Hannu Karpo (5. maaliskuuta 1942 Helsinki – 18. maaliskuuta 2025) oli suomalainen toimittaja, tuottaja ja ohjaaja. Karpo teki pitkän ja monipuolisen uran televisiotoimittajana yli 50 vuoden ajan. Jäädessään eläkkeelle vuonna 2007 hän totesi olleensa alalla yhtä kauan kuin Suomessa on ollut televisiolähetyksiäkin. Hän työskenteli 17 vuotta Yleisradiossa ja 25 vuotta MTV:llä.
Karpo omisti tuotantoyhtiö Pallosalaman, joka perustettiin vuonna 1970. Yhtiö tuotti yrityksille kaupallisia markkinointivideoita. Karpo toimi journalistina myös aikakauslehdistössä, muun muassa Avussa ja Seurassa. Näihin lehtiin hän toimitti parinkymmenen vuoden ajan liikennepalstaa yhdessä Ensio Itkosen kanssa.
Karpo sai kaksi elokuvataiteen valtionpalkintoa, tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon sekä vuonna 2012 valtion journalistipalkinnon ja myös elämäntyön Kultaisen Venlan vuonna 2015. 30. joulukuuta 2006 Karpon ohjelmaa seurasi 791 000 katsojaa. Tappouhkauksia hän sai ”alle 10”. Oikeudenkäyntejä työn tiimoilta tuli 37, joskaan yhtään tuomiota ei langetettu. ”Olen epävireinen paskiainen, Karpolla on asiaa, MTV3 la klo 19.30”, toim. Laura Halminen, Vartti 24.1.2007, s.18
Karpon tavaramerkiksi muodostui aikoinaan Rovaniemeltä löytynyt sudenturkishattu.
Ura Karpo aloitti tv-työnsä jo lukioikäisenä nuorten ohjelmissa ja pääsi sitten toimittajaksi Suomen Television ajankohtaistoimitukseen, jossa sai pian mainetta päällekäyvänä ”revolverihaastattelijana”. Vuosina 1963–1981, ennen MTV:lle siirtymistään, Karpo toimi Yleisradion palveluksessa yhteiskunnallisten sekä ajankohtais- ja reportaasiohjelmien toimittajana, tuottajana sekä ohjaajana. Hän toteutti ohjelmia esimerkiksi kuluttajakysymyksistä samaan aikaan 1970-luvulla, kun kuluttajalainsäädäntöä oltiin luomassa Suomeen. Vuonna 1983 Karpo siirtyi MTV:lle, jossa työskenteli 25 vuotta. Tänä aikana hän toimitti lähes 800 ohjelmaa.
Tunnetuin Karpon toimittama televisio-ohjelma oli vuosina 1983–2007 MTV3:lla esitetty yhteiskunnallisiin epäkohtiin puuttunut Karpolla on asiaa, joka käsitteli monesti suomalaisten vastoinkäymisiä, joihin ei tahdo löytyä ratkaisua millään tavalla. Usein kritiikin kohteena olivat julkinen hallinto ja sen byrokraattisuus. Sarja saavutti yleisön suosion vuosien varrella, ja 2. tammikuuta 1994 esitetty jakso keräsi television ääreen peräti 1 830 000 katsojaa.
Ihmiset lähettivät toimittajalle myös omia aiheitaan ja juttuvinkkejään varsin aktiivisesti. Parhaina vuosina kirjattiin 10 000 toimitukseen lähetettyä aihetta vuodessa. Kaikista ideoista ei luonnollisesti voitu tehdä ohjelmaa, mutta palautteet tarjosivat näköalapaikan suomalaisen yhteiskunnan väliinputoajiin, vaikeisiin ihmiskohtaloihin ja pettymyksiin suhteessa esimerkiksi sosiaaliturvaan. Karposta tuli monelle oikeusaputoimisto, sosiaaliviranomainen ja luotettu lähimmäinen.
Viimeinen Karpolla on asiaa -ohjelma nähtiin 5. toukokuuta 2007 erikoispitkällä tunnin kestäneellä päätösjaksolla, kun jo kaksi vuotta virallisesti vanhuuseläkkeellä ollut 65-vuotias Karpo jätti televisio-ohjelmatyön. Viimeiselle kuvauskeikalle mennessään Karpo jäi kiinni ylinopeudesta. Toukokuussa 2009 esitettiin MTV3:lla Karpon parhaat -sarja, joka oli koostettu Hannu Karpon vuosien varrella tekemistä jutuista, ja samalla katsastettiin mitä kyseisille henkilöille tai asioille oli tapahtunut ohjelman jälkeen.7 päivää -lehti, 18/2009 (TV-osio)
Karpo oli mukana elokuvissa Äl' yli päästä perhanaa (1968), Shaahiparin vierailu (1970) sekä Vaiennut viulu (1972). Dokumenttisarjassa Raha-Suomi (2025) Karpo kertoo omista kokemuksistaan julkisen terveydenhuollon asiakkaana.
Helsingin dokumenttielokuvafestivaali DocPoint teki kunniaa Karpon pitkälle uralle vuonna 2008 esittämällä laajan kokonaisuuden hänen tuotantoaan. Ilja Rautsi esitteli tällöin ohjelmia elokuva-alan Elitisti-verkkosivustolla.
Karposta on tehty dokumenttielokuva Karpo, jonka on ohjannut Ari Matikainen. Elokuva sai ensi-iltansa syyskuussa 2020.
Yksityiselämä Karpo vietti lapsuutensa Helsingissä. Hänen isänsä oli ammattimuusikko ja syntyjään venäläinen. Isä kuitenkin puhui suomea sujuvasti ja halusi kasvattaa poikansa suomenkieliseksi.
Karpo oli vuoteen 1997 saakka naimisissa laulaja Raita Karpon kanssa, ja heillä on kaksi lasta. Sotilasarvoltaan Karpo oli reservin majuri. Karpon poika Sampo Karpo on myös toimittaja ja osallistui myös isänsä tv-ohjelman Karpolla on asiaa tekemiseen. Karpo oli kuolemaansa asti naimisissa Kirsi Karpon kanssa.
Hannu Karpo kuoli 18. maaliskuuta 2025 äkilliseen sairauskohtaukseen 83-vuotiaana.
Palkinnot ja tunnustukset Valtion journalistipalkinto, 2012 Elämäntyön kultainen Venla, 2015
Lähteet
Aiheesta muualla
Karpo Official – Hannu Karpon ja hänen tuotantoyhtiönsä Pallosalama Oy:n virallinen Youtube-kanava Hannu Karpon ohjelmia Ylen Elävässä arkistossa Elitisti: Hannu Karpo – Totuuden tungetteleva torvi Karpon parhaat, MTV3, archive.org-tallenne (2013) Järkyttävintä toimittajan uralla: kollektiivin pelko mursi perhesiteet
Luokka:Suomalaiset juontajat Luokka:Suomalaiset toimittajat Luokka:Suomen venäläiset Luokka:Vuonna 1942 syntyneet Luokka:Vuonna 2025 kuolleet