Ripovuori on Huittisten Sammun kylässä sijaitseva kallio, joka kohoaa noin 34 metriä viereisen Kokemäenjoen pinnan yläpuolelle. Merenpinnasta sen korkeus on 77 metriä.
Ripovuoren huipulta avautuu näköala Kokemäenjokilaakson laajojen viljelysaukeiden kulttuurimaisemaan, joka levittäytyy sen ympärillä kaikkiin ilmansuuntiin. Ripovuoren länsipuolella sijaitsee Kokemäenjoen tekemän mutkan muodostama leveä Karhiniemen niemi. Kallion jyrkkä lounaisrinne on luonnonsuojelualuetta, jossa kasvaa merkittävää kulttuurivaikutteista ketokasvillisuutta.Kokemäenjoen käyttötieto Viitattu 31.5.2013
Kokoontumispaikka Ripovuori on ollut vuosisatojen ajan suosittu nuorison kokoontumispaikka ja kalliolle on aikoinaan keräännytty seuraamaan myös pääsiäisaamun auringonnousua. Kansanperinteen mukaan kirkas pääsiäisyö tiesi hyvää satovuotta.Satakunnan kulttuuriympäristöt – Eilen, tänään, huomenna (s. 229) Viitattu 31.5.2013Satakunnan arvokkaat maisema-alueet Viitattu 31.5.2013 Nykyään Ripovuorella on pidetty vuosittain eri yhdistysten, Huittisten kaupungin sekä seurakunnan järjestämä uudenvuodenvastaanotto, johon liittyy muun muassa kokkotulien ja jätkänkynttilöiden polttoa. Tämä perinne on saanut alkunsa 1990-luvun jälkipuoliskolla, mutta on toistaiseksi tauolla.
Ripovuoren tanssilava Ensimmäinen tanssilava Ripovuorella oli jo 1900-luvun alussa, mutta matkailukohteeksi sitä alettiin kehittämään vasta vuonna 1939. Vuotta myöhemmin aloitti toimintansa paikallisen aseveliyhdistyksen rakentama tanssilava, joka sodan jälkeen siirtyi sotainvalidien haltuun. Suositulla lavalla järjestettiin tansseja aina vuoteen 1998 saakka, jolloin se tuhoutui tulipalossa.Huittisten kaupunki/Ripovuori Viitattu 31.5.2013 Vuonna 1980 humppayhtye Kaisa & Kumppanit levytti Ripovuorelle oman nimikkokappaleen.Äänitearkisto Viitattu 31.5.2013
Esihistoria ja kansanperinne Ripovuoren huipulla on ollut myös pronssikautisia hautaröykkiöitä eli hiidenkiukaita. Ne ovat kuitenkin tuhoutuneet ihmisen toiminnan johdosta 1900-luvun alkupuolella, eikä niitä ehditty milloinkaan tutkimaan. Viimeiset hiidenkiukaat hävisivät 1940-luvulla Ripovuoren tanssilavan rakentamisen yhteydessä. Ripovuoren läheisyydessä sijaitsee Räätikäsvuori, joka on yksi Satakunnan harvoista linnavuorista.Museoviraston kulttuuriympäristörekisteriportaali Viitattu 31.5.2013 Myös Ripovuorta ovat jotkut tutkijat pitäneet viikinkiaikaisen puolustusjärjestelmän osana.
Vanha kansanperinne liittää paikkaan useita erilaisia hiisi- ja jättiläistarinoita. Ne kertovat muun muassa hiisien asuttamasta luolasta sekä Ripovuoren jättiläisistä, jotka hajottivat Karhiniemessä sijainneen Huittisten ensimmäisen kirkon.Försvann någonstans/Ripovuori Viitattu 31.5.2013.Esa Helanderin blogi 13.10.2010. Viitattu 31.5.2013.
Leijonankita-laavu
Vuonna 2022 Ripovuorelle valmistui Leijonankita niminen laavu ja nuotiopaikka sen yhteyteen.Ripovuori ja Leijonankita-laavu
Lähteet
Aiheesta muualla Ripovuori Maanmittauslaitoksen Karttapaikassa
Luokka:Suomen kalliot Luokka:Huittisten luonto Luokka:Satakunnan nähtävyydet Luokka:Tanssilavat