pienoiskuva|Suuri rantatie alkaa Turun Vanhalta suurtorilta pienoiskuva|pysty|Kuninkaantieen laaksomaisemaa Paimion Kevolassa pienoiskuva|Kuninkaantien tienviitta Perniön ja Tammisaaren välissä pienoiskuva|Läntinen kuninkaantie Siuntion kohdalla pienoiskuva|upright|Vantaan Ylästöntieltä erkanee Kuninkaantieksi nimetty tieosuus. pienoiskuva|Alkujaan insinööri Herman Norrménin suunnitelman mukaan vuonna 1898 rakennettu, Keravanjoen ylittävä Hakkilan kivisilta Vantaalla toimii nykyään kevyen liikenteen väylänä. pienoiskuva|Kuninkaantien reitti Haminan Summassa, Helsingintien pohjoispuolella pienoiskuva|Kuninkaantie kulkee Haminassa vanhan Salmen sillan kautta. pienoiskuva|Pistoolikivi Haminan Rakilassa pienoiskuva|Viipurin linna on reitin itäinen päätepiste
Kuninkaantie () on vanha postireitti Norjan Bergenistä Atlantin rannikolta Oslon ja Tukholman kautta Maarianhaminaan, edelleen Saaristomeren kautta Turkuun ja Etelä-Suomen halki Viipuriin ja Suomenlahden perukkaan Pietariin. Suomessa tien osuutta Turusta Viipuriin on vanhastaan nimitetty Suureksi Rantatieksi tai Aliseksi Viipurintieksi. Tie on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Turun ja Tukholman välistä osuutta taas kutsutaan Suureksi Postitieksi.
Nimi Erisnimi "Kuninkaantie" on saatu vastaavasta yleisnimestä "kuninkaantie", jolla on tarkoitettu kaikkia kuninkaan vastuulla olleita teitä. Vanha käytäntö oli, että suurimpien teiden hoito oli Ruotsin kuninkaan velvollisuus. Kuninkaallisessa päätöksessä 8. tammikuuta 1735 säädettiin, että "kuninkaan- ja yleisinä maanteinä ei ole pidettävä muita kuin joko niitä teitä, jotka kulkevat maan kautta tapuli- ja ylämaan kaupunkien välillä ja ovat kestikievaritaloilla varustetut ja joiden tulee olla vähintään 10 kyyn. leveitä, tai niitä teitä, joita maassa, missä tarve vaatii, asianomaisen kihlakunnanoikeuden suostumuksella lain mukaan vastedes perustetaan ja kestikievaritaloilla varustetaan ".
Hollikyyditysjärjestelmä Kruunun perustama hollikyyditysjärjestelmä 1734 yhdisti valtakunnan kuninkaantiellä. Majatalojen ja kestikievareiden tehtäväksi oli määrätty majoituksen ja ylläpidon lisäksi postin ja asiakkaiden kyydittäminen seuraavaan majataloon. Kun hevoset eivät riittäneet, maatilat velvoitettiin toimittamaan miehiä ja hevosia kievareihin. Sen ajan lain mukaan kaikki ne vieraat, jotka pystyivät maksamaan yöpymisestään, oli pakko ottaa vastaan. Kestikievareita tuli olla tienvarsilla kahden peninkulman (noin 20 km) välein ja ne muodostivat verkoston. Talvisin kestikievarien käyttämät tiet merkittiin havuilla. Kun valtio lopetti majataloilta kestitysvaatimukset, luovuttiin yleisesti koko maassa majatalo-nimikkeestä ja tilalle tulivat matkustajakodit. Kuninkaantien varrella voi edelleenkin poiketa joihinkin vielä toiminnassa olevaan matkustajakotiin tai kievarimuseoon.http://www.anjala-seura.info
Kuninkaantiet yhdistivät valtakuntaa Tietä ovat 1300-luvulta saakka kulkeneet kuninkaat ja heidän kuriirinsa, piispat ja porvarit, taiteilijat ja armeijat. Tie on yhdistänyt Ruotsin suurvallan läntiset ja itäiset alueet toisiinsa. Tien varrelle syntyi kartanoita, maatiloja, majataloja, krouveja ja kestikievareita, jotka majoittivat ja kestitsivät Kuninkaantien kulkijoita. Aatelissukujen kartanolinnoissa yöpyivät niin Ruotsin kuninkaat kuin Venäjän tsaaritkin.
