Tampereen alueliitokset käsittelee kuntien tai niiden osa-alueiden liittämistä Tampereen kaupunkiin.
pienoiskuva|Tampereen alueliitokset 1877–1929. Tampereen kaupungin alkuperäinen alue 1779–1876 punaisella, Messukylästä liitetyt alueet: Kyttälä 1877 ( vaaleanpunainen), Hatanpää 1920 (sininen), Järvensivu 1922 (violetti) ja Lepola 1929 (keltainen)
pienoiskuva|Tampereen alueliitokset 1937-50. Tampereen alue vuonna 1929 punaisella, Pohjois-Pirkkalasta 1937 liitetty alue vihreällä, 1947 liitetty Messukylä sinisellä ja Ylöjärvestä 1950 liitetty Lielahden alue vaaleanpunaisella.
pienoiskuva|Tampereen alueliitokset vuodesta 1966. Tampereen alue vuonna 1950 punaisella, vuonna 1966 liitetty Aitolahden kunta sinisellä, 1972 liitetty Teiskon kunta vaaleanpunaisella. 1990-luvulla ja 2009 Kangasalasta liitetyt pienet Ojalan alueet violetilla.
Kyttälä liitettiin 1877 Messukylästä, liitoksessa saatiin pinta-alaa 11,4 km² ja n. 3 000 asukasta Hatanpää liitettiin 1920 Messukylästä, liitoksessa saatiin pinta-alaa 18,5 km² ja 459 asukasta Järvensivu liitettiin 1922 Messukylästä. Lepolan huvila-alue liitettiin 1929 Messukylästä. 1937 Pohjois-Pirkkalasta liitettiin Pispalan, Epilän, Raholan, Villilän ja Lamminkylän (käsitti myös nykyisen Haukiluoman kaupunginosan) esikaupungit, liitoksessa saatiin pinta-alaa 28,6 km² ja 9 287 asukasta Messukylä liitettiin 1947, liitoksessa saatiin pinta-alaa 82,5 km² ja 7 340 asukasta Lielahti liitettiin 1950 Ylöjärvestä, liitoksessa saatiin pinta-alaa 15,4 km² ja 1 828 asukasta Aitolahti liitettiin 1966, liitoksessa saatiin pinta-alaa 89,5 km² ja 2 117 asukasta Teisko liitettiin 1972, liitoksessa saatiin pinta-alaa 431,3 km² ja 2 831 asukasta
Lähteet
Luokka:Tampereen historia Luokka:Kuntaliitokset Suomessa