Veikko Olavi Helasvuo (vuoteen 1926 Hällström; 2. lokakuuta 1916 Savonlinna – 17. heinäkuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen musiikinopettaja ja professori. Virtamo, Keijo (toim.): Otavan musiikkitieto (2. painos), s. 137. Helsinki: Otava, 1997.

Veikko Helasvuo valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi ja opiskeli vuosina 1935–1939 Helsingin musiikkiopistossa. Vuodesta 1946 hän toimi Sibelius-Akatemiassa säveltapailun ja musiikin historian opettajana. Hän oli Sibelius-Akatemian lehtori 1948–1959, vararehtori 1959 ja rehtori professorin arvonimellä 1971–1981. Lisäksi hän toimi musiikkikriitikkona Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa ja Uudessa Suomessa vuosina 1945–1967 sekä pianistina ja kuoronjohtajana. Hänellä oli useita johtotehtäviä eri musiikkijärjestöissä. Helasvuo sai säveltaiteilijain valtionpalkinnon vuonna 1982.Facta 2001, osa 5, p. 629. WSOY 1982. Haapanen, Toivo ym. (toim.): Musiikin tietokirja (2. painos), s. 175, ja täydennysliite s. 21. Helsinki: Otava, 1957.

Veikko Helasvuon poika on huilisti Mikael Helasvuo. Mikael Helasvuon serkkuja ovat jazz- ja popmuusikko, pianisti ja säveltäjä Esa Helasvuo ja viulisti-kapellimestari Pekka Helasvuo.

Julkaisuja Naura, Pajatso... (Alvar Andströmin ja Tauno Pylkkäsen kanssa), 1947 Sibelius and the Music of Finland, 1952 Musiikin historia, 1953 Kuorolaulun vaiheet, 1963

Lähteet

Aiheesta muualla Kuka kukin on 1978. Runeberg.org.

Luokka:Suomalaiset musiikkipedagogit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Suomen yliopistojen rehtorit ja kanslerit‎ Luokka:Vuonna 1916 syntyneet Luokka:Vuonna 1993 kuolleet