thumb|Ingrid Bergman palkittiin Oscar-palkinnolla roolistaan elokuvassa Kaasuvalo (1944).
2000-luvun alussa media alkoi puhua ruotsalaisten Hollywood-invaasiosta. Ruotsalaiset ovat kuitenkin vaikuttaneet englantilaisiin ja amerikkalaisiin elokuviin jo varhain 1900-luvulla, ja vaikutus on jatkunut nykypäivään asti. Lisäksi monet ruotsalaiset elokuvat ovat menestyneet hyvin Yhdysvalloissa, ja joistakin ruotsalaisista elokuvista on kuvattu amerikkalaisia versioita. Useat ruotsalaiset elokuva-alan työntekijät ovat olleet esikuvia amerikkalaisessa elokuvamaailmassa. Yhdysvalloissa on tehty jopa useita elokuvia ruotsalaisten kirjojen pohjalta. Viimeisimmät tällaiset elokuvat on tehty, kun elokuvan ruotsalainen versio on menestynyt Yhdysvalloissa.
Keskeisimpiä ruotsalaisia Hollywood-näyttelijöitä ovat muun muassa Ingrid Bergman ja Greta Garbo. Molemmat näyttelijät kuuluvat niiden neljän ruotsalaisen joukkoon, joilla on oma tähti Hollywoodin Walk of Famella.
Historiaa 1905−1949 Anna Q. Nilssonia nimitetään jopa Ruotsin ensimmäiseksi filmitähdeksi, ja hän loi uransa pääasiallisesti Yhdysvalloissa. Hän muutti Yhdysvaltoihin vain 17-vuotiaana vuonna 1905 työskennelläkseen maassa lapsenvahtina. Hän päätyi kuitenkin elokuva-alalle ja osallistui yli kahdensadan elokuvan tekoon. Hänet nimettiin myös Amerikan kauneimmaksi naiseksi, ja hänellä on tähti Hollywoodin Walk of Famella.
1920-luvun puolivälissä ohjaaja Mauritz Stiller matkusti Yhdysvaltoihin tuoreen tähden, Greta Gustafssonin, kanssa. Gustafsson tunnetaan paremmin nimellä Greta Garbo. Stiller ja Garbo oli kutsuttu Yhdysvaltoihin tekemään elokuvaa. Stillerin oleskelu Yhdysvalloissa osoittautui hankalaksi hänen huonon englannin kielen taitonsa takia, mutta Garbo pärjäsi paremmin. Kun Stiller palasi Tukholmaan, Garbo loi itselleen uraa Yhdysvalloissa. Viiden vuoden Yhdysvalloissa oleskelun jälkeen Garbo seurusteli näyttelijä John Gilbertin kanssa ja hänet oli nimetty kaksi kertaa Oscar-ehdokkaaksi vuonna 1930 näyttelijänsuorituksistaan elokuvissa Anna Christie ja Romantiikkaa. Hän näytteli ja oli muuten mukana useissa amerikkalaisissa elokuvissa kunnes lopetti näyttelemisen vuonna 1941. Vuonna 1951 hänestä tuli Yhdysvaltain kansalainen. American Film Institute on nimennyt hänet Yhdysvaltain viidenneksi parhaaksi naisnäyttelijäksi.
Victor Sjöström muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1923 ja menestyi paremmin kuin kollegansa Mauritz Stiller. Hän kuitenkin viipyi Hollywoodissa vain muutaman vuoden. Yksikään hänen elokuvistaan ei ole jäänyt elämään muistettuna klassikkona. Hänen viimeinen ohjaamansa elokuva oli hänen kymmenes englanninkielinen elokuvansa, nimeltään Kardinaalin asialla.