Alkuperäisen Rantatien linjaus Alkuperäisen Suuren rantatien linjaus on vielä osittain käytössä, mutta vain harvoissa kohdissa nykyiset valtatiet enää kulkevat vanhan tielinjauksen kohdalla. Jotkin osuudet Rantatiestä on nykyisin luokiteltu seututeiksi, toiset yhdys- tai paikallisteiksi, mutta paikoitellen vanha tielinjaus on kokonaan katkaistu. Joillakin osuuksilla vanha Rantatien reitti on edelleen käytössä, mutta matkailussa Kuninkaantieksi on merkitty uudempi, jopa 1900-luvun lopulta peräisin oleva tielinjaus, koska matkailuliikennettä ei voida ohjata yksityisteille.
Museotieksi on otettu kaksi osuutta Suuresta Rantatiestä: Fagervikintie Inkoon Fagervikissä sekä Tallimäki–Virojoki-tie Haminan ja Virolahden välillä. Museosillat Rantatien vanhalla linjauksella ovat Halikon vanha silta, Espoon kartanon Sågbron silta, Savukosken silta ja Salmen silta.
Matkailun tavaramerkki Suomen matkailumarkkinoinnissa tie alkaa Turusta. Tie on ollut merkitty ruskein kilvin, joissa on ollut kultaisen kruunun kuva sekä suuremmissa kilvissä myös teksti Kuninkaantie. Karjaalta itään, Kirkkonummelle, tie haarautuu kulkemaan sekä Inkoon että Siuntion kautta. Kuninkaantie on matkailutienä rekisteröity tavaramerkki, jonka omistaja Uudenmaan liitto on ollut vastuussa myös Kuninkaantie-kilvistä koko reitillä Turusta Virolahdelle. Syksyllä 2016 liitto päätti poistattaa kaikki kilvet kustannussyistä.
Kuninkaantien reitti Turusta Viipuriin
Turusta Karjaalle
Turussa Kuninkaantie alkaa vanhan raatihuoneen nurkalta. Sieltä se jatkuu reittiä Karjakatu - Karjatulli - Ryövärinvaha (kiveä siirretty 14,5 m) - Piispanristi ei tiessä kiinni - Nykytien pohjoispuolella Viipurintie - Nykytien eteläpuolella Tuorlantie ja kartano - Turku-Viipuritietä pätkä ja nykytien yli Runkoon - Vanha Viipurintie - Rungon kestikievari - Vanha kivisilta ennen rautatietä - Rungontie - Hadvalantie - Piikkiön kirkko - Makarlantie - Vanha Makarlantie - Tammisilta (Arrois) - Paimiontie - Vuohimäentie - Veikkarintie - Moisio - Vanha Turuntie - Paimionjoki - Sillankorvan talo - Pappila tien pohjoispuolella - Vistantie - Paimion kirkko Vistan kylässä - Pakurlan ja Rekottilan kylät Vistan tien varrella - Kevolantie - Kevolan kylä - Pitkäportaantie - Anttilan kylä - Turuntie (2351) - Silvolan kylä - Hajalan kylä (Trömperin kestikievarimuseo) - Häntälän kestikievari (Häntäläntien risteys) - Tunilan tila - Rikalan kylä - Halikonjoki - Halikon kirkko - 200m kirkosta Majalan kestikievari - Lautamiehentie - Rikalankatu - Halikontie - Mariankatu - Turuntie - Kestikievari - Salonjoki - Horninkatu - Havunkatu - Uskelankirkkotie - Hakostaron muinaislinna ja kestikievari - Hakostaron katu - Ylhäistentie - Kavilanummentie - Pohjankylä - Korvenkyläntie - Perniontie (52) - Yliskylä (Överby) - Salontie - Hämeenkylä - Perniönjoki - Perniön kirkko ja pappila - Haarlan kartano ja kestikievari - Lupajantie - Alhomäentie - Perniöntie (52) - Latokartanontie - Latokartano (Kuninkaankartano) - Kiskonjoki (Silta hävinnyt) - Kartanolta kulkee metsäteitä vanhojen karttojen mukaan uuden Perniöntien (52) kummanki puolen - Maakuntarajasta vasemmalle Hultan kylä - Svenskby - Västankär - Olsbölentie - Olsbölen kartano - Vikstrandintie - Kuninkaantie (111) - Lill-Vik - Undermalm - Fastarby - Svedjekulla - Persbölen kylä - Skitinbäck (Nygård) - Björsby - Vanha Turuntie - Klaus Flemingin kivi (1km Kuninkaantie, Vanha Turuntie, Turuntie risteyksestä) - Pohjan vanha lukkarintalo - Pohjan kirkko - Pohjankuru - Jokitie - Åminnentie - Turuntie (111) - Billnäsin puistotie - Skaffwestan koski = Skawastadhe (Pinjainen) - Vasarasepäntie - Maasilta - Maasiltatie (oikea tie menee Hiekkharjutietä/katua pitkin, mutta ei enää ole mahdollista ylittää rautatien takia) - Kroggårdintie - Kroggård.
Eteläinen haara Löwenkatu - Törvessillantie (1103) - Grabbacka - Fagernäs (risteys Raaseporiin) - Vanha Rannikkotie (1050) - Fagervikintie (1050) - Fagervikin ruukki - Fagervikintie (1050) - Suurkirkontie - Inkoon kirkko - Suurkirkontie - Dalsby - Hofgårdin säteri - Österkulla - Innanbäck - Innabäckintie - (Tie koukkasi Innabäckintieltä tien 51 pohjoispuolelle, josta se jatkui vielä olemassa olevaa tielinjaa pitkin Malmin kohdalla hieman nykyisen 51:n eteläpuolelle ja jatkui siitä itään aina Jokilaaksontien risteykseen saakka) - Inkoon Rannikkotie (51) - Jokilaaksontie - Silta Torbackanjoen yli - Tie keskellä peltoa - Ådalsvägen - Stubböle - Stubbölentie - Inkoon Rannikkotie 51 - Sågbackantie - Prålsbacka - Furuborgintie (Tie koukkasi nykyiseltä Furuborgintieltä hieman pohjoiseen nykyisten omakotitalojen tonttien pohjoislaitaan saakka Furuborgintie 28:n ja Furuborgintie 23:n kohdalla) - Degerbyn kirkko - Kämpbackan kohdalla se muodosti terävän kolmion keskelle tien idänpuoleista peltoa nykyisten peltoteiden linjassa. Tie on palannut Skomakarbackantien kautta takaisin Degerbyntielle - Billskog (kestikievari) - Degerbyntie - Sunnanvik - Läntinen kuninkaantie - Itäinen Kuninkaantie.
Pohjoinen haara Sannäsintie - Mjölbolsta (Nyby) - Sannäs - Högbenin kartano - Hankoniementie (25) (Vanhan kuninkaantien päälle on rakennettu sairaala) - Mustion-Inkoon tien risteys (25/186), vanha tie menee Mustion keskustan lävitse - Kirkniemen kartano - teiden 25 ja 112 risteyksen kohdalla vanha tielinja on 25-tien pohjoispuolella nimellä Kuninkaantie - Kyrkstadin risti - Lappersintie - Kockis - Gårdskulla - Grönkulla - Västerby - Nimismiehenmäki - Siuntiontie - Bollstad - Siuntio - (Siuntion jälkeen on kaksi eri reittiä) 1: Sunnanvik - Läntinen kuninkaantie - Itäinen Kuninkaantie / 2: Sjundbyn Linna - Niittykyläntie - Itäinen Kuninkaantie.
