pienoiskuva|Benz Velo Comfortable Autoilun historia Suomessa alkaa 1800-luvun loppupuolelta, jolloin maahan saapuivat ensimmäiset varakkaat venäläismatkailijat ja toisaalta ruotsalainen teollisuus alkoi kuljettaa tavaraa Suomen läpi Venäjälle. Autojen mainonta alkoi vuonna 1899 ja ensimmäinen autoliike avasi ovensa 1905. Auton kuljettaminen tuli luvanvaraiseksi vuonna 1907.
Varhainen autoilu Suomessa pienoiskuva|vasen|Tampereen ensimmäinen auto, rakennusmestari Jonas Anderssonin Orient kuvattuna noin vuonna 1906–1907. Suomen ensimmäinen auto Suomen ensimmäisiä autoilijoita olivat ilmeisesti 1800-luvun loppuvuosina silloisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa omilla automobiileillaan vierailleet varakkaat venäläiset. Myös ruotsalainen Nobel-yhtiö kuljetti tuotteitaan autoilla sekä Suomeen että Suomen kautta Venäjälle.Ruotsin ajoneuvotuotannon historia 1800-luvulta lähtien pähkinänkuoressa Saab Club. Luettu 6.2.2007 Ensimmäiset varmat tiedot auton liikkumisesta Suomessa ovat vuodelta 1899. Hufvudstadsbladet kirjoitti pikku-uutisissaan 17. elokuuta 1899 "moottorivaunun" liikkuneen Helsingin kaduilla ja "herättäneen yleisön keskuudessa uteliasta mielenkiintoa". Myöhemmin samana vuonna Viipurin Uutissanomat kertoi, että "automobiilivaunun on nähty kiitävän hyvää vauhtia kaupungin kaduilla".Moisala 1983, s. 25.
pienoiskuva|vasen|Mercedes Simplex vuosimallia 1902. Ensimmäisestä Suomeen tuodusta autosta tai sen tuontivuodesta ei ole varmaa tietoa. Ensimmäinen automainos kuitenkin julkaistiin sanomalehdessä jo vuonna 1899, kun helsinkiläinen Suomen Valokuvaus-, Kauppa- & Tehdas-Osakeyhtiö mainosti Patria- ja Phoebus-merkkisiä lähinnä moottoripyöriksi luokiteltavia ajoneuvoja, jotka kuitenkin oli lisävarusteilla muutettu nelipyöräisiksi.Suomen ensimmäinen auto luettu 7.2.2007 Mainos julkaistiin ruotsinkielisenä Hufvudstadsbladetissa 20. elokuuta 1899 ja suomenkielisenä Uudessa Suomettaressa kaksi päivää myöhemmin.Moisala 1983, s. 25.
Ensimmäisenä Suomen kansalaisen omistamana autona on pitkään pidetty kamariherra Hjalmar Linderin Mercedes Simplexiä, mutta nykyään ensimmäisenä pidetään Turussa tullattua liikemies Victor Forseliuksen käytettynä ostamaa Benz Velo Comfortablea, joka saapui maahan Lyypekistä Per Brahe -höyrylaivalla 2. toukokuuta 1900. Forselius joutui maksamaan autostaan 60 markkaa tullia, mutta koska silloisessa tullitariffissa ei tunnettu sellaista tuotetta kuin auto, se tullattiin hevosajoneuvona.Veroinho on kiihdyttänyt autokansan kekseliäisyyttä – ”kyllä se usein on muistuttanut kissa-ja-hiiri- leikkiä” - Autot - Ilta-Sanomat luettu 14.3.2019Tampereella ensimmäinen auto on liikkunut vuoden 1902 keväällä.Vossikalla ja automapiilillä luettu 7.2.2007 Suomen ensimmäinen kuorma-auto on mahdollisesti ollut käytössä jo vuonna 1903 Turussa, vaikka pitkään ensimmäisenä on pidetty vuonna 1906 Tervakosken paperitehtaalle hankittua autoa.VeteraaniKuorma-auto Nettilehti 4/2005 luettu 9.2.2007
