Ulkomaalaisten rikollisuudella Suomessa tarkoitetaan sellaista Suomessa tapahtuvaa rikollisuutta, jossa rikoksen tekijä on pelkästään jonkin muun maan kuin Suomen kansalainen tai ulkomaalaistaustainen. Kaksoiskansalaiset luetaan Suomen kansalaisiksi.
Ulkomaalaistaustaisuuden määritelmä on vaihdellut vuosien kuluessa, mutta vuodesta 2012 Tilastokeskus määrittelee tällaiseksi henkilön, jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten tekemien rikosten määrä on lisääntynyt Suomessa 2000-luvulla sekä määrällisesti että suhteessa valtaväestöön. Helsingin väkivaltarikostilastoissa korostuvat ulkomaalaistaustaiset nuoret eli nuoret, joiden kumpikin tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.
Ulkomaiden kansalaisten tekemiä rikoksia on Suomessa alettu säännöllisesti tilastoida 1990-luvun puolivälistä alkaen.
Äärimmäisessä tapauksessa Suomen kansalaisuuden saanut ulkomaalainen voi menettää kansalaisuutensa, jos hän syyllistyy riittävän vakaviin rikoksiin. Menettämisen kynnys on kuitenkin hyvin korkea, ja se käytännössä edellyttää sitä, että henkilö on tuomittu vähintään viiden vuoden vankeusrangaistukseen valtiopetoksesta, maanpetoksesta tai terrorismirikoksesta.
Taustaa Suomi oli pitkään maastamuuttomaa, josta lähdettiin muualle työn perässä. 1980-luvulta alkaen maahanmuutto alkoi painottua perheen yhdistämisestä tai pakolaisuudesta johtuviin syihin työperusteisen muuton sijaan. 1990-luvulla Suomeen muutti vuosittain keskimäärin noin 13 000 henkeä. Maahanmuuttajien määrä alkoi kasvaa 2000-luvulle tultaessa, ja vuodesta 2008 alkaen Suomeen on muuttanut noin 30 000 henkeä vuosittain.
Väestöliiton mukaan maahanmuuton vähäisyyden vuoksi ulkomaalaisten osuus väestöstä on kasvanut hitaasti. Vuonna 2017 Suomen väestöstä oli ulkomaan kansalaisia noin 249 450 henkeä, mikä oli 4,5 prosenttia koko Suomen väestöstä. Vuoden 2019 lopussa puolestaan ulkomailla syntyneitä oli 351 721 ja ulkomaalaistaustaisia 423 494. Vuonna 2020 ulkomaan kansalaisia oli liki 279 000, ulkomailla syntyneitä 367 417 ja ulkomaalaistaustaisia 444 031.
Ulkomaalaisten määrän kasvusta huolimatta Suomessa asuu muihin läntisen Euroopan maihin verrattuna vähiten ulkomaalaisia. Ulkomaalaiset ovat keskittyneet Suomessa suurimpiin kaupunkeihin. Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa asuu lähes 65 prosenttia kaikista Suomessa asuvista ulkomaalaisista. Määrällisesti eniten ulkomaalaisia asuu Helsingissä, jonka väestöstä 9,5 prosenttia oli ulkomaalaisia vuonna 2017.http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tilastoja/maahanmuuttajat/maahanmuuttajien-maara/ Puolestaan Vantaalla vieraskielisten osuus kaupungin asukkaista on suurempi kuin yhdelläkään muulla paikkakunnalla Suomessa. Vuonna 2018 jo 20,2 prosenttia vantaalaisista puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea.
Rikollisuus 1900-luvulla
Vuosina 1919–1932 Suomessa oli voimassa niin sanottu kieltolaki, jota rikottiin yleisesti. Suuri osa alkoholista salakuljettiin Virosta tai Viron kautta kauempaa Euroopasta, kuten Puolasta tai Saksasta. Salakuljettajat olivat yleensä suomalaisia, saksalaisia, ruotsalaisia tai virolaisia.
Suomeen tuli niin sanottuja Vietnamin venepakolaisia 1980-luvulla, mutta heidän kohdallaan rikollisuus ei noussut vielä julkiseen keskusteluun. Maahanmuuttajien rikollisuus nousi julkiseen keskusteluun Suomessa 1990-luvun alussa, kun ensimmäiset somalit tulivat Suomeen. Suomeen alkoi tulla tavallista suurempia määriä pakolaisia Somaliasta ja maahanmuuttajien määrä alkoi kasvaa. Sitä ennen maahanmuuttajien osuus väestöstä oli noin 0,5 prosenttia. Tuolloin sisäministeriön tekemän selvityksen mukaan suomalaiset olivat huolestuneita ulkomaalaisten muutosta Suomeen, sillä muuton katsottiin heikentävän Suomen turvallisuutta.
