John Anthony Frusciante (s. 5. maaliskuuta 1970 Queens, New York, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen muusikko, lauluntekijä ja tuottaja. Frusciante on tehnyt uraa rock-yhtye Red Hot Chili Peppersin kitaristina. Hän soitti yhtyeessä vuosina 1988–1992 ja 1998–2009 ja palasi vuonna 2019. Hän on ollut mukana levyttämässä seitsemää Red Hot Chili Peppersin studioalbumia.
Frusciante on luonut mittavan uran myös sooloartistina. Hän on julkaissut sooloartistina yksitoista studioalbumia ja viisi EP-levyä, joiden musiikillinen kirjo on laaja: Fruscianten soolotuotannossa on mukana elementtejä kokeellisesta rock- ja ambient-musiikista electronica-genren ja uuden aallon musiikkiin. Vuonna 2015 hän julkaisi ensimmäisen täysimittaisen acid house -tyylisen albuminsa taiteilijanimellä Trickfinger. Frusciante on levyttänyt musiikkia lukuisten eri yhtyeiden ja artistien kanssa, kuten The Mars Voltan ja Ataxian.
Rolling Stone -lehti sijoitti Fruscianten Vuonna 2003 sijalle 18 sadan kaikkien aikojen parhaan kitaristin listalla. Vuonna 2011 hänen sijoituksensa listan päivitetyssä versiossa oli 72. Gibsonin viidenkymmenen kaikkien aikojen parhaan kitaristin listalla Fruscianten sijoitus oli 42. BBC:n vuonna 2010 järjestämässä ”The Axe Factor” -äänestyksessä Frusciante äänestettiin parhaaksi kitaristiksi viimeisen 30 vuoden ajalta. Vuoden 2012 keväällä Frusciante oli yksi Rock and Roll Hall of Fameen aateloiduista Red Hot Chili Peppersin jäsenistä.
Elämäkerta Lapsuus ja nuoruus (1970–1987) John Anthony Frusciante syntyi 5. maaliskuuta 1970 New Yorkin Queensissa. Fruscianten isä John Sr. on Juilliard Schoolissa opiskellut pianisti. Hänen äitinsä Gail oli lupaava laulaja, joka kuitenkin luopui urastaan musiikin parissa jäädäkseen kotiäidiksi.Rotondigic, James (marraskuu 1997). ”Till I Reach the Higher Ground”. Guitar Player. Fruscianten isän puoleinen sukutausta on peräisin Italiasta: hänen isoisoisänsä Generoso Frusciante saapui Yhdysvaltoihin siirtolaisena Beneventosta. Fruscianten perhe muutti ensin Arizonan osavaltiossa sijaitsevaan Tucsonin kaupunkiin ja sitten Floridaan, jossa John Sr. työskenteli Broward Countyn tuomarina vuoden 2010 lokakuuhun asti. Vanhempiensa eron myötä Frusciante muutti äitinsä mukana Santa Monicaan, Kaliforniaan.
Vuosi Kaliforniaan muuttonsa jälkeen Frusciante muutti äitinsä ja isäpuolensa kanssa Los Angelesin Mar Vistaan. Frusciante on kuvaillut isäpuolensa olleen hyvin kannustava hänen musiikillisten tavoitteidensa suhteen. Muuttonsa jälkeen Frusciante kiinnostui suuresti Los Angelesin paikallisesta punk rock -kulttuurista. Yhdeksänvuotiaana hän ihastui punk-yhtye Germsin musiikkiin, ja kuunteli puhki lukuisia kopioita yhtyeen albumista (GI). Kymmenen vuoden ikäisenä hän opetteli itsenäisesti soittamaan kitaralla valtaosan albumin kappaleista. Kiinnostuessaan yhä enemmän kitaransoitosta Frusciante alkoi perehtymään muun muassa Jeff Beckin, Jimmy Pagen, David Gilmourin ja Jimi Hendrixin soittotyyleihin. Frusciante on kertonut opiskelleensa Frank Zappan soittotyyliä useita tunteja päivittäin. Vaikka Frusciante oli kitaristina itseoppinut, hän hallitsi hyvin myös musiikin teoriaa ja harjoitteli kitaransoittoa monta tuntia päivässä opetellen kitarasooloja nuotti nuotilta.
Vuonna 1984 Frusciante löysi Red Hot Chili Peppersin, kun hänen kitaransoiton opettajansa pyrki yhtyeen kitaristiksi koesoittojen kautta. Hän näki yhtyeen esiintymässä ensimmäisen kerran ollessaan 15-vuotias, ja hänestä tuli välittömästi hyvin omistautunut yhtyeen fani. Red Hot Chili Peppersin kitaristi Hillel Slovakista muodostui yksi Fruscianten suurimmista idoleista ja innoittajista, ja vähitellen he myös tutustuivat toisiinsa. Frusciante kiinnostui yhtyeen musiikista niin paljon, että hän opiskeli itsenäisesti yhtyeen kolmen ensimmäisen studioalbumin kaikki kitara- ja basso-osuudet. 16-vuotiaana Frusciante lopetti opintonsa lukiossa vanhempiensa luvalla ja muutti heidän tukensa turvin Los Angelesiin panostaakseen musiikillisen uransa kehittämiseen.