Vanhin säilynyt Suomessa käytössä ollut auto on Tampereen museoiden kokoelmiin kuuluva yhdysvaltalaisvalmisteinen Silent Northern -merkkinen henkilöauto, jonka vuosimalli on joko 1902 tai 1903. Puukorisessa autossa on istumapaikat kuljettajalle ja matkustajalle sekä apuistuin, jolla istutaan selkä menosuuntaan. Kyseisen auton vaiheet Suomessa ovat suurimmaksi osaksi hämärän peitossa, ja sillä ajettiin tiettävästi viimeisen kerran vuonna 1914.Kimmo Levä (toim.): Kammella käyntiin: Mobilia-vuosikirja 1992, s. 32. Kangasala: Vehoniemen Automuseosäätiö, 1992. Autoa säilytetään Tampereen museoiden kokoelmakeskuksessa Ruskossa. Vehoniemen automuseon kokoelmiin ostettiin Yhdistyneestä kuningaskunnasta vuonna 1988 ranskalaisvalmisteinen Georges Richard -merkkinen auto vuodelta 1898, ja se on Suomen ainoa rekisterissä oleva 1800-luvun moottoriajoneuvo. Auton hankinta perustui tietoihin, joiden mukaan Suomen maanteillä liikkui autoja jo 1890-luvulla.Levä (toim.), 1992, s. V.
pienoiskuva|vasen|Von Nottbeckin suvulle kuulunut auto kuvattuna noin vuonna 1907. pienoiskuva|Korvensuu vuodelta 1913 on vanhin säilynyt Suomessa valmistettu auto. Se on yhä ajokuntoinen ja rakennuttajansa, tehtailija Frans Lindströmin suvun omistuksessa. pienoiskuva|Viinikan Auto Oy:n Soldan-linja-auto vuodelta 1928.
Eri paikkakunnille hankittiin ensimmäisiä autoja 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana seuraavasti: Jyväskylään vuonna 1902, Imatralle ja Viipuriin vuonna 1903, Lahteen, Vaasaan ja Ouluun vuonna 1906, Poriin vuonna 1907, Saloon vuonna 1908 sekä Alavudelle, Hämeenlinnaan, Kajaaniin ja Varkauteen vuonna 1909. Ahvenanmaalle tuli ensimmäinen auto vuonna 1911.Moisala 1983, s. 27. ”
Varhaiset linjaliikennekokeilut Suomen ensimmäinen linja-auto oli Turkuun 9. joulukuuta 1905 laivarahtina tuotu Scheibler, jolla aiottiin liikennöidä Uudenkaupungin ja Turun välillä. Syynä liikenteen aloittamiseen oli, ettei Uuteenkaupunkiin tuolloin vielä ollut rautatieyhteyttä. Auton hankinnan rahoitti joukko uusikaupunkilaisia kauppiaita ja laivanvarustajia.Matti Viitaniemi ja Aarne Mäkelä: Suomen linja-autoliikenteen historia, s. 29. Helsinki: Linja-autoliitto, 1978. . Ensimmäiselle matkalleen omnibussi lähti jo 11. joulukuuta Turun Tuomiokirkontorilta ilman matkustajia. Auton moottorin rikkouduttua Laitilan Kodjalan kylässä auto hinattiin seuraavana päivänä Uuteenkaupunkiin neljällä hevosella.Vuosisata suomalaista autoilua Kesän 1906 ajan kyseisellä autolla ajettiin kaupunkiliikennettä Turussa. Alkuinnostuksen jälkeen liikenne jouduttiin lopettamaan kannattamattomana, ja saman vuoden syksyllä Scheibler myytiin Pietariin.Viitaniemi & Mäkelä 1978, s. 31.
