Mahjong () on Kiinasta peräisin oleva neljän hengen peli, jonka tavoitteena on muodostaa 14 nappulasta erilaisista yhdistelmistä koostuva voittokäsi. Pelin säännöistä on olemassa paljon erilaisia variaatioita, joissa onnella on vaihteleva merkitys. Pelin voittamiseksi tarvitaan tietoa pelimekaniikasta, todennäköisyyksien arvioimista ja hyvää onnea. Se voi päällipuolin vaikuttaa täysin onneen perustuvalta, mutta mestarilla täytyy olla shakin hallitsemiseen verrattava tietomäärä ja kokemus erilaisista käsistä ja pelitilanteista. Mahjongia pelataan perinteisesti neljä kierrosta, eli vähintään 16 erää. Tällainen peli kestää yleensä noin 1-3 tuntia.
Historia thumb|Mahjong on osa kiinalaista kansankulttuuria. Mahjongin varhaisvaiheet ovat joiltain osin hämärän peitossa. Markkinointimielessä levitetyissä tarinoissa kerrotaan muinaisista Kiinan keisareista, Kungfutsesta ja Nooan arkista. Ensimmäiset konkreettiset todisteet mahjongista ovat 1800-luvun loppupuolelta ja nykykäsityksen mukaan peli on lähtöisin Ningbosta, Zhejiang-provinssista. Se on kehitetty aikaisempien domino- ja korttipelien sekä kiinalaisten rahojen pohjalta. Kiinalaiset dominot ovat yhä osa peliä, mutta niiden tehtävä siinä on toimia pistelaskun apuvälineinä.
Mahjongia on pelattu ja pelataan yhä rahapelinä, mistä juontuvat nykyiset pistelaskujärjestelmät. Kommunistisen puolueen ottaessa vallan Kiinassa mahjong kiellettiin, koska ihmiset pelasivat rahasta vuorokaudet läpeensä sen sijaan että olisivat tehneet töitä.
Kiinalainen sivistyneistö pitää mahjongia rahvaan pelinä, eikä itsestään sivistynyttä vaikutelmaa antamaan pyrkivä kiinalainen myönnä edes osaavansa pelata sitä. Sivistyneistölle sopivana pelinä pidetään gota.
Mahjong vietiin Kiinasta Japaniin vuonna 1909. 1920-luvulla peli levisi Yhdysvaltoihin. Sekä japanilaiset että yhdysvaltalaiset kehittivät peliä monimutkaisemmaksi ja siitä julkaistiin monia sääntökokoelmia. Amerikkalainen mahjong (usein Mah Jongg) taas poikkeaa täysin perinteisestä mahjongista.
Mahjongin säännöt ovat vaihdelleet suuresti maittain ja paikkakunnittain. Vuonna 1998 Kiinan valtiollinen urheilukomitea julisti mahjongin alaisekseen kilpalajiksi ja julkaisi standardisäännöt, jotka tulivat maailman tietoisuuteen lokakuussa 2002, kun niitä käytettiin ensimmäisessä mahjongin maailmanmestaruuskilpailussa Tokiossa. Ne tarkoitettiin virallisiksi kansainvälisiksi säännöiksi.
Lokakuussa 2005 perustettiin World Mahjong Organisation (WMO) Pekingissä. Mukana olivat muun muassa Japan Mahjong Organizing Committee (JMOC) ja European Mahjong Association (EMA). Kansainvälisiin sääntöihin tehtiin joitakin muutoksia vuonna 2006. Ne ovat nyt "majiangin kilpailusäännöt", joita sovelletaan kilpailuissa. Näillä kilpasäännöillä pelataan ilman rahapalkintoja. Vuonna 2007 Macaossa pelattiin ensimmäisen kerran World Series of Mahjong -maailmanmestaruusturnaus, jossa pelataan rahapalkinnoista ja käytetään omia sääntöjä. Vuoden 2008 turnauksen voittaja sai palkinnoksi 500 000 dollaria.
Kirjoitusasu Pelin yleisin nimitys mahjong tulee sen kiinankielisen nimen kantoninkiinankielisestä ääntämyksestä (Jyutping: maa4 zoeng3, IPA: ). Mandariinikiinankielinen ääntämys on pinyinillä májiàng ja Wade-Giles järjestelmällä ma2 chiang4 (IPA: ).
Pelivälineet thumb|Länsimainen pelisalkku sisältöineen. Mahjong-tiilten lisäksi neljä valkoista varatiiltä, erivärisiä pelimerkkejä, noppapari ja tuuliosoitin pidikkeineen. Mahjongin pelivälineinä käytetään tiilen muotoisia pelinappuloita, joita on modernneissa seteissä yleensä 144. Pelitiilet on perinteisesti tehty luusta ja bambusta. Nykyään tiilet ovat muovista, mutta ne on tehty kaksiosaisiksi niin, että varsinaisen pelitiilen takapuoli on väriltään poikkeava ja merkitsemätön "selkä" (kuten pelikorttien takapuoli). Pelisettejä valmistetaan harvemmin myös erikoismateriaaleista kuten arvometalleista.