Vuonna 1936 ruotsalainen Ingrid Bergman näytteli Gustaf Molanderin ohjaamassa elokuvassa Intermezzo. Kolme vuotta myöhemmin hän näytteli saman roolin samannimisessä elokuvassa, jossa oli sama juoni, mutta tällä kertaa elokuvan tuotti amerikkalainen elokuvayhtiö. Tästä elokuvasta alkoi Bergmanin ura Yhdysvalloissa. Vuonna 1942 hänestä tuli kansainvälinen tähti, kun hän esitti norjalaista Ilsa Lundia menestyselokuvassa Casablanca, vaikkakin hän sekä hänen vastanäyttelijänsä Humphrey Bogart katuivat jälkeenpäin elokuvaan osallistumista. American Film Institute on nimennyt Bergmanin Amerikan neljänneksi parhaaksi näyttelijäksi Katharine Hepburnin, Bette Davisin ja Audrey Hepburnin jälkeen.
Vuonna 1949 ensimmäinen ruotsalainen elokuva palkittiin Oscarilla. Palkinnon parhaasta dokumenttielokuvasta voitti Arne Sucksdorffin Människor i stad.
1950−1984
thumb|Ann-Margret oli yksi Hollywoodin tunnetuimmista ruotsalaisista 1960- ja 1970-luvuilla. Kuva on hänen uransa alkupuolelta.
Ingmar Bergman tuli tunnetuksi 1960-luvulla. Elokuvillaan Neidonlähde ja Kuin kuvastimessa hän voitti ensimmäisenä pohjoismaalaisena ohjaajana parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon. Hän voitti palkinnot peräkkäisinä vuosina 1961 ja 1962, ja kyseiseen suoritukseen on hänen lisäkseen kyennyt vain yksi ohjaaja, Federico Fellini. Neidonlähteessä elokuvan perheen isää esittää Max von Sydow. Elokuva sekä von Sydowin näyttelijänsuoritus kiinnittivät amerikkalaisten elokuvantekijöiden huomion, ja kun von Sydowin tähdittämä Kuin kuvastimessa voitti Oscarin vuonna 1962, von Sydow valittiin James Bond -elokuvaan 007 ja lupa tappaa esittämään päävihollista, Spectre-jäsentä nimeltä tohtori Julius No. Hän kuitenkin kieltäytyi, ja roolin sai kanadalainen näyttelijä Joseph Wiseman. Näyteltyään pientä roolia lännenelokuvassa von Sydow sai merkittävän roolin Jeesuksena George Stevensin elokuvassa Mies Nasaretista. Elokuva sai viisi Oscar-ehdokkuutta ja vauhditti von Sydowin uraa Yhdysvalloissa. Vuotta myöhemmin hänet nimitettiin Golden Globe -ehdokkaaksi, ja myöhempinä vuosina hän on työskennellyt arvostettujen ohjaajien kuten Sydney Pollackin, Ridley Scottin, Martin Scorsesen ja Marcello Mastroiannin kanssa.
1960-luvun Hollywoodin ruotsalaisiin tähtiin kuuluu myös Ann-Margret Olsson, joka tunnettiin Ann-Margretina. Hän syntyi Jämtlandissa mutta muutti jo lapsena Yhdysvaltoihin. Hän aloitti uransa laulajana, mutta koomikko George Burns huomasi hänen kykynsä, ja jo kahden vuoden näyttelijänuran jälkeen Ann-Margret löi itsensä läpi vain 22-vuotiaana elokuvassa Kaikkien tyttöjen sankari. Elokuvassa näytteli myös Dick Van Dyke. Seuraavan roolinsa Ann-Margret sai elokuvasta Viva Las Vegas! Elviksen rinnalla. Vuonna 1971 Ann-Margret esitti Bobbieta palkitussa elokuvassa Miehuusvuodet ja sai roolistaan Golden Globe -palkinnon. Neljä vuotta myöhemmin hän esiintyi musikaalielokuvassa Tommy.