Toiminimi M. G. Stenius kokeili Helsingissä linja-autoliikennettä vuonna 1907 reitillä Töölö–Haagan tienristeys. Kokeilu päättyi kestettyään vajaan vuoden, sillä auto ei ollut "rakenteeltaan sopiva eikä tarpeeksi kestävä". Kolmas tunnettu varhainen linjaliikenteen kokeilu tapahtui sveitsiläisellä Arbenz-merkkisellä autolla Kotkassa keskustan ja Hovinsaaren välillä vuosina 1913–1914. Kesäkuussa 1913 lupaavasti alkanut liikennöinti katkesi ensimmäisen maailmansodan syttymiseen. Auton myynyt liike osti sen takaisin ja myi edelleen Venäjän armeijalle.Moisala 1983, s. 30.Viitaniemi & Mäkelä 1978, s. 34. Elokuussa 1913 kyyjärveläinen sahanomistaja Juho Pölkki aloitti 17 hengen Opel-autolla linjaliikenteen välillä Kyyjärvi–Kokkola. Tämä 130 kilometrin pituinen linja oli ennen ensimmäistä maailmansotaa Suomessa ajetuista linjoista pisin. Vuonna 1915 linjaa pidennettiin vielä Jyväskylään saakka. Pölkin liikennöinti lienee loppunut samana vuonna, sillä hänen autoaan ei mainita Vaasan läänin autoluettelossa vuoden 1915 lopulla. Siten myös Pölkin auto joutui ilmeisesti Venäjälle.Matti Viitaniemi: Jyväskylän Liikenne Oy 1939–1989, s. 10–11. Jyväskylä: Gummerus, 1989. Viitaniemi & Mäkelä 1978, s. 35.
Autoliikenteen synty Liikemaailman uusia tuulia valppaasti seurannut Stockmann-yhtiö teki ensimmäisen autokauppansa vuonna 1904, jolloin apupappi Walter Lampén osti ensimmäisen Suomeen tuodun Ford-auton. Auton hinta oli 5 000 markkaa (vuoden 2020 rahassa noin 22 600 euroa), minkä lisäksi myyjä hankki Lampénille autonkuljettajan. Kyseessä oli Stockmann-yhtiön historiikin mukaan ”luonteeltaan tilapäinen liiketoimi”, sillä Stockmannin urheiluosasto aloitti säännöllisen autojen maahantuonnin vasta vuonna 1912.Moisala 1983, s. 33. Walter Lampénin Ford saattoi olla ensimmäinen Suomessa uutena myyty auto. Kirjallisia dokumentteja Lampénin tekemästä autokaupasta ei kuitenkaan ole säilynyt.
Suomen ensimmäinen varsinainen autokauppias oli helsinkiläinen Sergei Nikolajeff jr, joka avasi myös autokorjaamon sisältäneen liikkeensä vuonna 1905. Samana vuonna J. Aaltonen perusti maan ensimmäisen itsenäisen autokorjaamon Turkuun.Suomen Autoteknillinen Liitto ry SATL - 70 vuotta autoalan hyväksi luettu 6.2.2007
Koska kaupunkien välinen liikenne ei silloisilla teillä onnistunut, linja-autolle etsittiin uusi tehtävä. 6. toukokuuta 1906 Turkuun kolmen matkustajan kanssa ajetun auton kuljettaja Johan Lambert Stenroos jätti 16. toukokuuta maistraatille ilmoituksen Turun kaupungin sisäistä liikennettä harjoittavasta autolinjasta. Matkustajia ei kuitenkaan ollut riittävästi toiminnan saamiseksi taloudellisesti kannattavaksi, ja seuraavana syksynä linja-auto myytiin Pietariin.Linja-auto 100 vuotta Suomessa luettu 9.2.2007Bussijuhlaa! luettu 9.2.2007
Vuonna 1906 helsinkiläinen ajuri Gustaf Wilhelm Orraeus sai luvan harjoittaa vuokra-autoliikennettä. Samana vuonna vuokra-autolupa annettiin myös oululaiselle työmiehelle William Nybergille, jonka Ford oli myös Oulun ensimmäinen auto.Oululainen taksi aloitti varhain luettu 6.2.2007 Vuokra-autojen määrä lisääntyi nopeasti, ja vuonna 1910 muun muassa Helsingissä oli jo 64 vuokra-autoa.Vuokra-autot luettu 9.2.2007
