Homeerinen eli eeppinen kreikka on muinaiskreikan muoto, jota Homeros käytti 700-luvulla eaa. kirjoittaessaan runoelmansa Ilias ja Odysseia. Homeerinen kreikka on daktyylisessä heksametrissä kirjoitettua taidekieltä, joka perustuu arkaaisen kreikan kahteen murteeseen, joonialaiseen ja aiolialaiseen kreikkaan, sekä yhdistelee siihen myös vielä vanhempia piirteitä. Lisäksi teosten kieleen on myöhempien muokkausten myötä päätynyt myös uudempia kielimuotoja.Salmenkivi, Erja: ”Kreikkalainen epiikka”. Teoksessa Homeerinen kieli toimi koko antiikin kreikkalaisen eeppisen runouden runokielen perustana. Eeppisellä kreikalla kirjoitettua runoutta tuotettiin vielä vuoteen 400 saakka; sen viimeisiin edustajiin kuuluu Nonnoksen runoelma Dionysiaka.
Kielioppi
Seuraavassa on esitetty homeerisen kreikan merkittävimmät eroavat piirteet verrattuna klassiseen attikalaiseen kreikkaan:
Substantiivit
Ensimmäinen deklinaatio (a-deklinaatio)
Yksikön nominatiivi: päättyy vokaaliin , jopa kirjainten , ja jälkeen. Esimerkiksi = . Jotkut substantiivit kuitenkin päättyvät vokaaliin . Yksikön genetiivi: päättyy tai = . Esimerkiksi = . Monikon genetiivi: päättyy yleensä tai . Esimerkiksi = . Monikon datiivi: päättyy lähes aina tai . Esimerkiksi = . Jotkut ensimmäisen deklinaation substantiivit päättyvät vokaaliin päätteen sijasta. Esimerkiksi = ; = .
Toinen deklinaatio (o-deklinaatio)
Yksikön genetiivi: päättyy tai . Esimerkiksi = . Duaalin genetiivi ja datiivi: päättyy . Esimerkiksi = . Monikon datiivi: päättyy tai . Esimerkiksi = .
Kolmas deklinaatio
Yksikön akkusatiivi: päättyy tai . Esimerkiksi = . Monikon datiivi: päättyy tai . Esimerkiksi tai . Homeerisesta kreikasta puuttuu myöhemmässä kreikassa esiintyvä kvantitatiivinen metateesi. Esimerkiksi: = , =
Homeerisessa kreikassa taivutusmuodot poikkeavat joskus attikalaisista muodoista. Esimerkiksi = .
Muuta
ja ovat vaihtoehtoisia riippuen siitä, mikä muoto sopii parhaiten runomittaan. Esimerkiksi seuraavista esiintyy kumpiakin muotoja: ja ; ja ; ja . Päätettä () voidaan käyttää yksikön ja monikon datiivissa (ja joskus myös genetiviissä) sekä substantiiveille että adjektiiveille. Esimerkiksi ('voimalla'), ('kyynelin') ja ('vuorilla').
Pronominit
Yksikön 1. persoona ('minä')
Genetiivi: .
Yksikön 2. persoona ('sinä')
Nominatiivi: . Genetiivi: . Datiivi: .
Yksikön 3. persoona, maskuliini ('hän')
Akkusatiivi: . Genetiivi: . Datiivi: .
Yksikön 3. persoona ('hän', 'se') tai (harvemmin) määräinen artikkeli
Nominatiivi: . (jne.) Genetiivi: .
Duaali ('he kaksi', 'ne kaksi') tai (harvemmin) määräinen artikkeli
Genetiivi ja datiivi: .
Monikon 1. persoona ('me')
Nominatiivi: . Akkusatiivi: . Genetiivi: . Datiivi: .
Monikon 2. persoona ('te')
Nominatiivi: . Akkusatiivi: . Genetiivi: . Datiivi:
Monikon 3. persoona ('he')
Akkusatiivi: . Genetiivi: . Datiivi: .
Monikon 3. persoona ('he', 'ne') tai (harvemmin) määräinen artikkeli
Nominatiivi: . Genetiivi (feminiini): . Datiivi: .
Interrogatiivipronominit, yksikkö ja monikko ('kuka', 'mikä', 'kumpi')
Yksikön nominatiivi: . Yksikön akkusatiivi: . Yksikön genetiivi: . Yksikön datiivi: . Monikon genetiivi: .
Verbit
Persoonapäätteet
päätteen sijasta. Esimerkiksi monikon 3. persoonan aktiivimuodossa = . Monikon 1. persoonan medium- ja passiivimuodot päättyvät usein metrisistä syistä , ei . Esimerkiksi = . Monikon 3. persoonan medium- ja passiivimuodot päättyvät usein tai . Esimerkiksi = .
