thumb|175px|Vitelen kunta Aunuksen piirin kartalla. thumb|175px|Vitelen ortodoksinen kirkko kesällä 2007. Vitele (; ) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Vitelenjoen varrella 40 kilometriä Aunuksesta luoteeseen. Kylässä oli 2 000 asukasta ja kunnassa 3 000 vuonna 2012Generalnyi plan, s. 22..
Maantiede ja asutus Vitelen kunnan pinta-ala on 1 226 neliökilometriä tai ilman Laatokan vesialuetta 496 neliökilometriäGeneralnyi plan, s. 3.. Se rajoittuu pohjoisessa Prääsän piirin Vieljärven kuntaan, idässä Aunuksen piirin Koveran ja kaakossa Alavoisen kuntiin, lännessä Pitkärannan piirin Salmin kuntaan ja etelässä Laatokkaan ja Leningradin alueeseenGeneralnyi plan, s. 9.. Maapinta-alasta valtaosa on metsääGeneralnyi plan, s. 47..
Kunta sijaitsee Aunuksen tasangon luoteisosassa.Generalnyi plan, s. 10. Sen alueella virtaavat Änä- eli Miinalanjoki, Tuuloksenjoki, Vitelenjoki, Nousemajoki (ven. Novzema), Keidoja, Lepista, Kanabro-oja, Karoja, Samotuz ja Ylijoki (Julijegi). Järviä ovat Laatokan lisäksi Sinemuksa, Perttijärvi (Pertjarvi), Nousemajärvi (Novzemskoje), Kedjärvi ja Kalijärvi. Hyötykaivannaisiin kuuluu turve. Kunnan alueella sijaitsee lääkekasvina käytetyn sianpuolukan rauhoitusalue.Generalnyi plan, s. 13–14.
Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluu Zavodan eli Joensuun (ven. Ustje Vidlitsy) taajama ja kolme kylää: Gaulisto (Gavrilovka), Mägöveh (Verhnjaja Vidlitsa) ja SuurimäkiGeneralnyi plan, s. 4.. Toiseksi suurin asutuskeskus on yli 700 asukkaan Joensuu. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 52 % on karjalaisia, 41 % venäläisiä, 3 % valkovenäläisiä ja 2 % ukrainalaisia.
Historia Vitelen asutus on ikivanhaa. Seudulla on paljon rautakauden loppuun ajoittuvia vepsäläistyyppisiä itäisiä kalmistoja, jotka osoittavat sen asukkaiden kuuluneen selvästi erilaiseen kulttuuripiiriin kuin heidän länsipuolellaan asuneet muinaiskarjalaisetSaksa, Aleksandr & Uino, Pirjo & Hiekkanen, Markus: Aunuksen Karjalan hautakummut. Ristiretkiaika 1100–1300 jKr. Teoksessa .
Vitelen pogosta tunnetaan 1500-luvulta lähtien. 1600-luvulla sen länsipuolelta meni Venäjän ja Ruotsin välinen raja ja vuosina 1917–1940 Neuvostoliiton ja Suomen välinen raja. Vitelen kunta eli volosti kuului Venäjän keisarikunnan aikana Aunuksen kuvernementin Aunuksen kihlakuntaan. Se rajoittui pohjoisessa Tulemajärven ja Vieljärven, koillisessa Kotkatjärven ja kaakossa Riipuskalan kuntiin, etelässä Laatokkaan sekä lännessä Suomen puolella sijainneeseen Salmin kuntaanKarjalan kirja, s. 827–828. Volostiin kuuluivat Ala- ja Ylämäen, Kinalahden, Knjassinän, Kuksumäen, Rajakonnun, Tuuloksen ja Ylä-Vitelen kyläkunnat, joissa vuonna 1905 oli yhteensä 5 700 asukasta. Kunnan eteläosassa sijaitsi pieni Säntämän luostariKarjalan kirja, s. 833.. Vitelen kylässä toimi vuosina 1897–1901 ja 1904–1909 Putilovin tehtaan rautatehdas. Seudulla käytiin taisteluita heimosotien aikanaKarjalan kirja, s. 749..
