Paavo Olavi Rintala (20. syyskuuta 1930 Viipuri – 8. elokuuta 1999 KirkkonummiPaavo Rintala, Otava.fi (Arkistoitu sivu)) oli suomalainen kirjailija, jonka tuotantoon kuuluu näytelmiä, kuunnelmia ja romaaneja.
Rintala pohti kirjoissaan suuria perusasioita: totuutta, pyhyyttä, kauneutta. Ensimmäisissä kirjoissa korostuu uskonnollinen pohdiskelu. Rintalan Sissiluutnantti herätti kirjasodan, sillä siinä kerrottiin lottien tarjonneen seksipalveluita ja kenraalien tapattaneen miehiään turhautuneisuuttaan.
Paavo Rintala sai kirjallisuuden valtionpalkinnon vuosina 1956, 1963, 1966, 1972, 1973 ja 1991, Pro Finlandia -mitalin 1971 sekä Runeberg-palkinnon vuonna 1994.
Elämä thumb|300px|Karjakatu 24 Oulun Raksilassa, Rintalan koti nuoruusvuosina. Maatalousteknikko Otto Adiel Rintalan ja sairaanhoitaja Aino Amalia Nikulan perhe asui Antreassa. Paavo-poika syntyi Viipurissa. Rintala lähti äitinsä kanssa talvisodan alta evakkoon. Isä kuoli talvisodassa Vuosalmen taistelussa 12. maaliskuuta 1940, ja Rintala jäi äitinsä, enonsa ja mummonsa kanssa asumaan Ouluun. Keväällä 1941 he muuttivat Raksilaan tilavampaan asuntoon, enoa lukuun ottamatta. Raksilan kaupunginosa sodanaikaisine poikaporukoineen näkyykin hänen yhdessä tunnetuimmassa teoksessaan Pojat. Mikko Niskanen ohjasi 1962 kirjan pohjalta samannimisen menestyselokuvan, jossa erityisesti nuori Vesa-Matti Loiri kunnostautuu Jaken roolissa.
Rintala pääsi oppilaaksi Oulun lyseoon 1942 ja pääsi ylioppilaaksi 1951. Syksyllä hän aloitti varusmiespalveluksen, kävi reserviupseerikoulun ja yleni vänrikiksi. Palveluksen jälkeen hän opiskeli Helsingin yliopistossa teologian lisäksi kirjallisuutta ja valtiotieteitä. Opinnot keskeytyivät kuitenkin parin vuoden päästä. Presidentti Kekkosen pyynnöstä hän aloitti vuonna 1969 Suomen rauhanpuolustajien puheenjohtajana. Tässä tehtävässä hän pysyi vuoteen 1984, jolloin erosi.
Rintala avioitui Lauri Pihkalan tyttären Railin kanssa 1955. He saivat neljä tytärtä. Vuonna 1960 he muuttivat asumaan Kirkkonummelle.Paavo Rintalan muistolle. Holma Marja & Toivo; Hyry Maija & Antti. Päivämies 50–51 15.12.1999 (Web Archive 2012). Vuonna 1965 Rintalat rakensivat Kirkkonummen Abramsbyhyn omakotitalon, joka sai nimen Päiväaho. Varsinaista asuinrakennusta täydensi kaksi vuotta myöhemmin käyttöön otettu tuparakennus, jossa Paavo Rintala ja hänen pianonsoitonopettajavaimonsa työskentelivät. Päiväahossa kirjailija asui kuolinvuoteensa 1999 saakka. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaan Taiteilijainmäelle.
Rintalan kuoleman jälkeen hänen omaisensa lahjoittivat kirjailijan työhuoneen irtaimiston Oulun kaupungille. Oulun kaupunginarkistoon (Kansankatu 55 A) sisustettiin ”Kirjailija Paavo Rintalan työhuone”, joka avattiin yleisölle Paavon päivänä 25. tammikuuta 2006. Vaikka huone ei olekaan kooltaan ja muodoltaan tarkka kopio Päiväahossa olleesta työhuoneesta, antaa se oivan kuvan kirjailijan työympäristöstä.
Tuotanto Rintalan teosten perustana on hänen uskonnollinen ja humanistinen maailmankatsomuksensa. Hänen esikuvanaan on Leo Tolstoi, joskin hän näkee Tolstoin totuus- ja rakkauskäsityksen mahdottomaksi toteuttaa. Teosten keskiössä ovat ihmiset, mutta heidän yhteiskunnallinen asemansa tuodaan myös esille ja sitä vertaillaan muihin henkilöihin. Lisäksi Rintalan kuvauksissa on kahdenlaisia ihmisiä: aitoja ja varautuneita.
