltäytyi kunniasta.Galenos: Prognoosista, Epigeneelle (De praenotione ad Epigenem) 100.8, vol. xiv, s. 647. Roomassa Galenos kirjoitti muun muassa ensimmäiset versiot teoksistaan Hippokrateen ja Platonin mielipiteistä (De placitis Hippocratis et Platonis) ja Anatomian tutkimuksen käytännöistä (De anatomicis administrationibus) sekä eräitä muita tutkielmia,Galenos: Anatomian tutkimuksen käytännöistä (De anatomicis administrationibus) 1.1, vol. ii, s. 215. ja herätti menestyksekkään lääkärin- ja opetus- ja kirjoitustoimintansa vuoksi niin paljon kateutta muissa lääkäreissä, että pelkäsi tulevansa näiden myrkyttämäksi.Galenos: Prognoosista, Epigeneelle (De praenotione ad Epigenem) 100.4, vol. xiv, s. 623, jne. Galenos kertoo, että lopulta häntä kutsuttiin paitsi ”ihmepuhujaksi” () myös ”ihmeidentekijäksi” ().Galenos: Prognoosista, Epigeneelle (De praenotione ad Epigenem) 100.8, vol. xiv, s. 641.
Usein sanotaan, että Galenos olisi jättänyt Rooman sen jälkeen, kun Syyriasta vuonna 166 alkunsa saanut ja monia valtakunnan osia vaivannut vakava kulkutautiepidemia lopulta saavutti myös pääkaupungin. Galenos oli kuitenkin pitkään toivonut voivansa palata Pergamoniin heti kun tilanne kaupungissa olisi rauhoittunut, ja vältteli keisarille esitellyksi tulemista, koska pelkäsi sen estävän hänen paluunsa Vähään-Aasiaan.Galenos: Prognoosista, Epigeneelle (De praenotione ad Epigenem) 100.4, vol. xiv, s. 622, 647, 648. Kulkutaudin puhkeaminen on voinut lähinnä vauhdittaa lähtöpäätöstä.Galenos: Omista kirjoistani (De libris propriis) 100.1. vol.xix. p.15. Galenos jätti Rooman kiireellä ja salavihkaa kesällä 166 ja nousi laivaan Brundisiumissa.Galenos: Prognoosista, Epigeneelle (De praenotione ad Epigenem) 100.9, vol. xiv, s. 648.
Jälleen Pergamonissa ja toinen käynti Roomassa pienoiskuva|pysty|Galenosta esittävä patsas Bolognassa Italiassa.
Galenos pääsi takaisin Pergamoniin vuonna 167, jolloin hän oli 38-vuotias,Galenos: Omista kirjoistani (De libris propriis) 100.2, vol. xix, s. 16. ja jatkoi siellä entistä elämäänsä. Hän ehti viettää siellä kuitenkin vain pari vuotta, kunnes sai Marcus Aureliukselta ja Lucius Verukselta kutsun tulla heidän luokseen Venetian Aquileiaan, joka toimi keskeisenä linnoituksena valtakunnan koillisrajalla, ja johon keisarit olivat koonneet joukkonsa sotiakseen pohjoisia heimoja vastaan ja jossa he aikoivat talvehtia.Galenos: Omista kirjoistani (De libris propriis) 1. c, s. 17, 18; Prognoosista, Epigeneelle (De praenotione ad Epigenem) 100.9, vol. xiv, s. 649, 650. Galenos matkusti Traakian ja Makedonian halki taittaen osan matkasta jalan,Galenos: Yksinkertaisten lääkkeiden sekoituksista ja kyvyistä (De simplicium medicamentorum facultatibus) 9.1.2, vol. xii, s. 171. ja ehti Aquileiaan vuoden 169 lopulla hieman ennen kuin kulkutauti puhkesi sotaleirissä.Galenos: Omista kirjoistani (De libris propriis); Prognoosista, Epigeneelle (De praenotione ad Epigenem) 1. c. Keisarit lähtivät hovinsa ja osan sotilaista kanssa kohti Roomaa. Verus kuoli äkillisesti joulukuussa matkalla Julia Concordian ja Altinumin välillä.
Galenos seurasi Marcus Aureliusta Roomaan. Kun keisari palasi sotimaan Tonavan varrelle, Galenos sai vaivalla luvan jäädä Roomaan väittämällä, että se oli Asklepioksen tahto, joka oli ilmaistu hänelle unessa.Galenos: Omista kirjoistani (De libris propriis) 1. c. On mahdotonta sanoa, näkikö Galenos todella tällaisen unen vai keksikö hän sen välttääkseen sotaretken vaivat, mutta hän ainakin sanoo useissa muissakin yhteyksissä saaneensa viestejä jumalilta unen aikana tilanteissa, joissa ei ole havaittavissa itsekästä motiivia.
Noihin aikoihin Marcus Aurelius menetti poikansa Annius Verus Caesarin. Lähtiessään Roomasta keisari antoi tuolloin yhdeksänvuotiaan poikansa Commoduksen, josta myöhemmin tuli keisari isänsä jälkeen, Galenoksen ja eräiden muiden lääkärien hoivaan.Galenos: Omista kirjoistani (De libris propriis) ja Prognoosista, Epigeneelle (De praenotione ad Epigenem) 1. c. Suunnilleen samoihin aikoihin, vuonna 170, Marcus Aurelius antoi Galenoksen tehtäväksi valmistaa teriakiksi kutsuttua lääkettä, jota hän nautti pieniä annoksia päivittäin.Galenos: Vastalääkkeistä (De antidotis) 1.1, vol. xiv, s. 3 jne.
Galenos viipyi Roomassa ilmeisesti joitakin vuosia, jona aikana hän aiempaan tapaansa luennoi, kirjoitti ja harjoitti lääkärinammattia suurella menestyksellä. Hän sai Roomassa valmiiksi kaksi pääteoksiinsa kuuluvaa tutkielmaa, jotka oli aloittanut aiemmalla käynnillään kaupungissa, nimittäin Hippokrateen ja Platonin mielipiteistä (De placitis Hippocratis et Platonis) ja Kehonosien hyödyllisyydestä (De usu partium corporis humani).Galenos: Omista kirjoistani (De libris propriis) 100.2, vol. xix, s. 19, 20.