Merisimput (Psychrolutidae) aiemmin pallosimput, on ahvenkaloihin kuuluvan simppukalojen alalahkon kalaheimo. Heimon kaloja tavataan syvistä vesistä kaikista valtameristä, myös Itämerestä.
Lajit ja anatomia Merisimppujen heimoon luetaan nykyisin 63 sukua ja noin 220 lajia.Genera/species by family/subfamily in Eschmeyer's Catalog of Fishes. California Academy of Sciences, 2026 Ruumiinrakenteeltaan ne ovat pallomaisia ja suuripäisiä, ja ruumis suippenee pyrstöä kohden. Suurimmat heimon lajeista voivat saavuttaa 65 cm pituuden, mutta yleensä pallosimppulajit jäävät noin 20 cm mittaisiksi. Ensimmäinen ja toinen selkäevä ovat yhtyneet ja selkäevän takaosa on piikikäs. Heimon kalojen rintaevät ovat kookkaat. Merisimpuilla ei ole suomuja, mutta ruumiissa voi olla piikkejä.
Suuri osa heimon nykyisistä suvuista luettiin aiemmin simppujen heimoon (Cottidae) ja vain 10 sukua pallosimppuihin (merisimppuihin), mutta fylogeneettisen tutkimuksen perusteella luokitusta muutettiin. Suomessa esiintyvät isosimppu, piikkisimppu ja härkäsimppu kuuluvat näihin merisimppuihin myöhemmin siirrettyihin lajeihin.
Levinneisyys Merisimppulajeja tavataan Atlantista, Pohjoisesta jäämerestä ja Intian valtamerestä ja Tyynestämerestä, mutta myös Itämerestä ja jopa pohjoisista järvistä (härkäsimppu). Useimmat ovat syvän veden kaloja ja elävät yleensä noin 100–2 000 metrin syvyydestä, mutta Psychrolutes phrictus-lajia on tavattu aina 2 800 metrin syvyydestä.
Lähteet
Luokka:Simppukalat