Suomi yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1966 käsittelee Suomen joukkuetta yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa Budapestissa 1966.
Ennakko-odotukset Suomen yleisurheilun taso oli 1960-luvun alun jälkeen kääntynyt selvään laskuun, mikä heijastui myös EM-kisavalintoihin. Tampereen Kalevan kisojen jälkeen valittuun EM-joukkueeseen kelpuutettiin vain 14 mies- ja kaksi naisurheilijaa. Edustusjoukkue oli pienempi kuin kertaakaan aiemmin EM-kisahistoriassa.Siukonen & Ahola, 1990, s.79
Kahdeksan suomalaisurheilijaa oli kymmenen parhaan joukossa Euroopan tilastoissa, joten Suomella näytti olevan mahdollisuuksia muutamaan mitaliin. Korkeimmalla tilastoissa oli pituushypyn Suomen ennätyksen 816 hypännyt Rainer Stenius, joka lähti puolustamaan edellisten EM-kisojen hopeamitaliaan. Keihäänheitossa mitalitoiveet kohdistuivat olympiavoittaja Pauli Nevalaan ja vahvassa vireessä olleeseen Jorma Kinnuseen.
Menestys Ensimmäistä kertaa EM-kisoissa loppukilpailuihin pääsi kahdeksan urheilijaa kuuden asemasta, joten epävirallisia mutta yleisesti käytettyjä pisteitä jaettiin nyt kahdeksalle parhaalle. Pistesijoja Suomelle kertyi kahdeksan, mutta ensimmäistä kertaa kisahistoriassa suomalaisurheilijat eivät saavuttaneet yhtään mitalia.Siukonen & Ahola, 1990, s.78
Lähimpänä mitali oli keihäänheitossa, jossa Pauli Nevala oli kolmantena aina viimeiselle kierrokselle asti, jolloin Unkarin Gergeley Kulcsar ohitti hänet 18 sentillä. Väinö Kuisma sijoittui kuudenneksi, mutta Jorma Kinnusen tekniikka oli täysin sekaisin ja tuloksena oli finaalin viimeinen sija hieman yli 70 metrin tuloksella.
Mitalissa kiinni kisan loppuhetkille asti oli myös 400 metrin aitajuoksija Jaakko Tuominen, joka kompuroi viimeiseen aitaan ja jäi viidenneksi. Heikkotasoisessa pituusfinaalissa Rainer Stenius oli toisena vielä kolmen kierroksen jälkeen, mutta loppukierroksilla kolme miestä meni ohi ja tuloksena oli viides sija. Maraton-juoksun seitsemänneksi sijoittunut Kalevi Ihaksi oli kärkikamppailussa mukana 37 kilometriin asti, mutta viimeisillä kilometreillä pronssisijakin karkasi puolentoista minuutin päähän. Kisojen ainoasta Suomen ennätyksestä vastasi estejuoksija Jouko Kuha, jonka aika 8.36,2 ei kuitenkaan riittänyt loppukilpailupaikkaan.Siukonen & Ahola, 1990, s.80
Kahdeksan parhaan joukkoon sijoittuneet Sija Nimi Laji 4 Pauli Nevala keihäänheitto 5 Rainer Stenius pituushyppy 5 Jaakko Tuominen 400 metrin aitajuoksu 6 Väinö Kuisma keihäänheitto 6 Matti Yrjölä kuulantyöntö 7 Pentti Eskola pituushyppy 7 Kalevi Ihaksi maraton-juoksu 8 Pertti Pousi pituushyppy
Urheilijat lajeittain Miehet Laji Nimi Sijoitus loppukilpailussa Tulos 400 metriä Heikki Pippola - välierissä 48,0 800 metriä Heikki Pippola - alkuerissä 1.51,7 10 000 metriä Mikko Ala-Leppilampi - keskeytti maraton Kalevi Ihaksi 7. 2.23.38,6 400 metrin aidat Jaakko Tuominen 5. 50,9 3 000 metrin esteet Jouko Kuha - alkuerissä 8.36,2 SEseiväshyppy Altti Alarotu 13. 460 Risto Ivanoff - karsinnassa ilman tulostapituushyppy Rainer Stenius 5. 768 Pentti Eskola 7. 751 Pertti Pousi 8. 746 kolmiloikka Pertti Pousi - karsinnassa 15,67 kuulantyöntö Matti Yrjölä 6. 18,19keihäänheitto Pauli Nevala 4. 80,36 Väinö Kuisma 6. 79,26 Jorma Kinnunen 12. 70,48
Naiset Laji Nimi Sijoitus loppukilpailussa Tulos 80 metrin aidat Sirkka Norrlund - alkuerissä 11,1 korkeushyppy Gun Nordlund 14. 160 viisiottelu Sirkka Norrlund 13. 4365
Lähteet
Viitteet
Luokka: Suomi yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa