Väinö Haapalainen (30. toukokuuta 1893 Rautavaara – 8. marraskuuta 1945 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä, muusikko ja kuoronjohtaja.
Elämä Haapalaisen vanhemmat olivat opettaja ja kanttori Samuli Heikki Haapalainen ja Loviisa Rautiainen. Hänen puolisonsa vuodesta 1916 oli Bertta Malin. Myös heidän poikansa Väinö I. Haapalainen tunnetaan säveltäjänä. Haapalainen kävi Helsingin musiikkiopiston ja opiskeli myöhemmin Berliinissä ja Leipzigissa. Sivut 255-256. Haapalainen muutti Viipuriin 1914 ja toimi aluksi orkesterimuusikkona vuosina 1919-1924, samoin kuin teatteri- ja sotilaskapellimestarina 1924–1928. Hän johti Karjalan laulua vuodet 1923–1940 ja Kalevan Laulajia 1941–1945. Haapalainen työskenteli myös Viipurin musiikkiopiston opettajana vuosina 1922–1924 sekä 1936–1940 ja Viipurin kirkkomusiikkiopiston opettajana 1922–1940.Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 238. Muutettuaan Helsinkiin 1940 hän jatkoi siellä kuoronjohtajana, laulunopettajana ja orkesterimuusikkona. Haapalainen piti sävellyskonsertteja ja soitti alttoviulua jousikvarteteissa. Koulun ja kodin koraalikirja -teoksen hän julkaisi 1938.
Sävellyksiä Haapalainen sävelsi muun muassa orkesterimusiikkia, kantaatteja ja kuorolauluja, mutta myös näytelmä- ja elokuvamusiikkia.
Elokuvamusiikkia Haapalainen sävelsi musiikin seuraaviin elokuviin, joista Suurin voitto -elokuvan musiikin nauhoituksessa hän lisäksi toimi orkesterinjohtajana ja pianistina. Anna Liisa, 1945 Rakkautensa uhri, 1945 Suomisen Olli yllättää, 1945 Suviyön salaisuus, 1945 Vastamyrkky, 1945 Miesmalli, 1944 Suurin voitto, 1944 Vaivaisukon morsian, 1944 Tyttö astuu elämään, 1943 Valkoiset ruusut, 1943 Yrjänän emännän synti, 1943 Rantasuon raatajat, 1942
Muuta musiikkia ja sovituksia Satuooppera Kalastajaprinsessa (tuhoutunut) Orkesterisävellykset Satu 1915, Preludium 1917, Kesäyö metsässä 1920, Eksoottinen scherzo 1923, Kivenvihan polska 1934, Pro Patria 1939 Kansanlaulusarja jousiorkesterille, 1924 Suomalaisia tansseja, 1930 Oi Kaanaanmaa poika- ja mieskuorolle, uruille ja orkesterille, 1930 (uusittu 1943) Kimmon kosto sooloille, seka- tai mieskuorolle ja orkesterille, 1931 (uusittu 1944) Jousikvartetti d-molli, 1931 Sinfoninen sarja, 1933 Puhallinsarja Pohjolan häät, 1934 Kaksi sarjaa sellokvartetille, 1934 Kansanomainen sarja, 1944 (alkujaan oboelle ja pianolle 1933) Näytelmämusiikkia, muun muassa Markus-sedän näytelmään Pikku-Pirkko Pikkalasta ja Lempi Jääskeläisen näytelmään Kivikauden taru Häyrynmäellä 4 kantaattia (tuhoutuneet) Noin 15 yksinlaulua, 5 duettoa, 15 seka-, 10 poika- ja mies-, 8 nais- ja 40 mieskuorolaulua sekä lastenlauluja Sovituksia orkesterille, kuoroille ja yhtyeille
Lähteet
Luokka:Suomalaiset säveltäjät Luokka:Suomalaiset muusikot Luokka: Suomalaiset viulistit Luokka:Suomalaiset kuoronjohtajat Luokka: Suomalaiset musiikkipedagogit Luokka: Suomalaiset kapellimestarit Luokka:Vuonna 1893 syntyneet Luokka:Vuonna 1945 kuolleet