1990-luvulla julkisuutta saavuttivat paljon niin sanotut Tehtaankadun poliisisurmat, joissa tanskalainen Steen Christensen ryösti Helsingissä Hotelli Palacen yöportierin 22. lokakuuta 1997 ja ampui pakomatkallaan kaksi poliisia, ylikonstaapeli Eero Kalevi Holstin (s. 29. joulukuuta 1941) sekä vanhemman konstaapelin Eero Antero Palon (s. 26. lokakuuta 1965) Ullanlinnan kaupunginosassa Tehtaankadun ja Kapteeninkadun risteyksessä. Tapaus käynnisti ennennäkemättömän ajojahdin Suomessa. Christensen saatiin kiinni kolme päivää myöhemmin Hämeenlinnassa, kun hän oli pakenemassa Hotelli Vaakunasta.
1990-luvulla uudelleen itsenäistyneestä Virosta kehittyi Suomeen tuotavien huumausaineiden pääasiallinen kauttakulkumaa. Yleisradio uutisoi vuonna 2009, että huumekauppaa ovat hoitaneet virolaiset ja suomalaiset rikolliset yhdessä. Suomen valtion alueella tapahtuvia rikoksia, joissa rikollinen ei ole Suomen kansalainen, on vuonna 1995 tapahtuneen Euroopan unioniin liittymisen ja vapaan liikkuvuuden sallimisen jälkeen alkanut tapahtua aiempaa enemmän. Myös Suomen vankiloissa yhä suurempi osuus vangeista on ulkomaalaisia. Esimerkiksi vuonna 2011 Vantaan vankilassa yli puolet vangeista oli ulkomaalaisia ja Jokelan vankilassa noin kolmasosa.
Rikollisuus 2000-luvulla
Tilastoinnin periaatteita Tilastokeskus on vuodesta 2010 julkaissut tilastoja poliisin selvittämistä rikoksista, joista käy ilmi rikoksen tekijän kansalaisuus ja myös se, asuuko rikoksentekijä Suomessa. Vuodesta 2012 Tilastokeskus on määritellyt ulkomaalaistaustaisiksi ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia on aiemmin väestötieteessä luokiteltu muun muassa äidinkielen mukaan. Ulkomaan kansalaisesta merkitään väestötietojärjestelmään tämän kansalaisuuden lisäksi hänen itsensä ilmoittama äidinkieli. Taustan luokittelua äidinkielen mukaan voidaan pitää osittain epätarkkana, sillä äidinkieli perustuu henkilön omaan ilmoitukseen, sen voi vaihtaa maistraatissa milloin vain ja se saattaa poiketa henkilön todellisesta taustasta. Äidinkieli voi myös muuttua elämän aikana, ja siksi etenkin toisen polven ulkomaalaistaustaisten kohdalla tieto äidinkielestä vaatii lisäkseen tiedon syntyperästä, jotta taustatieto on luotettava. Nykyään Tilastokeskus siis viittaa ulkomaalaistaustaisella henkilöön,
jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla, joka on syntynyt ulkomailla ja joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä, tai joka on syntynyt Suomessa ennen vuotta 1970 ja on äidinkieleltään vieraskielinen. Ollakseen ulkomaalaistaustainen tulee siis henkilön molempien vanhempien olla syntynyt ulkomailla. Mikäli vanhemmat ovat syntyneet eri ulkomaissa, on henkilön taustamaa lähtökohtaisesti äidin syntymämaa. Jos kummankaan vanhemman syntymämaata ei tiedetä, on taustamaa ulkomailla syntyneellä henkilöllä tämän oma syntymämaa. Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi, ja näin ollen tällaiset lapset ovat syntyperältään suomalaistaustaisia. Suomessa syntyneen henkilön, jonka vanhempia ei tiedetä, ja jonka on päätelty olevan ulkomaalaistaustainen, taustamaa jää tuntemattomaksi.
Rikollisuuden kehitys vuoteen 2013
Vuonna 2000 Vuonna 2000 sisäasiainministeriön poliisiosaston tekemän selvityksen mukaan ulkomaan kansalaiset ja maahanmuuttajataustaiset tekivät 3,0 prosenttia Suomessa tehdyistä väkivaltarikoksista. (Raportissa ”ulkomaalaiseksi” tai ”maahanmuuttajataustaiseksi” määriteltiin henkilöt, jotka olivat syntyneet jossakin muussa maassa kuin Suomessa tai joiden kansalaisuus oli jokin muu kuin Suomi sekä henkilöt, joilta puuttui tieto kansalaisuudesta ja syntymämaasta mutta joiden maahanmuuttajatausta oli selvinnyt heidän nimestään tai jostakin muusta seikasta. Esitetyt osuudet poikkeavat Tilastokeskuksen vastaavista osuuksista, mutta ne ovat silti suuntaa antavia.)
