Vapaa-ajattelijain liitto

Vapaa-ajattelijain Liitto ry () on suomalainen vuonna 1937 perustettu uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja aatteellinen järjestö. Järjestön tavoitteena on kirkon ja valtion ero sekä tieteellisen todellisuuskäsityksen edistäminen.

Historia

Vapaa-ajattelijat alkoivat 1920-luvun lopulla perustaa siviilirekisteriläisyhdistyksiä. Yhdistykset muun muassa perustivat omia hautausmaita. 1930-luvun alussa siviilirekisteriläisten järjestäytyminen vaikeutui, mutta vuosikymmenen lopulla järjestäytyminen saattoi jatkua, ja vuonna 1937 perustettiin Siviilirekisteriläisyhdistysten keskusliitto, josta tuli myöhemmin Vapaa-ajattelijain liitto. Liiton äänenkannattaja alkoi ilmestyä vuonna 1937 nimellä Ajatuksen Vapaus, nykyisin se on Vapaa Ajattelija.Hakusana vapaa-ajattelu teoksessa Liikkeen johdossa oli muun muassa työväenliikkeen toimijoita sekä liberaaliin sivistyneistöön kuuluvia, kuten Ernst Lampén Iso-Keisari ja Vilho Setälä.

Talvisodan lähestyessä hallitusta vaadittiin lakkauttamaan epäilyttäviksi katsottuja järjestöjä. Keskeisen Tampereen yhdistyksen lakkauttaminen lähes lopetti siviilirekisteriläisliikkeen toiminnan jo hieman ennen talvisotaa. Liiton kotipaikka siirrettiin Turkuun, ja tiettävästi varsinaista toimintaa liiton tasolla oli seuraavan kerran vasta keväällä 1942.

Kunnolla toiminta jatkui vasta jatkosodan jälkeen 1945. Lahden liittokokouksessa liiton nimeksi muutettiin Vapaa-ajattelijain liitto ry ja sen kotipaikaksi Helsinki. Jäsenyhdistysten tavoitteeksi asetettiin tieteellisen maailmankatsomuksen levittäminen ja tietojen antaminen siviilirekisteriin kuuluville heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Järjestäytyminen jatkui vilkkaana, ja myös kirkosta eroaminen yleistyi. Professori V. T. Aaltonen liittyi vapaa-ajattelijoiden jäseneksi vuonna 1947. Aaltosen kirjoitukset ja tilaisuudet saivat paljon yleisöä.

Liiton puheenjohtajina ovat toimineet muun muassa V. T. Aaltonen, Väinö Voipio, Timo Vasama, Kari Saari, Erkki Hartikainen ja Jussi K. Niemelä. Liitto hyväksyi ensimmäisen kulttuuripoliittisen ohjelman vuonna 1978 ja uuden kulttuuriohjelman vuonna 1993.Vaismaa, Aaro: Kari Saari (5.10.1956 – 4.5.1997). Teoksessa

Maailman kolmas ateistien konferenssi Helsingissä pidettiin vuonna 1983 maailman kolmas ateistien konferenssi. Koollekutsujina olivat Amerikan Ateistien johtaja Madalyn Murray O’Hair ja Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Erkki Hartikainen. Kokouksessa oli edustajia lisäksi Norjasta (Levi Fragell, Human-Etisk Forbund), Britanniasta (Barbara Smoker, National Secular Society), Saksan liittotasavallasta (Internationaler Bund der Konfessionslosen und Atheisten), Neuvostoliitosta (Viktor Garadja, Tieteellisen ateismin instituutti), Sveitsistä (Walter Baumgartner, Freidenker-Vereinigung der Schweiz) ja Intiasta (Lavanam, Atheist Centre).

