Pultavan kuvernementti (, ) oli Venäjän keisarikunnan kuvernementti vuosina 1802–1925. Se perustettiin 1802 aiemman Vähä-Venäjän kuvernementin (, 1764-1781 ja 1796-1802) eteläosasta; samalla pohjoisosasta muodostettiin Tšernihivin kuvernementti (Tšernigovin k.).
Kuvernemenin naapureina olivat lännessä Kiovan, pohjoisessa Tšernihivin, idässä Harkovan sekä etelässä Jekaterinoslavin ja Hersonin kuvernementit.
pienoiskuva|Pultavan kuvernementin kartta (ennen vuotta 1907) Vuonna 1803 Pultavan kuvernementissa asui noin 1 343 000 henkeä. Venäjän keisarikunnan ensimmäisessä koko maan kattaneessa väestönlaskennassa 1897 Pultavan kuvernementin väkiluvuksi kirjattiin 2 778 151 asukasta ja pinta-alaksi 43 844,0 neliövirstaa eli noin 49 897 neliökilometriä. Väestöstä kaupunkilaisia oli 9,9 % ja maaseutuasukkaita 90,1 %. Aluetta pidettiin taloudellisesti kehittymättömänä maatalousalueena. Tärkeimmät maatalouden ulkopuoliset ammatit liittyivät maa- ja metsätaloustuotteiden jalostukseen eli panimoalaan, juomien tislaamiseen ja viinin valmistukseen, jauhon tuotantoon myllyissä, sahatavaran, sokerin tai tupakan tuotantoon.
Kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd). Vuonna 1897 kuvernementtiin kuului 15 kihlakuntaa, Kuvernementinkaupunki oli Pultava (53 703 as. vuonna 1897). Suurimpia kihlakuntakaupunkeja olivat Krementšuk (Krementšug, 63 007 as.), Romny (Ромны, 22 510 as.) ja Pryluky (Priluki, 18 532 as.).
+ Pultavan kuvernementin kihlakunnat 1897 Kihlakunta Pinta-ala (neliövirstaa)(neliövirsta=1,138062 km2) Asukasluku Hallintokeskus Pultavan kihlakunta Pultava (53 703 as.) Hadiatšin kihlakunta Hadiatš (, , 7 721 as.) Zinkivin kihlakunta Zinkiv (, , Zenkov, 10 443 as.) Zolotonošan kihlakunta Zolotonoša (Золотоноша, 8 739 as.) Kobeljakyn kihlakunta Kobeljaky (Kobeljaki, Кобеляки, 10 487 as.) Konstantynohradin kihlakunta Konstantynohrad (Красноград, ennen vuotta 1922 Константиноград, Konstantynohrad, Konstantinograd 6 455 as.) Krementšukin kihlakunta Krementšuk (Krementšug, 63 007 as.) Loh’vytsjan kihlakunta Loh’vytsja (Lohvitsa, 8 911 as.) Lubnyn kihlakunta Lubny (, , 10 097 as.) Myrhorodin kihlakunta Myrhorod (Миргород, Myrgorod 10 037 as.) Perejaslavin kihlakunta Perejaslav (Perejaslav, nyk. , , 14 614 as.) Pyrjatynin kihlakunta Pyrjatyn (Пирятин, Pirjatin 8 022 as.) Prylukyn kihlakunta Pryluky (Priluki, 18 532) Romnyn kihlakunta Romny ((Ромны, 22 510 as.) H’orolin kihlakunta H’orol (Хорол, aiemmin Хороль 7 997 as.)
Pultavan kuvernementin suurimmat väestöryhmät olivat vuonna 1897 äidinkielen mukaan ryhmiteltynä: ukrainalaiset 93,0 %, juutalaiset 4,0 % ja (iso)venäläiset 2,6 %. Muita etnisiä ryhmiä edusti 0,4 % asukkaista, mihin ryhmään kuului esimerkiksi saksalaisia, puolalaisia ja valkovenäläisiä.
Maaseudun köyhyyden johdosta lähes 200 000 talonpoikaa muutti Pultavan kuvernementista Siperiaan ja Venäjän kaukoitään vuosina 1906–12. Alkuvuonna 1914 asukkaita oli jo 3 792 100, joista kaupungeissa asui 10,6 prosenttia. Ensimmäisen maailmansodan ja siihen liittyneen Ukrainan itsenäisyysodan 1917–21 sekä vuonna 1920 Perejaslavin kihlakunnan Kiovan kuvernementtiin siirtämisen seurauksena kuvernementin väkiluku aleni 3 566 800:aan vuonna 1924. Tässä vaiheessa kaupungeissa asui 12 prosenttia väestöstä. Kaupunkilaisista ukrainilaisia oli 68 %, juutalaisia 25 % ja venäläisiä 5 prosenttia.
Vuonna 1924 kihlakuntajako lakkautettiin. Tilalle perustettiin seitsemän kaupunkien mukaan nimetyttä piirikuntaa (okrug): Krasnohradin (kaupungin aiempi nimi oli Konstantynohrad), Krementšukin, Lubnyn, Pultavan, Prylukyn, Romnyn ja Zolotonošan piirikunnat. Koko Pultavan kuvernementti lakkautettiin 1925 (alueesta osa Ukrainan SNT:aa).
Lähteet
Aiheesta muualla
Poltava (Nordisk familjebok, 1915. Uggleupplagan, 21. Papua - Posselt, sidor 1280-1288) (runeberg.org)
Luokka:Venäjän keisarikunnan kuvernementit Luokka:Ukrainan historia Luokka:Pultavan alue Luokka:Tšernihivin alue