Läntinen kuninkaantie Kirkkonummella Sköldvikin kartano - Rånäsin kartano - Läntinen Kuninkaantie - Läntinen kuninkaansilta - Pikkalan silta - Itäinen kuninkaansilta - Itäinen kuninkaantie - Fågelvik - Itäinen kuninkaantie - Böle - Överbyntie - Tie on leikannut nykyisten omakotitalojen tonttien läpi Vanhalle Kuninkaankujalle - Granbackantie - Överbyntie - Överbyn kartano ja kestikievari - Överbyntie - Ragvaldsin tila - Kuninkaantie - Kirkkotorin läpi - Rovastinpolku - Tapulipolku - Kirkon eteläpuolelta - Kirkkotallintie - Korkkullan nimismiestalo (sijaitsee tielinjauksesta etelämpänä nykyisen Porkkalantien itäpuolella ja sinne on kuljettu Vanha Heikkiläntie Axbodantie - Vanha Porkkalantie - Drusibackantie -reittiä. Tästä tie on leikannu nykyisen metsän läpi suoraan Korkkullan tielle. Paluu reitti on oikaissut Tolsanmäen, Vanhan Heikkiläntien ja Tolsantien kautta takaisin Vanhalle Rantatielle) - Vanha rantatie - Jolkbyn mäet (Juhlakallio, Vesitorninmäki, yms.) - Kvisin tie - Jorvas/ Kvisinkuja - Elfinginkuja - Masalantie - Sundsbergin kartano (Ei suoraa päätien varrella) - Luoma - Masalantie - Mankki - Mankintie - Finnsinmäki - Finnsintie - Mankinjoen silta - Espoon kartano - Gumbölenjoen silta - Kuninkaankartanontie- Emil Halmeen tie - Erik Bassen tie - Galgbacken (hirsipuumäki) - Hansatie – Iso Maantie - Mikkelänlähde - Mikkeläntie, Iso Maantie - Pitäjänportti - (Kirkon kierto pohjoisen puolelta. Muuralantie - Tie on leikannut nykyisen PizzaBox Muuralan kohdalta nykyiselle Espoontielle, jossa se on yhtynyt kirkolta tulleeseen haaraan) (Kirkon ohi menevä linjaus. Pappilantie - Kirkonmäentie - Kirkkoranta - Kirkkopuisto - Kirkkomäentie) - Lehtimäentie - Lövkulla - Espoontie - Yli-Lommila kuja - Fallåker - Bembölen kestikievari - Haara Helsinkiin
Kuninkaantie pääkaupunkiseudulla Keskiaikainen Kuninkaantie on vanhempi kuin Helsinki, eikä alkuperäinen tielinjaus kulje Helsingin kautta. Pääkaupunkiseudulla se kulki pitkän matkan jokseenkin lähellä nykyistä Kehä III:a, Kirkkonummen Jorvaksesta Vantaan Hakkilaan saakka. Helsingistä länteen johtavan Länsiväylän edeltäjä, 1930-luvulla rakennettu Jorvaksentie, päättyikin alkujaan lännessä juuri Jorvakseen, jossa se liittyi vanhaan päätiehen.
Jorvaksesta vanha Kuninkaantie jatkui koilliseen, Espoon kartanon ohi sekä Kauklahden ja Espoon kirkonkylän kautta Bemböleen, joka on vanha teiden risteyspaikka. Tällä välillä tien eri osuuksilla on nykyisin nimet Mankintie, Finnsinmäki, Finnsintie, Kuninkaankartanontie, Erik Bassen tie, Hansatie, Iso Maantie, Pitäjänportti, Pappilantie, Kirkonmäentie, Lehtimäentie, Espoontie ja Ylä-Lommilantie. Tien varrella sijaitsevat muun muassa Espoon kartano ja Espoon tuomiokirkko.