ET-opetus kouluihin 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa liiton pääsihteerin Erkki Hartikaisen tavoitteena oli saada Suomen kouluihin oma oppiaine uskonnottomille. Hartikainen teki vuonna 1978 kantelun Yhdistyneitten Kansakuntien ihmisoikeuskomitealle uskontojen historian ja siveysopin peruskoulun opetussuunnitelmasta Suomessa. Kantelu ratkesi vuonna 1981, ja Suomeen saatiin elämänkatsomustieto kouluihin oppiaineeksi.

Ateistien kampanjat

Bussikampanja

thumb| Suomalaisten uskonnottomien järjestöjen Vapaa-ajattelijain liiton ja Humanistiliiton Jumalaa tuskin on olemassa -mainoskampanjan mainos Helsingissä 25. kesäkuuta 2009.Kesällä 2009 liitto osallistui kansainväliseen ateistien bussikampanjaan Jumalaa tuskin on olemassa -mainoksilla. Mukana oli myös Suomen humanistiliitto. Osa liikennöitsijöistä piti mainoksen tekstiä uskovaisia loukkaavana ja kieltäytyi laittamasta mainoksia linja-autoihinsa. Kampanjasta pyydettiin myös lausunto Mainonnan eettiseltä neuvostolta. Neuvosto ei pitänyt kampanjaa loukkaavana tai hyvän tavan vastaisena.

Brights-liike

Vapaa-ajattelijain maailmanliitto

Vapaa-ajattelijain liitto oli Vapaa-ajattelijain maailmanliiton jäsen vuosina 1946–1994.

Organisaatio Sääntöjensä mukaan liitto on uskonnottomien ja uskontokuntiin kuulumattomien henkilöiden muodostamien yhdistysten keskusjärjestö. Vapaa-ajattelijain liitto on osa kansainvälistä vapaa-ajattelija-, humanisti-, sekularisti-, ateisti- ja rationalistiliikettä.Saari 1993, s. 4. Liitto on poliittisesti sitoutumaton. Sen tavoitteena on ajaa uskonnottomien etuja, oikeuksia ja oikeusturvaa sekä edistää tieteeseen perustuvan uskonnottoman todellisuuskäsityksen leviämistä, uskontokritiikkiä ja ajatuksenvapautta. Liiton sääntöjen mukaan liiton kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko Suomi. Liitto koostuu jäsenjärjestöistä, jotka toimivat eri puolilla maata. Vuonna 2019 liiton jäsenyhdistyksissä oli noin 1 336 jäsentä. Vuonna 2023 jäseniä oli 1 301, ja määrä kasvoi 3,5 prosenttia vuodesta 2022.

Vapaa-ajattelijain liitto on toisinaan saanut toimintaansa valtiolta niin sanotuin erityisperustein myönnettävää avustusta. Vuodelle 2017 tuki oli 22 000 euroa, mutta toisaalta vuodelle 2025 tukea ei myönnetty. pienoiskuva|267x267px|Kusti Kulo, Vapaa-ajattelijain liiton ensimmäinen puheenjohtaja (1945–1954).

