Donin kasakoiden alue (, ) oli Venäjän keisarikunnan kuvernementtia vastaava hallintoalue vuosina 1870(1786)–1920.
Alueen naapureina olivat 1900-luvun alkuvuosina lännessä Asovanmeri, Jekaterinoslavin, Harkovan ja luoteessa Voronežin kuvernementti. Koillispuolella sijaitsi Saratovin, idässä Astrahanin kuvernementti, etelässä Stavropolin kuvernementti ja Kubanin alue.
Hallinnollinen jako, väkiluku ja suurimmat kaupungit thumb|270px|Donin kasakoiden alueen piirikuntajako 1900-luvun alussa. Pinta-alaltaan laaja - liki puolen Suomen kokoinen - Donin kasakoiden alue jakautui tavanomaisemman kihlakuntajaon (ujesti) sijaan piirikuntiin (okrug). Vuonna 1897 piirikuntia oli yhdeksän. Hallintokaupunkina oli aluksi Tšerkassk (Черкасск), vuodesta 1806 Novotšerkassk. Kuvernementissä oli vuonna 1897 yhteensä 2 564 238 asukasta, joista 87,6 prosenttia asui maaseudulla. Donin kasakoiden alueen kaupungeista suurimmat olivat tällöin Rostov-na-Donu (119 476 as.), Novotšerkassk (51 963 as.), Taganrog (51 437 as.), Nahitševan (Нахичевань, 28 427 as.) ja Aleksandrovsk-Gruševski (Александровск-Грушевский, 16 479 as.).
Vuonna 1897 kihlakuntia oli yhdeksän ja kuvernementissä oli oheisen taulukon mukainen kihlakuntajako:
+ Donin kasakoiden alueen piirikunnat 1897 (tekeillä, työstetään) Piirikunta(okrug) Pinta-ala (neliövirstaa)(neliövirsta=1,138062 km2) Asukasluku Hallintokeskus Donetskin piirikunta stanitsa (kasakkakylä) Kamenskaja (12 190 as.) 1. Donin (kasakoiden) piirikunta stanitsa Konstantinovskaja (Константи́новск, 9 267 as.) 2. Donin (kasakoiden) piirikunta stanitsa Nižni Tširska (Нижний Чир, 6 780 as.) Hopjorskin piirikunta stanitsa Urjupinskaja (Урю́пинск, 11 286 as.) Rostovin Donin piirikunta Rostov-na-Donu (119 476 as.) Salskin piirikunta stanitsa Velikoknjažeskaja (Пролета́рск, 5 583 as.) Taganrogin piirikunta Taganrog (51 437 as.) Tšerkasskin piirikunta Novotšerkassk (51 963 as.) Ust-Medvedinskajan piirikunta stanitsa Ust-Medveditskaja (5 805 as.)
Väestön kielijakauma Kielellis-etniseltä taustaltaan suurimmat kieliryhmät olivat venäjänkieliset (66,8 %, 1 712 898 as.) ja ukrainankieliset (28,1 % eli 719 655 as.). Pienempiä kielivähemmistöjä edustivat saksalaiset (1,4 %), kalmukit (1,3 %), armenialaiset (1,1 %), juutalaiset (0,6 %) ja muut kieliryhmät (0,9 %). Tarkasteltaessa Donin kasakoiden aluetta piirikuntatasolla havaitaan, että lännessä sijainnut Taganrogin piirikunta (412 995 as.) oli vuoden 1897 väestönlaskennan mukaan kieleltään ukrainalaisvaltainen (254 819 as., 61,7 %), venäjänkielisiä oli (131 029 as., 31,7 %). Piirikunnan hallintokeskus Taganrog oli kuitenkin venäläisvaltainen. Osa tämän piirikunnan länsiosasta muodostaa nykyisin Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueiden eteläosan; Taganrogin kaupunki ja piirikunnan itäosa kuuluu puolestaan Venäjän Rostovin alueeseen.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Venäjän keisarikunnan oblastit Luokka:Donetskin alueen historia Luokka:Rostovin alue Luokka:Luhanskin alue