Jan Troell, joka on yksi arvostetuimmista ohjaajista Ruotsin elokuvahistoriassa, kutsuttiin kuvaamaan elokuvia Yhdysvaltoihin sen jälkeen, kun hänen elokuvistaan Maastamuuttajat ja Raivaajat oli tullut menestyselokuvia. Hän kuvasi kaksi amerikkalaista elokuvaa, Kohtaaminen erämaassa sekä Hurrikaani, joiden parissa hän työskenteli ruotsalaisten Max von Sydowin ja kuvaaja Sven Nykvistin kanssa. Troellille tarjottiin kymmenen elokuvan sopimusta Yhdysvalloissa, mutta hän kieltäytyi koska ei halunnut muuttaa Yhdysvaltoihin ja koska hän pelkäsi menettävänsä vapauden, joka hänellä oli ollut ruotsalaisia elokuvia kuvatessaan. Lisäksi Troellia houkutteleva ruotsalainen Kotkan lento -elokuva oli jo suunnitteilla.
Britt Ekland oli yksi merkittävimmistä ruotsalaisista näyttelijöistä Yhdysvalloissa 60- ja 70-luvuilla. Hän tuli tunnetuksi muun muassa lyhyestä avioliitostaan koomikko Peter Sellersin kanssa. Eklandilla oli pieni rooli elokuvassa Takaa-ajettuna, joka sijoittuu suurelta osin Ruotsiin. Hän esiintyi ensimmäistä kertaa aviomiehensä kanssa elokuvassa Carol for Another Christmas, jossa hän esittää elokuvan perheen äitiä. Nykyään hän on luultavasti parhaiten tunnettu roolistaan Bond-tyttönä elokuvassa 007 ja kultainen ase. Hän ei kuitenkaan ollut ainoa ruotsalainen näyttelijä elokuvassa: Maud Adams esittää elokuvassa James Bondin vihollisen rakastajatarta, joka myös lankeaa Bondin pauloihin. Adams esiintyi myös toisessa Bond-elokuvassa vuonna 1983: elokuvassa Octopussy – mustekala Adams esittää elokuvan nimiroolin, joka on myös Bond-tytön rooli. Adams on ainoa näyttelijä, joka on esittänyt kahta Bond-tyttöä.
Maud Adams ja Britt Ekland eivät ole ainoat Bond-elokuvissa esiintyneet ruotsalaiset näyttelijät. Dolph Lundgren vilahtaa elokuvassa 007 ja kuoleman katse vihollisen kätyrinä. Myös Maud Adams vieraili elokuvan kuvauksissa ja esiintyy elokuvassa statistina. Monet ovat yrittäneet löytää hänet elokuvasta, mutta kukaan ei ole onnistunut täysin varmasti. Elokuvassa Octopussy – mustekala Adamsin hahmon alamaista Magdaa näyttelee Kristina Wayborn. Myös Mary Stävin esiintyy Bond-tytön roolissa elokuvassa 007 ja kuoleman katse. Jo mainittu Max von Sydow esittää James Bondin arkkivihollista ja Spectren johtajaa, Ernst Stavro Blofeldia elokuvassa Älä kieltäydy kahdesti.
1985−2004 thumb|Lasse Hallström Kuvaaja Sven Nykvistin ura Yhdysvalloissa sai nostetta 1980-luvulla, kun Bergmanin Fanny ja Alexander -elokuva menestyi hyvin. Nykvist oli ollut mukana useissa amerikkalaisissa elokuvissa jo 1970-luvun alussa, mutta 1980-luvulla hän tuli kunnolla tunnetuksi. Hän sai työskennellä kuuluisien ohjaajien, kuten Woody Allenin, Martin Scorsesen ja Philip Kaufmanin, kanssa. Hän toimi kuvaajana muun muassa elämäkerrallisessa suurelokuvassa Chaplin, jossa näyttelevät Robert Downey Jr. ja Anthony Hopkins. Elokuvan on ohjannut Oscar-palkittu Richard Attenborough.
Vuonna 1985 ensi-iltaan tuli Lasse Hallströmin elokuva Elämäni koirana. Elokuva oli yksi Ruotsissa parhaiten menestyneistä elokuvista, ja se hurmasi katsojat elokuvafestivaaleilla. Kaksi vuotta myöhemmin Hallström ohjasi viimeisen ruotsalaisen elokuvansa 25 vuoteen; loput hänen elokuvistaan ovat amerikkalaisia. Vuonna 1994 Hallström meni naimisiin ruotsalaisen näyttelijän Lena Olinin kanssa, joka on myös näytellyt Yhdysvalloissa ja on erityisen tunnettu roolistaan elokuvassa Olemisen sietämätön keveys. Hallström on ohjannut myös menestyselokuvan Gilbert Grape, jolla hän löi itsensä läpi Yhdysvalloissa, sekä elokuvat Oman elämänsä sankari ja Pieni suklaapuoti. Olinista tuli suosittu 2000-luvun alussa esiintyessään televisiosarjassa Alias.
Esiinnyttyään useissa ruotsalaisissa elokuvissa Peter Stormare sai ensimmäisen roolinsa Yhdysvalloissa elokuvassa Heräämisiä, jossa näyttelee myös Robert De Niro. Hän nousi pinnalle roolistaan Coenin veljesten elokuvasta Fargo, jossa hän esittää armotonta murhaajaa. Stormare sai erinomaisia arvioita suorituksestaan, ja seuraavan roolinsa hän sai lurjusmaisena dinosauruksenmetsästäjänä Steven Spielbergin elokuvasta Kadonnut maailma – Jurassic Park. Dinosaurusten hyökkäyksen jälkeen Stormare käytti tilaisuuden hyväksi ja kiroili elokuvassa ruotsiksi. Steven Spielberg on ottanut tavaksi liittää Stormaren ruotsinkielisen kiroilun elokuviinsa. Spielbergin elokuvassa Minority Report Stormare esittää hullua ruotsalaista silmälääkäriä ja huutaa ruotsiksi assistentilleen (jota näyttelee Caroline Lagerfelt). Vuotta myöhemmin hän näytteli natsi Ernst Röhmiä TV-elokuvassa Hitler – pahuuden nousu.
Stormaren ystävä, näyttelijä Stellan Skarsgård on myös menestynyt Hollywoodissa. Von Sydowin tavoin hän aloitti Yhdysvaltain uransa lännenelokuvassa. Skarsgård oli ehdolla näyttelemään Oscar Schindleriä Spielbergin elokuvassa Schindlerin lista, ja hän väittää, että ihmiset ovat luulleet häntä Liam Neesoniksi, joka lopulta sai roolin Schindlerinä. Skarsgårdin mukaan hän on ulkomaalaisista näyttelijöistä joutunut kilpailemaan eniten juuri Neesonin kanssa, sillä Neeson on Schidlerin listan lisäksi saanut kaksi roolia, joihin Skarsgård on ollut ehdolla. Skarsgård oli nimittäin ehdolla näyttelemään Neesonin hahmoa Tähtien sota -elokuvissa. Skarsgård pääsi kuitenkin myöhemmin Spielbergin elokuvaan Amistad (1997). Suurelokuvassa Kuningas Arthur (2004) Skarsgård näyttelee saksilaisten päällikköä Cedriciä.
Ruotsalaisia näyttelijöitä ei juuri nähty Bond-elokuvissa 90-luvulla, mutta elokuvassa 007 ja kultainen silmä, jossa Pierce Brosnan esittää James Bondia, puolalaissyntyinen ruotsalaisnäyttelijä Izabella Scorupco näyttelee kaunista venäläisnaista Natalya Simonovaa, elokuvan Bond-tyttöä.
Reine Brynolfsson on ruotsalainen näyttelijä, joka on työskennellyt osittain Yhdysvalloissa. Hän esittää ainoan amerikkalaisen roolinsa elokuvassa Kurjat, joka perustuu kuuluisan ranskalaisen kirjailijan Victor Hugon romaaniin.
Vuonna 1999 jälleen uusi ruotsalainen näyttelijä nousi pinnalle amerikkalaisesta elokuvasta: Pernilla August sai roolin Anakin Skywalkerin äitinä Shmi Skywalkerina neljännessä Tähtien sota -elokuvassa Star Wars: Episodi I – Pimeä uhka. Hän palasi rooliinsa elokuvan jatko-osassa Star Wars: Episodi II – Kloonien hyökkäys.