Puheenjohtajat Kusti Kulo (1945–1954). Toimi muun muassa Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) puheenjohtajana (1948–1966), Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen pääsihteerinä (1922–1923) ja Vapaa-ajattelijain maailmanliiton varapresidenttinä. V. T. Aaltonen (1954–1955). Julkaisi useita uskontokriittisiä teoksia, kuten Miksi en ole kristitty. Yrjö Ruutu (1955–1956). Yhteiskunnallisen korkeakoulun (nyk. Tampereen yliopisto) ensimmäinen rehtori vuosina 1925–1932, 1935–1945 ja 1949–1953, sekä Suomen ensimmäinen kansainvälisen politiikan professori 1949–1954. Hän oli myös Kouluhallituksen pääjohtaja vuosina 1945–1950. Kaarlo Viilma (1956–1958) Väinö Voipio (1958–1963). Julkaisi vuosina 1923–1963 useita näytelmiä ja kolme romaania sekä 1960-luvulla uskontokriittisiä ja uskonnonfilosofisia kirjoja. Lauri Sievänen (1963–1969) Timo I. Vasama (1969–1990) Taina Hollo (1991–1993) Kari Saari (1993–1997). Oli myös Vapaa ajattelija -lehden päätoimittaja. Hän oli Ilkka Niiniluodon mukaan johtavia suomalaisia ateistisia vapaa-ajattelijoita V. T. Aaltosen, Väinö Voipion ja Erkki Hartikaisen ohella. Vapaa-ajattelijain liiton vuonna 1993 hyväksytty kulttuuriohjelma oli pitkälti Saaren käsialaa. Juha Kukkonen (1997–1999) Erkki Hartikainen (1999–2005). Toimi Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteerinä vuosina 1975–1986. Hänen tavoitteenaan oli saada Suomen kouluihin oma oppiaine uskonnottomille. Vuonna 1978 hän teki kantelun Yhdistyneitten Kansakuntien ihmisoikeuskomitealle uskontojen historian ja siveysopin peruskoulun opetussuunnitelmasta Suomessa. Kantelu ratkesi v. 1981, ja Suomeen tuli elämänkatsomustieto kouluihin oppiaineeksi. Vuodesta 1985 kuolemaansa saakka hän toimi Suomen ateistiyhdistyksen puheenjohtajana. Robert Brotherus (2005–2008) Jussi K. Niemelä (2008–2010). Toimi Vapaa ajattelija -lehden ja Suomen humanistiliiton lehden Humanistin päätoimittajana sekä Helsingin vapaa-ajattelijoiden puheenjohtajana. Niemelä on kuulunut Skepsis ry:n hallitukseen ja ollut Darwin-seuran puheenjohtaja sekä julkaissut naistutkimusta arvostelevan pamfletin Keisarinnan uudet (v)aatteet yhdessä Osmo Tammisalon kanssa, uskontoa käsittelevän keskustelukirjan Kamppailu Jumalasta yhdessä Jaakko Heinimäen kanssa ja toimittanut uusateismia käsittelevän kirjoituskokoelman Mitä uusateismi tarkoittaa? Robert Brotherus väliaikainen puheenjohtaja (2010–2011) Petri Karisma (2011–2016). Toimi myös liiton tiedottajana. Hän on toinen Eroakirkosta.fi-verkkopalvelun perustajista ja toiminut sen tiedottajana koko palvelun olemassaolon ajan sekä Tampereen vapaa-ajattelijoiden puheenjohtajana (2006–2015). Karisma pyrki vuonna 2008 vihreiden listoilta Tampereen kaupunginvaltuustoon ja vuonna 2015 eduskuntaan SDP:n listoilta. Hän on ajanut elämänkatsomustiedon opetusta kouluissa vaihtoehtona uskonnonopetukselle. Heidi Friman väliaikainen puheenjohtaja (2016) Marko Lakkala väliaikainen puheenjohtaja (2016–2017) Kaj Torrkulla (2017–2020). On asettunut liberaalipuolueen ehdokkaana europarlamenttivaaleihin Suomessa vuonna 2019, eduskuntavaaleihin Pirkanmaan vaalipiirissä vuodesta 2019 alkaen ja kuntavaaleihin Tampereella vuodesta 2017 alkaen. Jape Lovén (2020–2023) Jori Mäntysalo (2023–)

Tavoitteet Liiton tarkoituksena on toimia uskonnottomien yhteiskunnallisen ja oikeudellisen aseman parantamiseksi tekemällä aloitteita valtiovallalle ja kunnille ja toimimalla uskonnottomien puolestapuhujana julkisessa keskustelussa. Liiton tavoitteina on myös antaa tietoa uskonnottomien ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista. Liiton tavoitteena on myös valistaa ihmisiä uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvissä tavoissa, kuten nimenantojuhlassa, aikuistumiskoulutuksessa ja -juhlassa, avioliiton solmimisessa ja hautajaisten järjestämisessä.

