thumb|220px|Biblia pauperum noin vuodelta 1470.
Biblia pauperum () oli keskiajalla köyhille, lukutaidottomille ihmisille tarkoitettu kokoelma raamatullisia kuvia.
Ajatus raamatullisten kuvien kokoelmasta syntyi todennäköisesti 1200-luvun benediktiiniluostareissa, ja aluksi kirjat olivat käsin maalattuja. Alkuperäinen nimi olikin biblia picta eli kuvaraamattu. Varsinaiseksi köyhän kansan raamatuksi kirjatyyppi tuli vasta 1400-luvun alussa, kun Kaukoidässä kehitetty puupiirrosten painotekniikka opittiin myös Euroopassa. Laattamenetelmällä kuvia voitiin monistaa tehokkaasti suuria määriä. Köyhäinraamattujen täydennykseksi levitettiin myös kuvitettuja hartauskirjoja.Kämäräinen et al 1986, s. 81–82
Köyhäinraamatut olivat yleisiä keskiajalla. Niiden sisältö ryhmiteltiin pedagogisin perustein yhdistelemällä Vanhan ja Uuden testamentin tapahtumia. Usein Vanhan testamentin kuvia liitettiin rinnastuksina Uuden testamentin kohtauksiin, molempien testamenttien vertailua kutsutaan typologiaksi. Nimitystä on käytetty myös keskiaikaisten kirkkojen seinien Raamatun kertomuksia esittävistä kalkkimaalauksista, 1400-luvun puupiirrokset olivat usein esikuvia varsinkin pohjoiseurooppalaisten kirkkojen kalkkimaalauksille.
Lähteet Kämäräinen, Aki et al. (toim.): Suomen ja maailman taide - Hakemisto, Sanasto. WSOY, 1986. Viitteet
Aiheesta muualla
The Internet Biblia Pauperum Catholic Encyclopedia: Biblia pauperum
Luokka:Raamatun versiot ja käännökset Luokka:Keskiajan taide