Valasmonnit (Cetopsidae) on monnikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan makeista vesistä Etelä-Amerikasta.
Lajit ja anatomia Valasmonnien heimoon kuuluu lähteestä riippuen 5–7 sukua ja 23–41 lajia. Heimo jaetaan kahteen alaheimoon, jotka ovat Cetopsinae ja Heliogeneinae. Ruumiinrakenteeltaan valasmonnilajit ovat pitkulaisia ja tukevahkoja. Suurimmat heimon kaloista kasvavat 26 cm:n mittaisiksi. Tyypillisiä piirteitä ovat tylppä kuono ja kuonon 3 viiksisäieparia. Selkäevä on pieni ja sijaitsee Cetopsinae-alaheimon lajeilla selän etuosassa ja Heliogeneinae-alaheimon lajeilla hieman taaempana. Useimmilla valasmonneilla ei ole rasvaevää. Peräevä on suurehko ja pyrstöevä haarautunut. Valasmonnien iho on suomuton ja iho peittää osittain kalojen pienet silmät. Uimarakko on hyvin pieni ja sitä suojaa luinen kapseli.
Levinneisyys ja elintavat Valasmonnilajeja tavataan Kolumbiasta Paraguayhun ulottuvalta vyöhykkeeltä. Ne sekä pienissä, nopeasti virtaavissa sademetsien puroissa että isommissa joissa. Valasmonnien ravintoa ovat vesihyönteiset ja suurimmat lajit saalistavat myös kaloja.
Lähteet
Luokka:Monnikalat