Lippusimput (Hemitripterinae) on partasimppuihin kuuluva alaheimo. Heimon lajeja tavataan Atlantin ja Tyynenmeren pohjoisosista. Aiemmin alheimo on luokiteltu omaksi heimokseen Hemitripteridae.
Lajit ja anatomia Lippusimppujen alaheimoon kuuluu 3 sukua ja 8 lajia. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat pitkänomaisia ja pienin laji Nautichthys robustus kasvaa korkeintaan noin 8 cm pitkäksi, kun suurin laji kitalippusimppu (Hemitripterus bolini) voi saavuttaa 73 cm:n pituuden. Tyypillisiä piirteitä ovat piikikkäät suomut, suuri pää, hyvin kookkaat rintaevät ja 2 selkäevää, joistaetumainen on korkea erityisesti rengaslippusimpulla (Nautichthys oculofasciatus). Alaheimon kaloilla ei ole uimarakkoa. Väritykseltään lippusimppulajit ovat vaihtelevia ja kykenevät muuttamaan väritystään pohjan mukaan. Usein ruumiissa on täpliä tai renkaita.
Levinneisyys ja elintavat Lippusimpuista amerikanlippusimppu (H. americanus) elää Pohjois-Atlantilla, muut heimon kalat elävät pohjoisella Tyynelläemrellä. Ne elävät tyypillisesti matalahkoissa vesissä ja syvimmillään niitä on tavattu 420 metrin syvyydestä. Lippusimppujen ravintoa ovat suurimmaksi osaksi pienet selkärangattomat eläimet.
Lähteet
Luokka:Simppukalat