2C-D on psykedeelinen fenetyyliamiini, ja sitä käytetään joskus enteogeenina. Se syntetisoitiin ensimmäisen kerran vuonna 1970, ja sen käyttöä ihmisille tutki myöhemmin Alexander Shulgin. Kirjassaan PiHKAL Shulgin listaa annostukseksi 20–60 mg, mutta monet ovat suositelleet suurempaa annosta.
Annostus
Pienemmillä annoksilla (10 mg tai vähemmän) 2C-D:tä on tutkittu potentiaalisena älylääkkeenä eli nootropiinina. 2C-D:tä otetaan tavallisesti suun kautta, mutta sitä voidaan myös nuuskata. Nuuskaaminen voi aiheuttaa kovaa kipua, mutta tällöin myös annokset ovat 1–15 mg luokkaa.
Ominaisuudet
2C-D:stä ei ole olemassa paljoa tietoa, esimerkiksi sen myrkyllisyydestä, koska sitä ei ole laajemmalti tutkittu. Shulginin mukaan 2C-D:n vaikutus kestää tyypillisesti 4–6 tuntia, ja Shulgin itse kuvaili ainetta "farmakologiseksi tofuksi", joka tarkoittaa sitä että sekakäytettäessä sitä muiden aineiden kanssa, sen vaikutus voi olla huomattavasti voimakkaampi; tofu itsessään imee makua itseensä.
Laki Listattu valtioneuvoston asetuksessa kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista.
Katso myös NBOMe Psykedeeliset tryptamiinit Lysergihapon amidit
Lähteet
Aiheesta muualla Erowid-portaali PiHKAL-kirja osoitteessa Erowid isomerdesign.com
Luokka:Psykedeeliset fenetyyliamiinit Luokka:Nootropiinit