Varhaista autoilua hankaloitti se, että bensiini oli pitkään ostettava apteekista. Esimerkiksi Loviisan apteekki mainosti itseään vuonna 1910 kaupungin ensimmäisenä bensiiniasemana.Apteekin historiaa... luettu 9.2.2007
Jo moottoriajoneuvoliikenteen alkuaikoina autot vaativat luonnollisesti kunnossapitoa, huoltoa ja korjausta. Harva autoilija osasi itse korjata ajokkiinsa tulleet viat ja osaava apu oli tarpeen. Vastuuntuntoisimmat autojen maahantuojat rakentelivat korjaamoverkostoa, mutta tahti oli hidas ja autojen omistajat hakivat pulmiinsa apua erilaisista pajoista ja kyläsepiltä. Joitakin autojen korjaamiseen erikoistuneita miehiä toimi itsenäisinä yrittäjinä tai toisten palveluksessa muun muassa pajoissa. Autotekniikan opetusta ei 1910-luvulle tultaessa ollut Suomessa järjestetty käytännössä lainkaan. Myöskään itseopiskelusta ei juuri ollut apua, sillä suomenkielistä alan materiaalia oli hyvin niukasti.Moisala 1983, s. 45.
Autoilua koskeva varhainen ohjeisto Automobiililiikenteen järjestyssääntö vahvistettiin Helsingissä 22. heinäkuuta 1907, ja sen myötä auton ohjaamiseen piti hakea ajolupa katsastusmieheltä. Vastaavia järjestyssääntöjä alettiin laatia myös muissa kaupungeissa: Lahdessa vuonna 1908, Turussa vuonna 1910, Viipuriin säädettiin väliaikaiset määräykset vuonna 1911, ja 1912 tulivat voimaan pysyvät määräykset, myös Jyväskylä sai samana vuonna omat järjestyssääntönsä.AKE – Ajokortti täyttää 100 vuotta luettu 7.2.2007
Vuonna 1911 vahvistetussa Helsingin kaupungin järjestyssäännössä automobiililiikenteestä määriteltiin autoille tekniset vaatimukset. Sääntöjen mukaan autossa tuli olla ohjauslaite, kaksi toisistaan riippumatonta tehokasta jarrulaitetta, äänitorvi merkinantoa varten, laite, joka esti autoa lähtemästä itsestään käyntiin, sekä pimeällä ajoa varten kaksi valaisinta auton edessä ja yksi takana.Moisala 1983, s. 46.
Helsingin ja samalla koko maan ensimmäisen automobiilin ajoluvan sai autokauppias, filosofian maisteri Yrjö Weilin 21. elokuuta 1907. Samana vuonna Weilin tilasi Akseli Gallen-Kallelalta Bil-Bol-nimellä tunnetun mainosjulisteen Bilaktiebolaget-autoliikkeelleen Tukholman automobiilinäyttelyä varten;Akseli Gallen-Kallela: Bil-Bol juliste luettu 7.2.2007Julisteita – Taidetta kaikille luettu 7.2.2007 julisteen punaisen avoauton mallina on ilmeisesti ollut juuri Weilinin oma auto. – Nämä tiedot julisteesta on osoitettu olevan kiistanalaisia.Bil-Bol -julisteen oikea tausta selvinnyt? luettu 19.2.2010 Suomen ensimmäinen autokoulu mainitaan perustetun Turkuun vuonna 1912. Asetus ajokortin pakollisuudesta Suomessa astui voimaan kuitenkin vasta vuonna 1923. Vielä 2000-luvulla on ollut toiminnassa useita jo 1920-luvun alkupuolella perustettuja autokouluja.Veli-Matti Kunnari (toim.): Ensio Itkonen: Ajoneuvoksen albumi –Ajo-opetuksen ja liikennevalistuksen vaiheita, s. 90. Helsinki: Alfamer Kustannus Oy, 2001. pienoiskuva|Finlaysonin Mannesmann Mulag -kuorma-auto Tampereella noin vuonna 1921.
Ensimmäisiä suomalaisia autojen rakentajia