Red Hot Chili Peppersin kitaristina (1988–1992) Vuonna 1988 Frusciante ystävystyi Dead Kennedys -yhtyeessä soittaneen rumpali D. H. Peligron kanssa. He soittivat usein yhdessä, ja Peligro kutsui mukaan myös Red Hot Chili Peppersin basisti Michael ”Flea” Balzaryn. Fruscianten ja Flean välille muodostui nopeasti ystävyyssuhde ja musiikillinen kemia. Frusciante suunnitteli myös pyrkivänsä Frank Zappan yhtyeen kitaristiksi koesoittojen kautta, mutta muutti mielensä saatuaan tietää Zappan suhtautuvan jyrkän kielteisesti huumeiden käyttöön. Frusciante on sanonut tämän olleen ristiriidassa hänen mielikuvaansa ja tavoitteeseensa rocktähteydestä.
Red Hot Chili Peppersin kitaristi Hillel Slovak kuoli heroiinin yliannostukseen. Myös rumpali Jack Irons erosi yhtyeestä, koska ei halunnut ”olla mukana yhtyeessä, jossa hänen ystävänsä kuolivat.” Slovakin kuolema ja Ironsin lähtö saivat myös laulaja Anthony Kiedisin ja Flean harkitsemaan yhtyeen lopettamista, mutta he päättivät lopulta jatkaa ja viedä Red Hot Chili Peppersin uraa eteenpäin. Uudeksi rumpaliksi pestautui D. H. Peligro, jonka kanssa Kiedis ja Flea olivat olleet ystäviä jo monen vuoden ajan. Hillel Slovakin korvannut DeWayne McKnight sen sijaan ei istunut yhtyeeseen suunnitellulla tavalla, ja hänet erotettiin yhtyeestä. Peligro järjesti tapaamisen Fruscianten sekä Anthony Kiedisin ja Flean välille. Fruscianten oli määrä koe-esiintyä Thelonious Monster -yhtyeelle,Forsythe, Tom. (helmikuu 1991) "Laughing All the Way". Guitar Magazine. mutta Kiedis oli vakuuttunut Fruscianten taidoista ja halusi hänet Red Hot Chili Peppersin kitaristiksi. Frusciante esiintyi ensimmäisen kerran yhtyeen kitaristina syyskuussa 1988. Marraskuussa Kiedis ja Flea päättivät erottaa alkoholi- ja huumeongelmien kanssa vaikeuksissa olleen D. H. Peligron, jonka korvasi joulukuussa 1988 koesoittojen kautta yhtyeestä paikan saanut Chad Smith.
Uudella kokoonpanollaan Red Hot Chili Peppers julkaisi kaksi studioalbumia, joista ensimmäinen oli vuoden 1989 albumi Mother’s Milk. Albumi menestyi siihen mennessä julkaistuista Red Hot Chili Peppersin tuotoksista parhaiten. Yhtyeen kappaleita alettiin soittaa ensimmäisen kerran radiossa,Arpikudos - (Anthony Kiedis-Larry Sloman) (2005) (kirja: kappale 8. The Organic Anti-Beat Box Band)Arpikudos - (Anthony Kiedis-Larry Sloman) (2005) (kirja: kappale 9. Nelikko uudistuu) ja albumi ylitti kultalevyrajan Yhdysvalloissa vuoden 1990 maaliskuussa. Red Hot Chili Peppers alkoi vähitellen nousemaan yhdeksi Yhdysvaltain suosituimmista nousevista rockyhtyeistä.