Aikamuodot
Aoristi ja imperfekti: Kummatkin voivat esiintyä sekä augmentilla että ilman. Esimerkiksi = . Vastaavasti yhdistelmissä esiintyy muutoksia, esimerkiksi = . Futuuri: Yleensä kontrahoimaton. Esimerkiksi = ; = .
Infinitiivi
Infinitiivin päätteitä ovat ja , päätteiden ja sijasta. Esimerkiksi = ; = ; , tai = ; ja = . 2. aoristissa infinitiivin pääte on . Esimerkiksi = .
Tapaluokat
Subjunktiivi Subjunktiivi ilmaistaan lyhyellä vokaalilla. Esimerkiksi = . Yksikön 2. persoonan mediumin subjunktiivi ilmaistaan sekä muodolla että . Yksikön 3. persoonan aktiivin subjunktiivi päättyy . Esimerkiksi = . Joskus subjunktiivia käytetään futuurin sijasta. Optatiivi Optatiivia käytetään usein imperatiivin merkityksessä.
Kontrahoidut verbit
Silloin kun attikassa kontrahoituu muotoon , homeerinen kreikka käyttää muotoja tai . Esimerkiksi = . Vastaavasti silloin kun attikassa kontrahoituu muotoon , tai kontrahoituu muotoon , homeerinen kreikka käyttää muotoa tai .
Olla-verbi (εἰμί)
Indikatiivi Preesens: yksikön 2. persoona: = ; monikon 3. persoona: = . Imperfekti: yksikön 1. persoona:; yksikön 2. persoona: ; yksikön 3. persoona: ; monikon 3. persoona: . Infinitiivi: tai = . Imperatiivi: . Partisiippi: = . Futuuri: ja .
Mennä-verbi ()
Indikatiivi Preesens: yksikön 2. persoona: . Imperfekti: yksikön 1. persoona: ; yksikön 3. persoona: ; monikon 1. persoona: ; monikon 3. persoona: . Infinitiivi: . Futuuri: . Aoristi: ja .
Tietää-verbi ()
Indikatiivi Preesens: yksikön 2. persoona: ; monikon 1. persoona: ; monikon 3. persoona: . Pluskvamperfekti: yksikön 1. persoona: ; yksikön 2. persoona: ; yksikön 3. persoona: : monikon 3. persoona: . Infinitiivi: . Partisiippi, feminiini: . Futuuri: .
Prepositiot
Tmesis: verbin eteen liitetty prepositio voidaan erottaa erilleen verbistä. Esimerkiksi ('sanan virkkoi') = .
Adverbit
Adverbiaalipäätteet
: ilmaisee 'mihin': , 'sotaan'. : ilmaisee 'kuinka': , 'huudoin'. : ilmaisee 'mistä': , 'yläpuolelta'. : ilmaisee 'missä': , 'korkealla'.
Partikkelit
: ilmaisee siirtymää: 'niin' tai 'seuraavaksi'. : ilmaisee painoa: 'todellakin'. : ilmaisee painoa: 'todellakin', 'varmasti'. tai = . : ilmaisee painoa: 'juuri', 'jopa'. : toimii konnektiivina: 'ja'; tai ilmaisee yleistä huomautusta: 'tiedäthän'. : ilmaisee väittämää: '(kerronpa) sinulle'.
Sanasto
Homeroksen teoksissa (Ilias ja Odysseia) esiintyy noin 9000 eri sanaa, joista 1382 on erisnimiä. Jäljelle jäävistä 7618 sanasta 2307 on vain kerran esiintyviä (hapaks legomena).
Homeerisessa kielessä esiintyy monista sanoista ja nimistä erilaisia muotoja runomitan vaatimuksesta; esimerkiksi = ('Akhilleus'); = ('Olympos-vuori'). Kadonneen digamman vaikutus näkyy edelleen monissa sanoissa ja yhdistelmissä, vaikka kirjainta ei enää kirjoitettukaan näkyviin; esimerkiksi näennäisinä hiatuksina metristen kolonien sisällä sekä tavun sijaintiin perustuvissa pidennyksissä.
Esimerkki
Homeros: Ilias, 1. laulu, säkeet 1–12:
Alkuteksti:Translitteraatio:
Sananmukainen suomennos:Otto Mannisen heksametrimittainen suomennos:
Lähteet
Kirjallisuutta Kielioppeja
Ahrens, Heinrich Ludolf: Griechische Formenlehre. Göttingen, 1852.
Monro, David Binning: A Grammar of the Homeric Dialect. Oxford, 1891.
Sanakirjoja
Cunliffe, Richard John: A Lexicon of the Homeric Dialect. London, 1924. Snell, Bruno et al.: Lexikon des frühgriechischen Epos. Göttingen, 1955-2010.
Luokka:Muinaiskreikka