Nomima tai Nomima barbarika (, ”Barbaarien tavat”) oli Aristoteleen kirjoittama antiikin kreikkalainen teos, joka käsitteli eri ei-kreikkalaisten kansojen tapoja. Se on eräs esimerkki Aristoteleen koulukunnan suorittamista historiallisista tutkimuksista.Kerferd, G. B.: ”The Sophists”. Teoksessa Teos ei ole säilynyt nykyaikaan, mutta siitä tunnetaan joitakin katkelmia.
Historia
Aristoteles piti etnografis-maantieteellistä tutkimusta tärkeänä oikeudenmukaisen lainsäädännön laatimisen kannalta.Aristoteles: Retoriikka 1360a33–. Samannimisiä teoksia kirjoittivat myös muut kreikkalaiset kirjailijat, muun muassa Hellanikos (teos Barbarika nomima), joka kirjoitti myös useita muita teoksia eri kansoista. Tällaiset teokset voidaan lukea sofististen teosten joukkoon.
Aristoteleen teos liittyi muiden kansojen tapojen tutkimisen perinteeseen kreikkalaisessa kirjallisuudessa. Kiinnostus oli herännyt sitä mukaa kun kreikkalaiset tulivat tietoisiksi muista kansoista ja näiden erilaisista tavoista. Edelläkävijöitä tässä olivat olleet Hekataios Miletoslainen sekä Herodotos, jonka Historiateos kuvaa laajasti skyyttien, persialaisten, lyydialaisten, egyptiläisten ja muiden kansojen tapoja. Sofistit korostivat usein muiden kansojen tapojen keskinäistä ristiriitaisuutta argumentoidessaan relativismin puolesta. Esimerkiksi sofistinen teos Dissoi logoi hyödyntää kansojen päinvastaisia tapoja käsitellessään lakien suhteellisuutta.
Teokseen viittaavat muun muassa Varro,Varro: De lingua Latina 7.70. CiceroCicero: De finibus bonorum et malorum 5.11. ja Didymos Aleksandrialainen.Didymos Aleksandrialainen: Kommentaari Demostheneestä Col. 4.1–47. Plutarkhos käytti teosta lähteenään ja Herakleides Lemboslainen kirjoitti siitä tiivistelmän.
Kreikkalaisten alueiden lakeja Aristoteleen koulukunta kokosi puolestaan kokoelmaan nimeltä 158 kaupungin valtiomuodot.
Sisältö
Nomima barbarika oli eräänlainen etnografinen kokoelma, jonka aineiston olivat mahdollisesti koonneet Aristoteleen oppilaat tämän ohjauksessa. Teos sisälsi ainakin kolme kirjaa.
Säilyneiden katkelmien perusteella voidaan päätellä, että aristoteelinen Nomima barbarika käsitteli muun muassa skyyttien ja etruskien tapoja. Eräässä katkelmassa Aristoteles mainitsee, että etruskeilla oli — päin vastoin kuin kreikkalaisilla — tapana ruokailla yhdessä vaimojensa kanssa samalla leposohvalla maaten. Tämä tosiseikka tunnetaan myös etruskien kuvanveistosta.
Lähteet
Luokka:Aristoteleen teokset Luokka:Kadonneet kirjat Luokka:Kirjat etnologiasta