Vuonna 1991 Red Hot Chili Peppers julkaisi menestysalbumin Blood Sugar Sex Magik, joka oli yhtyeen todellinen läpimurto. Fruscianten tunteikas ja taidokas kitaransoitto oli suuressa osassa yhtyeen uudessa soundissa. Ennen Red Hot Chili Peppers oli soittanut enimmäkseen rajua punk-rockia, mutta Blood Sugar Sex Magikilla oli mukana myös erittäin melodisia kappaleita. Single ”Under the Bridge”, jossa Fruscianten soittotaito on merkittävästi esillä, nousi kansainväliseksi hitiksi ja kohosi Yhdysvalloissa Billboard Hot 100 -listan kakkoseksi. Myös toinen single, vauhdikkaampi ”Give It Away”, menestyi. Blood Sugar Sex Magik teki yhtyeen jäsenistä kansainvälisesti tunnettuja rocktähtiä, mikä ei kuitenkaan vaikuttanut myönteisesti Fruscianteen. Äkillinen ja yllättäen tullut menestys sokaisi Fruscianten, ja hänellä oli vaikeuksia oppia elämään sen pyörteessä. Frusciante olisi halunnut Red Hot Chili Peppersin olevan enemmänkin vain menestyvä underground-yhtye. Pian Blood Sugar Sex Magikin julkaisemisen jälkeen hän alkoi suhtautua negatiivisesti yhtyeen suosioon, ja ajautui vähitellen henkilökohtaisiin erimielisyyksiin Anthony Kiedisin kanssa. Kiertueen lopulla Fruscianten suhtautuminen asioiden etenemiseen sekä tapa muuttaa joidenkin kappaleiden rakennetta kesken soittamisen alkoi haitata yhtyeen esiintymistä, mikä sai Kiedisin turhautumaan yhä enemmän. Lavalla ilmenneiden ongelmien jatkeeksi Frusciante alkoi sulkemaan tyttöystäväänsä lukuun ottamatta kaikki ihmiset ympäriltään ja ajautumaan ongelmiin huumeiden kanssa. Hän ilmoitti eroavansa Red Hot Chili Peppersistä yllättäen vain tunteja ennen yhtyeen konserttia Japanissa vuoden 1992 toukokuussa,Arpikudos - (Anthony Kiedis-Larry Sloman) (2005) (kirja: kappale 10. Funkyt munkit) ja lensi seuraavana päivänä takaisin Kaliforniaan.
Soolouran alku ja päihderiippuvuus (1992–1997) Red Hot Chili Peppersissä soittaessaan Frusciantesta tuli huumeriippuvainen. Hän aloitti kannabiksen käytön pitkälti basisti Flean myötävaikutuksesta.Kennealy, Tim (heinäkuu 1995). C”hilly Pepper.” High Times. Myöhemmin hänelle kehittyi vakava riippuvuus heroiiniin. Erottuaan Red Hot Chili Peppersistä ja palattuaan Kaliforniaan vuoden 1992 kesällä Frusciante alkoi kärsiä myös syvästä masennuksesta, sillä hän koki elämänsä olevan ohi ja että hän ei voisi enää kirjoittaa musiikkia tai soittaa kitaraa. Musiikin merkitys väheni, ja Frusciante keskittyi esimerkiksi maalaamiseen, lyhyiden tarinoiden ja näytelmien kirjoittamiseen sekä omien demokappaleidensa tuottamiseen. Masennus ajoi hänet yhä syvemmälle heroiiniriippuvuuteen, joka oli lähes muodostua hänen kuolemakseen. Frusciante on todennut lääkinneensä masennustaan heroiinilla seuraavasti:Sullivan, Kate (elokuu 2002). I”nterview with Flea, Anthony and John”. Spin.
Frusciante kärsi vakavista heroiinin aiheuttamista leukatulehduksista, jonka vuoksi hänen kaikki hampaansa on korvattu implanteilla ja myös leukaan on tehty toimenpiteitä.
1990-luvun aikana Frusciante julkaisi kaksi sooloalbumia. Hänen ensimmäinen sooloartistina julkaisemansa studioalbumi Nianrda Lades and Usually Just a T-Shirt julkaistiin vuonna 1994, jolloin Frusciante oli pahoin koukussa heroiiniin. Albumin ensimmäinen puoli oli levytetty hiljattain Blood Sugar Sex Magikin valmistumisen jälkeen vuodenvaihteessa 1991–1992. Albumin kappaleista ainoastaan ”Running Away Into You” on levytetty sen jälkeen, kun Frusciante oli eronnut Red Hot Chili Peppersistä. Toisen albuminsa Smile from the Streets You Hold Frusciante julkaisi vuonna 1997 omien sanojensa mukaan ”saadakseen rahaa huumeisiin.”
Aikakauslehti New Times LA:n julkaisemassa artikkelissa Fruscianten ulkoisen olemuksen kuvailtiin muistuttavan ”ohuen ihon peittämää luurankoa.” Heroiinin ja kokaiinin väärinkäytön vuoksi Fruscianten käsivarret arpeutuivat rajusti, jättäen hänen käsivarsiinsa pysyviä paiseita.T”he Chili Peppers Rise Again”. Rolling Stone. Viitattu 30.4.2017. Frusciante vietti kolme vuotta erakoituneena Hollywood Hillsin -kotiinsa. Tänä aikana hänen ystävänsä Johnny Depp ja Gibby Haynes vierailivat hänen kotonaan kuvaamassa lyhyen dokumentin Stuff, jossa kuvattiin Fruscianten kurjia elinoloja. Hänen Hollywood Hillsin kotinsa tuhoutui lopulta tulipalossa, joka vei mukanaan myös hänen kitarakokoelmansa ja mittavan määrän äänitettyä kappalemateriaalia.Di Perna, Alan (heinäkuu 2006). ”Guided by Voices.” Guitar World.
Päihderiippuvuuden päättyminen ja paluu Red Hot Chili Peppersiin (1998–2006) thumb|right|Frusciante New Yorkin Knitting Factory -klubilla vuonna 2004.