Räkättirastas (Turdus pilaris) on rastaiden (Turdidae) heimoon kuuluva keskikokoinen lintulaji, joka asuu valoisissa lehti- ja sekametsissä, puistoissa sekä puutarhoissa. Se syö hyönteisiä, matoja, nilviäisiä ja marjakaudella myös marjoja ja hedelmiä.
Nimi "Rastas" on balttilaiskielistä itämerensuomalaisiin kieliin lainattu sana. Nimen alkuosa on onomatopoeettinen. Tieteellinen nimi Turdus pilaris tulee latinan sanoista turdus ("rastas") ja pilus ("hius" tai "karva"). Hiuksen esiintyminen lajinimessä on erehdys, joka johtuu kreikan sanojen trikhas ("rastas") ja trikhos ("hius") sekoittamisesta tosiinsa.Jobling 2010, s. 306
Koko ja ulkonäkö Räkättirastas on 22–27 cm pitkä. Sen pää ja yläperä ovat harmaat, selkä ja hartiat punaruskeat sekä rinta ja vatsapuoli keltaisenkirjavat ja mustatäpläiset. Räkättirastaan kutsuääniä ovat kirskahtava ”giih” sekä räksyttävä ”kräk-ksäk-ksäk”. Räkättirastaan laulu on räksättävistä äänistä koostuvaa nopeaa visertelyä, jossa ei ole selvää rakennetta.
Sulkasato on heinä-elokuussa; sen kesto on 54 vuorokautta. Euroopan vanhin tunnettu räkättirastas eli 18 vuotta ja 7 päivää. Se rengastettiin Suomessa.
Levinneisyys oikea|pienoiskuva|Räkättirastasparvi puussa. Räkättirastas pesii Keski- ja Pohjois-Euroopassa sekä Pohjois-Aasiassa Jäämeren rannikoita myöten.
Maailman räkättirastaskannaksi arvioidaan 44,7–96,0 miljoonaa yksilöä. Euroopan unionin alueella arvioitiin vuosina 2013–18 pesineen 3,4–5,2 miljoonaa paria, eniten Suomessa, jossa oli 40 prosenttia EU:n pesimäkannasta.
Suomen pesimäkannaksi arvioitiin vuosina 2019–2024 keskimäärin 1,5 miljoonaa paria.
Räkättirastaan pesimäkannat Suomessa kolmena eri Euroopan unionin raportointikautena 2008–2024 Raportointikausi Minimi Keskimäärin Maksimi 2008–2012 1 300 000 1 700 000 2013–2018 1 641 436 1 871 408 2 072 498 2019–2024 1 300 000 1 500 000 1 700 000
Lintu muuttaa talveksi etelämmäksi usein sekaparvissa punakylkirastaiden kanssa. Britteinsaarilla sitä pidetään odotettuna jouluvieraana. Hyvinä pihlajanmarjatalvina jää Suomeenkin kymmeniätuhansia räkättejä. Kevätmuutto tapahtuu huhtikuussa, syysmuutto loka-joulukuussa. Räkättirastaan liike maassa on rastaille tunnusomaista tasajalkahypintää.
Lisääntyminen pienoiskuva|Räkättirastas.
Räkättirastas pesii sekametsien reunoissa harvana yhdyskuntana. Se rakentaa heinistä ja savesta puuhun tai maahan puolipallon muotoisen pesän, ja tekee siihen 5–6 vihertävää, ruskeapilkkuista munaa. Muninta alkaa Etelä-Suomessa vapun tienoilla. Haudonta kestää noin kaksi viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä pariviikkoisina, useinkin lentotaidoiltaan heikkoina. Yksilöt pesivät usein muiden räkättien kanssa melko lähekkäin, jotta emot voivat yhdessä puolustaa poikasia lokeilta, varislinnuilta ja muilta pedoilta sekä ihmisiltä. Räkättirastas ei tavallisesti pesi kuin kerran kesässä. Uusintapesiä tavataan yleisesti vielä juhannuksen maissa.
Metsästys Suomessa räkättirastas on osan vuodesta rauhoitettu.
Lähteet
Merilä, Eino, Orell, Markku & Rönkä, Antti 1982: Räkättirastaan pesintäajasta Perämeren rannikolla ja saarilla. – Lintumies 3.1982 sivut 105–109. LYL. Pohjola, Matti 1986: Kalat räkättirastaan ravintona. – Lintumies 1.1986 sivu 32. LYL. Pulliainen, Erkki, Helle, Pekka & Tunkkari, Paavo 1981: Räkättirastaan, tilhen, kottaraisen, punatulkun, taviokuurnan ja isokäpylinnun ruoansulatuskanavassa, sydämessä ja siivissä ilmenevistä sopeutumista. – Ornis Fennica 58:21–26. Suomen lintu-opas WSOY 2005, Pertti Koskimies Holopainen, Mervi, Raekunnas, Martti, Reinikkala, Paula, Ryhänen, Eeva-Liisa, Saarivuori, Matti, Sarvilinna, Raija & Tenhunen, Antero WSOY 2005: Luonnonkirja 7-9 Metsät
Viitteet
Aiheesta muualla LuontoPortti: Räkättirastas (Turdus pilaris) ITIS: Turdus pilaris
Luokka:Rastaat Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit