António Sebastião Ribeiro de Spínola (11. huhtikuuta 1910 Estremoz – 13. elokuuta 1996 Lissabon) oli lyhytaikainen Portugalin presidentti vuonna 1974. Hän oli kenraali, joka yritti pysäyttää Portugalin neilikkavallankumouksen vallankaappauksen avulla. Ulkoisesti hänet tunnettiin monokkelistaan, jota hän alkoi käyttää 1970-luvulla.

Vuonna 1932 Spínola meni naimisiin Maria Helena Barrosin kanssa.

Toiminta Salazaria vastaan Portugalin armeijan kenraalina 1960-luvulla toiminut Spínola ei hyväksynyt maan pitkäaikaisen diktaattorin António Salazarin harjoittamaa siirtomaapolitiikkaa, joka oli kärjistynyt siirtomaasodiksi. Arvostelun vuoksi hänet erotettiin armeijasta. Tämä teki hänestä tunnetun hallituksen vastustajan. Julkaisemassaan kirjassa Portugal e o Futuro hän esitti, että Portugalin on vetäydyttävä siirtomaistaan ja annettava niiden itsenäistyä.

Portugalin Guinean kuvernöörinä Huolimatta erimielisyyksistään Salazarin kanssa Salazar nimitti Spínolan Portugalin Guinean kuvernööriksi vuonna 1968 haastateltuaan häntä ensin henkilökohtaisesti. Kuvernöörinä hän pyrki huomioimaan siirtokunnan lukuiset alkuperäiskansat ja näiden perinteiset johtajat.

Spínola toimi kuvernöörinä vuoteen 1973 asti.

Pettymys neilikkavallankumoukseen Neilikkavallankumouksessa Spínola nousi maan presidentiksi (25.4.1974), koska hän nautti arvostusta laajoissa kansalaispiireissä. Hän ei kuitenkaan hyväksynyt vallankumoushallituksen jyrkän vasemmistolaista politiikkaa. Tämän vuoksi Spínola kannattajineen ryhtyi 28. syyskuuta 1974 vallankaappaukseen, jonka tarkoituksena oli porvarillisen tasavallan perustaminen. Yritys epäonnistui ja Spínolan oli erottava presidentin virasta. Spínolan kaappausyritykset johtivat osaltaan vallankumouksen tasaantumiseen, kun maltilliset puolueet alkoivat vuoden 1976 presidentinvaaleista alkaen voimistua.

Presidentiksi valittiin Spínolan jälkeen Asevoimien liikkeen johtohahmo Francisco da Costa Gomes. Spínola osallistui vielä uuteen oikeistovoimien kaappausyrityksen 11. maaliskuuta 1975, taaskin turhaan. Tämän jälkeen Spínola pakeni Espanjan kautta Brasiliaan jossa hän vetäytyi julkisuudesta ja julkaisi länsisaksalaisen kirjailijan Günter Wallraffin toimittamat muistelmansa.

Kunnianosoituksia

55x55px Vapauden ritarikunnan suurristi (Portugali, 2023, postuumisti) 55x55px Tornin ja miekan sotilaallinen ritarikunnan suurristi (Portugali, 1987) 55x55px Avizin sotilaallinen ritarikunnan komentaja (Portugali, 1959) 55x55px Isabella Katolilaisen ritarikunnan suurristi (Espanja, 1987)

Lähteet

Luokka:Portugalin presidentit Luokka:Portugalin historia Luokka:Vuonna 1910 syntyneet Luokka:Vuonna 1996 kuolleet Luokka:Portugalin Guinean kuvernöörit