Museo Militaria on Suomen tykistö-, viesti- ja pioneeriaselajien historiaa tallentava ja esittelevä sotahistoriallinen aselajimuseo. Museo toimii Hämeenlinnassa Linnanniemen kaupunginosassa vanhoissa kasarmirakennuksissa. Museo Militaria syntyi vuoden 2013 alussa kun Suomen Tykistömuseo, Pioneerimuseo ja Viestimuseo yhdistyivät. Museota ylläpitää Suomen tykistö-, pioneeri- ja viestimuseoyhdistys, jonka jäseniä ovat Tykkimiehet ry, Viestikiltojen liitto ja Pioneeriaselajin Liitto.
Näyttelyn rakenne Museolla on yksi kolmeen kerrokseen jakautunut perusnäyttely ja vaihtuvia erikoisnäyttelyitä. Perusnäyttely ensimmäisessä kerroksessa thumb|Jääkärikenraaliluutnantti Väinö Valve
Ensimmäisen kerroksen näyttely alkaa ajallisesti keskiajasta ja jatkuu Suomen sisällissotaan. Ensimmäisessä kerroksessa on Pro Patria () -sali, jossa on esillä muun muassa jääkärikenraali Väinö Valveelle myönnettyjä kunniamerkkejä.Näyttelyt, Museo Militaria
Museo Militariassa on myös ajoittain käytetty Viestimuseon entistä museoamatööriradioasemaa, jonka kutsumerkki on OI3SVM. Asemaa käytetään kesäisin sekä myös perinneradiotapahtumassa puolustusvoimain lippujuhlan päivänä ja Suomen itsenäisyyspäivänä.
Perusnäyttely toisessa kerroksessa Kehitys ensimmäisen maailmansodan jälkeen thumb|Kenraaliluutnantti, myöhemmin tykistökenraali Wilho Petter (V. P.) Nenonen Toisessa kerroksessa esitellään Suomen sotaväen kehitystä 1920-luvulla ja 1930-luvulla sekä pioneeri-, tykistö- ja viestiaselajin historiaa talvi- ja jatkosodassa sekä Lapin sodassa.
Henkilöesittelyt Henkilöistä esitellään erityisesti tykistökenraali Wilho Petter Nenonen, jääkärikenraaliluutnantti Unio Sarlin pioneeriaselajista sekä jääkärieversti Arthur Saarmaa viestiaselajista.
Multimediasali Museon toisessa kerroksessa on myös elokuvasali, noin 50-paikkainen multimediasali, jossa voidaan katsoa talvisodasta ja jatkosodasta kertovia dokumenttifilmejä 15–40 minuuttia pitkinä DVD-esityksinä museon aukioloaikoina. Museossa esitetään kuutta erilaista multimediaelokuvaa: Ihantalan ihme, Korpisodan suurvoitto, Taistelu Laatokan Karjalassa, Talvisota – ensimmäinen torjuntavoitto, Suomen tie jatkosotaan, jotka ovat Tykkimiehet ry:n tuottamia, sekä Viimeiseen mieheen -elokuvaa vuodelta 2010.
Ihantalan Ihme on Tykkimiehet ry:n vuonna 2001 tuottama elokuva Ihantalan taisteluista ja pääasiassa Suomen kenttätykistön osuudesta siinä.Tulikomentoja 1/2010, sivu 5
Viimeiseen mieheen on Impilahti-Seura ry:n tuottama dokumenttielokuva, joka tapahtumakuvaukset suoritettiin Suomenlahden saaristossa, Hätilässä ja Niinisalossa sekä maasto- ja aluekuvaukset Laatokan saarilla. Elokuvan ensiesitys oli 14. maaliskuuta 2010.
Salauslaitehuone
Salauslaitehuoneessa esitellään erilaisia salausvälineitä ja -tekniikoita. Nähtävillä on muun muassa eri sukupolvien salauslaitteita, Nokian valmistamia sanomalaitteita ja saksalainen Enigma-laite.
Perusnäyttely kolmannessa kerroksessa Kolmannessa kerroksessa sijaitseva näyttelyn osa keskittyy sodanjäkeisestä ajasta nykyaikaan.
Henkilöistä esitellään erityisesti Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheim. Omat kokonaisuutensa on myös Puolustusvoimien uudesta pioneeri- ja viestikalustosta, elämästä varuskunnissa sekä aselajien killoista ja perinnetoiminnasta. Myös Panssarisoittokunnalla on kolmannessa kerroksessa oma osionsa. Kerroksessa on myös Suomen kansainvälisistä operaatioista kertova huone.
Tykkihalli
Tykkihallissa ovat museon historiallisesti arvokkaimmat tykit. Tykkihallissa järjestetään myös yleisölle vapaita luentoja.Syyskauden luennot jatkuvat, Museo Militaria
Ulkonäyttelyalue right|thumb|300px|Myös museon ulkoalueilla on näytteillä runsaasti kalustoa. Vanajaveden ranta-alueella on ulkonäyttely, jossa on tykkejä, sekä pioneeri- ja vesistökalustoa. Kaluston ikä ulottuu 1870-luvulta aina 1960-luvulle.
Erikoisnäyttelyt Perusnäyttelyn lisäksi Museo Militariassa on vaihtuvia erikoisnäyttelyitä.
Julkaisut
Tykistöaselajin julkaisut Museo Militariaa edeltänyt Suomen Tykistömuseo on julkaisusarjassaan julkaissut 11 teosta:
Nro 1 Jyri Paulaharju: Hämeenlinnan Tykistö vuosina 1445–1809 Nro 2 Jyri Paulaharju: Tykistötiedustelu iskee. Kuvatulkintaa ja tiedustelua sodissamme Nro 3 Veli Kauranen: Suomen vanhat linnat, kartanolinnat, linnoitukset ja skanssit Nro 4 Urho Myllyniemi, Ilkka Korhonen, Esa Rahkonen: Tykkipoika ei peljätä saa... Kenttätykistökerho seitsemällä vuosikymmenellä Nro 5 Jyri Paulaharju: Kanta-Hämeen jääkärit Nro 6 Hannu Saraluoto: Tykki ravissa Nro 7 Veli Kauranen: Teiss' on tulta, tapparaa – suomalaisten käymät sodat Nro 8 Jouko Kivimäki: Tykkimiehet ry 1965–2005 Nro 9 Jyri Paulaharju: VP Nenonen Elämä Tykistölle Nro 10: Tykkimiehen opas 2009 Nro 11: Jouko Kivimäki: Koulukeskuksesta kasarmille – Suomen Tykistömuseon perustaminen ja toiminta vuosina 1977–2007
Muuta Museo Militariassa olevaa kirjallisuutta: Tykkimiehen opas 2009 Tykkimies 2012 Tykkimies 2014 Tykkimies vuodet 1970–2010 Tykistötiedustelu iskee Tykkipoika ei peljätä saa Tykki ravissa Koulutuskeskuksesta kasarmille, Tykistömuseon historiikki Vaikk`on synkeä yö, tykki leimua lyö V.P. Nenonen elämä tykistölle Pietarsaaren Tykistökoulu Tykistötiedustelu iskee Suomen kenttätykistön historiaa osa 1 Suomen kenttätykistön historiaa osa 3
Viestiaselajin julkaisut Riihimäen varuskunnan historia III 1945–2009 Vainovalkeista valokaapeliin Viestimiehen opas 2011
Lähteet
Luokka:Suomen aselajimuseot Luokka:Suomen radiomuseot Luokka:Hämeenlinnan museot Luokka:Linnanniemi