Rintalan teokset voi jakaa kolmeen osaan: Alkuaika oli eeppisten romaanien ja kehityskertomusten, mutta Sissiluutnantti-romaanin (1963) jälkeen hän ei enää julkaissut epiikkaa vaan suuntautui dokumentaristiksi. Hän palasi laajan epiikan pariin 1970-luvun loppupuolella kaksiosaisella romaanilla Nahkapeitturien linjalla (1976 ja 1979), jota pidetään hänen pääteoksenaan. Se kuvaa toisen maailmansodan aikaa. Päähenkilöt edustavat Rintalalle tyypilliseen tapaan kahta eri kansankerrosta. Samoin hänen luomansa humanistinen, Tolstoista kiinnostunut pappismieshahmo on Rintalalle tyypillinen, suorastaan synteesi hänen omasta ajattelustaan.
Teokset TeosIlmestymisvuosiHuomautuksiaKuolleiden evankeliumi1954romaaniRikas ja köyhä1955romaani Lakko1956romaani Pojat1958romaani; Mikko Niskanen ohjasi elokuvan Pojat tämän pohjaltaPikkuvirkamiehen kuolema1959romaani Jumala on kauneus1959romaaniMummoni ja Mannerheim1960romaani talonpoikaisesta kansannaisesta ja aristokraattisesta upseeristaMummoni ja marsalkka1961romaani Mummon ja marskin tarinat1962romaani Eino1963novelli – yhteisjulkaisussa Seitsemän novellia Sissiluutnantti1963romaani; teoksen pohjalta Mikko Niskanen ohjasi elokuvan SissitPalvelijat hevosten selässä1964proosaa Keskusteluja lasten kanssa1965 Sukeltaja1965romaani Sotilaiden äänet1966romaani Sodan ja rauhan äänet1967romaani Leningradin kohtalosinfonia1968romaani ja kuunnelmaNapapiirin äänet1969proosaa Paasikiven aika1969romaani Vietnamin kurjet1970haastatteluraportti Kekkosen aika1970romaani Valitut teokset1970 Viapori 19061971romaani; pohjautuu elokuvaan Viaporin kapina, jonka Rintala käsikirjoitti yhdessä Sergei Kolosovin kanssaUu ja poikanen1972lastenkirja Paavalin matkat1972romaani Kesäkuu 441974kooste Romeo ja Julia häränvuonna1974romaani Se toinen Lili Marlen1975romaani Nahkapeitturien linjalla I1976romaani Nahkapeitturien linjalla II1979romaani Dostojevskin galleriat1981näytelmä ja proosaa Velkani Karjalalle1982proosaa Puolan malja1982novelli Valehtelijan muistelmat1982romaani Maatyömies ja kuu1983kertomus Eläinten rauhanliike1984romaaniPorvari Punaisella torilla1984kertomus Vänrikin muistot1985romaaniCarossa ja Anna1986kaksi kertomusta St. Petersburgin salakuljetus1987romaani Minä, Grünewald1990romaani Sarmatian Orfeus1991romaani (Finlandia-palkintoehdokas)Aika ja uni1993romaani (Finlandia-palkintoehdokas) ja oopperalibrettoMarian rakkaus1994 romaaniFaustus1996romaani
Käännökset KirjailijaTeosKustantajaIlmestymisvuosiHuomautuksiaViktor KrivulinRunojaPohjoinen1994suom. Paavo Rintala, Aleksandr Volodin ja Jukka Malinen
Filmatisoinnit ElokuvaOhjaajaIlmestymisvuosiHuomautuksiaPojatMikko Niskanen1962Elokuva Rintalan samannimisen romaanin pohjalta.SissitMikko Niskanen1963Perustuu Rintalan romaaniin Sissiluutnantti.Jumala on kauneusHannu Heikinheimo1985Televisioelokuva taiteilija Vilho Lammesta Rintalan samannimimisen romaanin pohjalta.
Lähteet
Kirjallisuutta Pekka Tarkka: Paavo Rintalan saarna ja seurakunta, Otava 1966.
Aiheesta muualla
Paavo Rintalan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa Oulun kaupunginkirjasto: Pohjoista kirjallisuutta – Paavo Rintala Kirjasampo.fi: Paavo Rintala Kansallisbiografia (maksullinen artikkeli) Paavo Rintala Ylen Elävässä arkistossa: Paluu Ithakaan – Paavo Rintala ja Eeli Aalto matkaavat junassa pohjoiseen, kohti Oulun Raksilaa "Paasikiven aika" Paavo Rintalan kertomana Paavo Rintala ja »Leningradin kohtalonsinfonia» Pappi ja vastarintamies – Paavo Rintala ja toimittaja Aulis Kallio keskustelevat Dietrich Bonhoefferin perinnöstä Tuhlaajapojan päiväkirja
Luokka:Suomalaiset sotakirjailijat Luokka:Suomentajat Luokka:Pro Finlandia -palkitut Luokka:Suomalaiset novellikirjailijat Luokka:Kalevi Jäntin palkinnon saajat Luokka:Vuonna 1930 syntyneet Luokka:Vuonna 1999 kuolleet