Henkirikoksissa ulkomaalaisten tai maahanmuuttajataustaisten epäiltyjen osuus oli 2,0 prosenttia, henkirikosten yrityksissä 4,5 prosenttia, raiskauksissa 6,0 prosenttia ja ryöstöissä 7,0 prosenttia. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tekemien väkivaltarikosten määrä ja laatu eivät ryöstöjen lisääntymistä lukuun ottamatta muuttuneet vuoden 1999 lukuihin verrattuna. Epäillyistä tekijöistä 89 prosenttia oli miehiä. Tyypillinen väkivallanteko oli ravintolassa tai ravintolaillan jälkeen tapahtunut pahoinpitely, joissa sekä tekijä että uhri olivat usein alkoholin vaikutuksen alaisina. Noin joka viides väkivaltatapaus luokiteltiin niin sanotuksi lähisuhdeväkivallaksi, johon laskettiin mukaan myös ydinperheen lisäksi esimerkiksi entisten puolisoiden tekemä väkivalta.
Vuonna 2000 peräti joka viides väkivaltarikoksesta epäilty maahanmuuttaja oli alaikäinen. Maahanmuuttajanuorten tekemistä väkivaltarikoksista noin 40 prosenttia oli tapahtunut Helsingissä. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tekemät ja poliisin tietoon tulleet ryöstöt lisääntyivät vuosituhannen vaihteessa, samaan aikaan kun heidän määränsä moninkertaistui Suomessa. Näistä rikoksista epäillyistä yli puolet oli ollut tekohetkellä alle 18-vuotiaita. Tyypillinen Helsingissä tapahtunut ryöstö, jossa oli mukana maahanmuuttajataustaisia, oli nuorisojoukon tekemä.
Vuonna 2000 ulkomaalaistaustaisten tekemiksi epäiltiin nuorten rikoksista 2,8 prosenttia, kun vuonna 2022 osuus oli 9,5. Kantasuomalaisten nuorten tekemiksi rikoksiksi kirjattiin vielä vuonna 2000 lähes 43 000 rikosta, vuonna 2022 enää 22 500.
Vuodesta 2001 alkaen Vuonna 2001 maahanmuuttajat olivat suhteellisesti hieman enemmän epäiltyinä väkivalta- ja omaisuusrikoksista kuin suomalaiset. Vuodesta 2002 ulkomaalaisten tekemien rikosten osuus (2,8 prosenttia, joka käsittää Suomessa asuneet ulkomaalaiset) kaikista Suomessa tehdyistä rikoksista on lisääntynyt: vuonna 2006 osuus oli 5,6 prosenttia (Osuus käsittää kaikki ulkomaalaiset. Suomessa asuneiden osuus oli 3,2 prosenttia.); vuonna 2007 se oli 5,8 prosenttia (kaikki ulkomaalaiset; Suomessa asuneet 3,3 prosenttia); vuonna 2009 osuus oli 9,1 prosenttia; ja vuonna 2014 se oli 6,2 prosenttia. Vuonna 2002 ulkomaalaisten osuus koko väestöstä oli 2 % ja vuonna 2014 se oli 4 %. Vuonna 2013 ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten tekemien rikosten osuus oli 15 prosenttia kaikista Suomessa tehdyistä rikoksista.
Eräs ensimmäisistä nuoria ulkomaalaistaustaisia ja heidän rikollisuuttaan koskevista tutkimuksista julkaistiin vuonna 2003. Selvityksen mukaan helsinkiläisten maahanmuuttajien lapset olivat syyllistyneet suhteellisesti tarkasteltuna enemmän väkivaltaan kuin suomalaiset. 1. tammikuuta 2000 – 24. huhtikuuta 2004 vajaalla viidesosalla alle 15-vuotiaista jonkin rikoksen ensi kertaa tehneistä oli maahanmuuttajatausta. Väkivallanteot olivat hieman yleisempiä maahanmuuttajataustaisilla alle 15-vuotiailla kuin suomalaisilla. Maahanmuuttajataustaiset lapset uusivat rikoksia enemmän kuin kantaväestön lapset. Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla oli lähes kaksinkertainen riski tehdä vähintään kuusi uutta rikosta kantaväestön nuoriin nähden. Aineistona tutkimuksessa oli poliisin tietoon tullut rikollisuus sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston asiakastietojärjestelmä. Tutkimuksessa oli mukana helsinkiläiset alle 15-vuotiaana rikoksia tehneet, joita oli yhteensä 2 625. Heistä maahanmuuttajataustaisia oli 361 eli 14 prosenttia. Maahanmuuttajiksi luokiteltiin ne, jotka itse tai joiden vanhemmista vähintään toinen ei ollut syntyperäinen suomalainen. Tämä tieto saatiin sosiaaliviraston asiakastietojärjestelmästä, mutta ei aina. Sen vuoksi poliisin tietoon tulleista tapauksista maahanmuuttajatausta arvioitiin henkilön nimen perusteella.