pienoiskuva|Arkkiherttua Johann vuonna 1828, Leopold Kupelwiesererin maalaus. thumb|Arkkiherttua Johann, Ernst Kriehuberin litografia vuodelta 1848. pienoiskuva|Arkkiherttua Johann nuorena miehenä, noin vuonna 1795. Juhana, synt. Johann Baptist Josef Fabian Sebastian; (20. tammikuuta 1782 Firenze – 11. toukokuuta 1859 Graz)Nordisk familjebok (1910), s. 11 Runeberg.org. Viitattu 18.7.2013. oli Itävallan arkkiherttua, joka toimi sotapäällikkönä Napoleonin sodissa ja vuonna 1848 lyhyen aikaa Frankfurtin kansalliskokouksen valitsemana Saksan valtionhoitajana.
Johannin isä oli Toscanan suurhettua, sittemmin pyhä saksalais-roomalainen keisari Leopold II. Hänen äitinsä oli Espanjan prinsessa Maria Luisa.
Johann sai syyskuussa 1800 komentoonsa kenraali Moreauta vastaan asetetun itävaltalais-baijerilaisen armeijan, mutta kärsi tappion 3. joulukuuta Hohenlindenin taistelussa. Vuoden 1805 sodan aikana hän oli Tirolin alueen joukkojen komentajana. Vuoden 1809 sodan aikana Johann saavutti Italiassa voiton Sacilen taistelussa 16. huhtikuuta ja eteni joukkoineen kohti Veronaa, mutta joutui perääntymään ja hävisi paluumatkalla 14. kesäkuuta Raabin taistelun. Hän yritti tuoda joukkonsa veljensä Kaarlen avuksi Wagramin taistelussa, mutta saapui paikalle liian myöhään ja itävaltalaiset kärsivät tappion. Vuonna 1815 Johann komensi reservijoukkoja Reinin yläjuoksulla ja valtasi Hüningenin.
Johann oli pitkään epäsuosittu Itävallan hovissa saksalaissympatioidensa sekä ausseelaisen postimestarin tyttären Anna Plochlin (1804–1885) kanssa vuonna 1827/1829 solmimansa morganaattisen avioliiton vuoksi. Hän asusteli tämän vuoksi Steiermarkissa, jossa pyrki edistämään henkistä ja taloudellista kehitystä. Hänen lapsensa korotettiin Meranin kreiveiksi. vasen|pienoiskuva|200x200px|Arkkiherttua Johannin muistomerkki ja suihkulähde Grazissa. Hän perusti vuonna 1811 Graziin Joanneumina tunnetun suuren oppilaitoksen. Johann palasi yllättäen valtiolliseen elämään vallankumousvuoden 1848 aikana. Kapinointia Wienistä paennut keisari Ferdinand I nimesi hänet 16. kesäkuuta sijaisekseen ja hän ryhtyi innolla purkamaan Metternichin poliittista järjestelmää. Johann kuitenkin siirtyi 8. heinäkuuta Frankfurtiin, jossa kokoontunut saksalaisvaltioiden kansalliskokous valitsi hänet 29. heinäkuuta Saksan valtionhoitajaksi (). Ajatus Saksan yhdistymisestä ei kuitenkaan sopinut yhteen Itävallan monikansaisen valtakunnan intressien kanssa, joten valtionhoitajana Johann oli paljolti sivussa tapahtumien kehityksestä Frankfurtissa.
Preussin ja Itävallan sovittua Saksan liiton uudistamisesta ja sen ylimmän johdon antamisesta liittokomissiolle, Johann erosi tehtävistään 20. joulukuuta 1849. Hän asui tämän jälkeen Grazissa, jossa hän kuoli 77-vuotiaana toukokuussa 1859.
Hänet on haudattu Schennaan lähelle Merania nykyisen Italian alueelle Etelä-Tiroliin.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Itävallan arkkiherttuat Luokka:Itävallan marsalkat Luokka:Valtionhoitajat Luokka:Habsburgin hallitsijasuku Luokka:Vuonna 1782 syntyneet Luokka:Vuonna 1859 kuolleet