Kumppanuusmaatalous on maanviljelijän ja kuluttajien muodostama yhteisö. Viljelijä ei myykään tuottamaansa ruokaa tukulle ja sieltä eteenpäin kaupan ketjulle, vaan suoraan kuluttajille. Ero tavanomaiseen ruokapiiriin on, että viljelijä myy eräänlaisia ruokaosakkuuksia joka maksetaan etukäteen, yleensä alkukeväästä. Niistä muodostuu maatilan vuosittainen budjetti. Osuuttaan vastaan jäsenet saavat viljelijän satoa niin pitkään kuin sitä riittää.
Mallissa on riskinsä: jos sato on huono, on satokorin sisältö heikonlainen. Hyviä puolia kumppanuusmaataloudessa on, että ruokaosuuskunnan jäsenenä on mahdollista vaikuttaa siihen, mitä pellolla kasvaa ja myös osallistua viljelykseen talkoillen ja vaikkapa sadonkorjuujuhlia järjestäen. Viljelijälle etuna taas on, että markkinointiin ja myyntiin ei tarvitse erikseen panostaa, ja koko sadolle on valmiiksi ostaja.
Useimmat Suomessa perustetut kumppanuusmaataloushankkeet ovat olleet osuuskuntia, kukin hieman omanlaisellaan hallintotavalla. Tyypillisesti ruokaosuuskunta palkkaa sopivan henkilön puutarhuriksi tai viljelijä saattaa myös olla osuuskunnan hallituksessa mukana vastuullisena jäsenenä.
Ensimmäiset CSA:t perustettiin maailmalle 40 vuotta sitten.
Suomalaisia kumppanuusmaatalouksisia
Helsinki: Kaupunkilaisten oma pelto ja Osuuskunta Oma maa Turku: Livonsaaren osuuspuutarha Oulu: Minnamaalaiset Mäntsälä: Muijaniityn ruokaosuuskunta Lahti: Ruokaosuuskunta Tuusula: Yhteisöviljelykokeilu ja Osuuskunta Oma maa Jyväskylä: Juurikas JKL -viljelijäyhteisö Espoo: Råbäck Gård: Minun Omenapuu / Mitt Äppelträd
Lähteet syotavakaupunki.fi
Aiheesta muualla
Kirjoitus Kumppanuusmaataloudesta Pohjoinen Permakulttuuri -blogissa Kirjoitus Suomen kumppanuusmaatalouksista Syotavakaupunki.fi:ssä Herttoniemen Ruokaosuuskunta Suomen kumppanuusmaataloudet lueteltuna Jukka Lassila kertoo videolla kumppanuusmaataloudesta
Luokka: Maatalous Luokka: Luomumaatalous Luokka: Ympäristönsuojelu Luokka: Kansalaisliikkeet Luokka: Aluesuunnittelu