Aatteelliset tavoitteet

Liiton sääntöjen mukaan liiton tavoitteena on kriittisyyden lisääminen uskontoja kohtaan. Liiton tarkoitus on edistää yksilön ja ajatuksen vapautta, suvaitsevuutta sekä vastuuta muista ihmisistä ja luonnosta.

Sääntöjensä mukaan liitto

harjoittaa aatteellista ja käytännön neuvonta-, opastus-, koulutus-, valistus- ja edunvalvontatoimintaa julkaisee tavoitteita tukevia lehtiä, kirjoja ja muuta aineistoa tukee uskonnottoman elämäntavan sekä uskonnottoman tapakulttuurin leviämistä harjoittaa uskontokritiikkiä ja tukee tähän liittyvää tutkimustoimintaa seuraa ajatuksenvapauden toteutumista, tuo esille sen loukkaukset ja puolustaa uskonnottomien oikeuksia ajaa lainsäädännöllisiä muutoksia, joilla turvataan uskonnottomuuden vapaus ja uskonnottomien tasa-arvoinen kohtelu.

Vapaa-ajattelulla on tarkoitettu uskonnosta vapaata ajattelua, joka suhtautuu arvostelevasti kirkkoon ja sen yhteiskunnalliseen vaikutukseen ja pyrkii täydelliseen uskonnon ja ateismin vapauteen. Vapaa-ajattelu on yleensä viitannut nimenomaan ateismiin.

Kirjailija Väinö Voipio määritteli vapaa-ajattelijan seuraavasti (1963):

Kari Saaren mukaan vapaa-ajattelu määritellään nykyisin käsitykseksi, jolle on tunnusomaista järkiperäisyys ja avoimuus uusille perustelluille näkemyksille, sekä kyky jatkuvaan uudistumiseen. Vapaa-ajattelu arvostaa järjen vapaata käyttöä ja tieteellistä ajattelua. Vapaa-ajattelijat eivät pidä totena mitään muuta kuin sellaista, mikä on älyllisesti perusteltua. W. K. Cliffordin tunnetun lausuman mukaan on aina ja kaikkialla väärin uskoa mihinkään riittämättömin perustein. Saaren mukaan aina tulee olemaan asioita, josta ei tiettynä hetkenä ole inhimillistä tietoa. Ei ole kuitenkaan luottamista siihen, että olisi olemassa jokin kokemusperäisen tutkimuksen ja havainnoinnin ylittävä keino hankkia tietoa kaikkeudesta, kuten henkilökohtaiset kokemukset tai pyhien kirjojen tapaiset arvovallat. Vapaa-ajatteluun kuuluu pyrkimys taistella henkistä urautumista ja auktoriteettiuskoa vastaan.

Yhteiskunnalliset tavoitteet

Vapaa-ajattelijoiden mielestä julkisen vallan tulee olla uskontoihin nähden puolueeton. Tavoitteena on lainsäädännöllisin muutoksin valtiokirkkojärjestelmän purkaminen ja uskonnonopetuksen poistaminen kouluista, päivähoidosta sekä valtion yliopistoista. Kaksi valtiokirkkoa, Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko, tulee muuttaa tavallisiksi yhdistyksiksi, jotka perivät jäsenmaksunsa kuten muutkin yhdistykset eivätkä kirkollisveron kautta.

Lainsäädännössä liitto vaatii

valtionkirkkojärjestelmän purkamista niin, että missään yhteiskunnallisissa toimissa ei edellytetä eikä harjoiteta minkäänlaista uskonnollista toimintaa kirkkojen jäsenmaksun kannon poistamista verotuksen yhteydestä kaiken uskontokunnille jaettavan valtionavun tai muun yhteiskunnallisen tuen lopettamista uskonnonopetuksen lopettamista päiväkodeista, kouluista ja teologisten tiedekuntien lakkauttamista valtion yliopistoista uskonrauha- ja jumalanpilkkalakien kumoamista