Vitelen, Tulemajärven ja Vieljärven volostit yhdistettiin vuonna 1927 Vitelen piiriksi, joka käsitti Kinalahden, Kolatselän, Nälmäjärven, Palalahden, Pultsoilan, Rajakonnun, Suurimäen, Tuuloksen, Vieljärven ja Vitelen kyläneuvostot. Vitelen kyläneuvostoon kuului 14 kylää: Ahponmäki, Härminiemi, Kaapankylä, Maksinanmäki, Männistö, Pikkoila, Pirtoila, Semänniemi, Sepänkylä, Sorpala, Tsutsunmäki, Tsimoinmäki, Vitele (kylän osat Suuripuoli, Tehdas, Papinniemi, Knässinä, Pienipuoli ja Tykkylä) ja Ylä-Vitele (Alanko, Niikoinmäki, Siemenniemi), joissa asui 1 609 karjalaista, 52 venäläistä ja 22 suomalaista. Piiri lakkautettiin vuonna 1930, jolloin sen eteläosa (suunnilleen entinen Vitelen kunnan alue) liitettiin Aunuksen piiriinKarjalan kirja, s. 829–832.. Alue oli Suomen miehittämä jatkosodan aikana vuosina 1941–1944. Knässinä (ven. Knjaštšina), Papinniemi (Djatškova Gora), Pienipuoli (Malyi Lisi Bereg), Pikkoila, Pirtoila (Pirdoila), Suuripuoli (Bolšoi Lisi Bereg), Tsimoinmäki (Tšimojeva Gora), Tykkylä (Tjukkula) ja Vitelen kone- ja traktoriaseman asutus yhdistettiin virallisesti Vitelen kyläksi vuonna 1957.
Liikenne, talous ja palvelut Vitelen kautta kulkee Aunuksen ja Sortavalan välinen maantie A130 sekä Lotinapellon ja Jänisjärven välinen rautatie. Kunnasta on linja-autoyhteydet Aunukseen, Pitkärantaan ja Petroskoihin. Vitelen kylässä on huoltoasema ja Joensuussa laivalaituri.Generalnyi plan, s. 21–22.
Kunnassa toimii puunhankintayritys, metsänhoitoalueen konttori ja lihajalostamo. Maatalous on erikoistunut maidon ja lihan tuotantoon. Joensuussa harjoitetaan kalastusta.Generalnyi plan, s. 25, 31.
Vitelen palveluihin kuuluu lastentarha, keskikoulu, lasten musiikkikoulu, kirjasto, poliklinikka, paikallissairaala, vanhainkoti, posti ja muutama kauppa. Kylässä on ortodoksinen kirkko.Generalnyi plan, s. 23–25. Lisäksi Vitelessä toimii luterilaisen Inkerin kirkon Aunuksen Pyhän Ristin seurakunnan kappeliseurakunta.
Matkailu ja nähtävyydet Kunnan alueella sijaitsevat Nousemajärven kivikautiset asuinpaikat ja Simonniemen Kalmoniemen keskiaikainen hautausmaa. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat Gauliston ja Mägöven tsasounat sekä Fadejevin talo Gaulistossa. Historiallisia kohteita ovat Venäjän kansalaissodan ja toisen maailmansodan muistomerkit sekä runonlaulaja Je. G. Gavrilovan hauta Vitelen hautausmaalla. Vitelen kylässä on vuoden 1919 Vitelen operaation muistomerkki.Generalnyi plan, s. 18–19. Kylässä toimii hotelli Stivi.Generalnyi plan, s. 25.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Vitelen kunnan sivusto Uutta tietoa Itä-Karjalan vanhoista hautalöydöistä
Luokka:41.61 Venäjä Luokka:Aunuksen kansallisen piirin kunnat Luokka:Itä-Karjalan entiset kunnat Luokka:Aunuksen piirin asutut paikat