Tiilet jaetaan maihin eli numerotiiliin (108 tiiltä), arvotiiliin (28 tiiltä) ja bonustiiliin (8 tiiltä). Numerotiilet jaetaan kolmeen maahan (kolikot, bambut ja wan), arvotiilet neljän ilmansuunnan tuuliin sekä kolmenvärisiin lohikäärmeisiin ja bonustiilet kukkiin ja vuodenaikoihin.
Tiilet edustavat "kolmea aarretta" () eli taivaan (), maan () ja ihmisen () kolmijakoa. Maat edustavat ihmistä, arvotiilien ilmansuunnat maata eli tilaa, arvotiilien päätiilet taivasta eli aikaa. Bonustiilet symboloivat satunnaista onnea.
Maat kolikot (筒子, kiin. tǒngzǐ, jap. pinzu eli kolikko – renkaat, ympyrät, pallot) left|thumb|400px| bambut (索子, kiin. suǒzǐ, jap. sōzu eli sata kolikkoa) left|thumb|400px| wan (萬子, kiin. wànzǐ, jap. manzu/wanzu, eli 10 000 kolikkoa – ”kirjaimet” tai ”merkit”) left|thumb|400px| right|thumb|100px|Kaiyuan-tongbao.Kussakin maassa on yhdeksän erilaista tiiltä, joilla on numeroarvo 1–9. Jokaista tiiltä on neljä kappaletta.
Kolikko on kiinalainen kolikko tóng 銅.
Bambu on sadan kolikon nauha suǒ 索. Jossain vaiheessa pötkömäiset kolikkonauhat tulkittiin bambunvarsiksi.
Nimitys kirjain tulee tiilessä olevasta punaisesta kirjoitusmerkistä, joka on kiinan kielen sana wàn 萬, 10 000 eli sata sadan kolikon nauhaa. Sininen (tai musta) merkki näyttää tiilen luvun kiinalaisin numeroin 1-9. Länsimaisille pelaajille tarkoitetuissa seteissä on usein arabialaiset numerot tiilien nurkassa helpottamassa pelaamista.
Arvotiilet Arvotiilet (字牌, kiin. zìpái, jap. jihai, eli merkkitiilet) jaetaan kahteen ryhmään: neljään tuuleen ja kolmeen lohikäärmeeseen. Jokaista arvotiiltä on neljä kappaletta, eli yhteensä 28 tiiltä. Tuulet (風牌, kiin. fēngpái, jap. kazehai): itä (東, kiin. dōng, jap. ton), etelä (南, kiin. nán, jap. nan), länsi (西, kiin. xī, jap. shaa) ja pohjoinen (北, kiin. běi, jap. pei). Länsimaisissa seteissä tuulissa on lisäksi kirjaimet E, S, W ja N. vasen|thumb|400px| Lohikäärmeet (三元牌, kiin. sānyuánpái, jap. sangenpai, eli kolme juuritiiltä): punainen (紅中, kiin. hóngzhōng, jap. honchun), vihreä (kiin. 發財; fācái, jap. 緑發; ryuufa), valkoinen (白板, kiin. báibǎn, jap. paipan). Länsimaisissa seteissä lohikäärmeet voidaan myös merkitä kirjaimilla C, F ja P. vasen|thumb|400px|”Lohikäärme” on 1920-luvulla keksitty nimitys, jonka keksi mahjongin länsimaihin tuonut Joseph Babcock. Koska lännessä ei ymmärretty kiinalaisia merkkejä, keksittiin käyttää sanaa ”lohikäärme”, joka kuulosti eksoottisen kiinalaiselta. Joissain länsimaisissa seteissä tiiliin onkin kuvattu lohikäärmeitä.
Valkoinen voi olla täysin tyhjä tiili, mutta usein tiileen on piirretty kehys erottamaan valkoiset tyhjistä korvaustiilistä ja toisaalta estämään huijauksia, joissa pelaaja piirtää huomaamatta tyhjään tiileen tarvitsemansa tiilen kuvion.
Vaikka lohikäärmeet ovat luultavasti lisätty peliin yksi kerrallaan, on niiden merkityksille annettu jälkikäteen ainakin kolme selitystä:
Kiinalaiset kutsuvat sarjaa vaihtoehtoisesti nimellä ”nuoli” 箭 (jiàn). Vihreä 發 (fā) on kehotus ampua, punainen 中 (zhōng) merkitsee kohteeseen osumista ja valkoinen 白 (bái) näyttää epäonnistumista.
Merkit vastaavat myös kiinalaisen keisarillisen tutkintomenetelmän tuloksia. Punainen tiili (中榜 zhōngbǎng, ”läpäisseiden lista”) näytti, että oppilas oli läpäissyt tutkinnon ja nimitetään virka-asemaan. Vihreä tiili (發財 fācái, ”vaurastuminen”) näyttää, että kokeissa menestymistä ja virka-aseman saavuttamista seuraa vauraus. Valkoinen tiili (白版 báibǎn) on muistutus nuhteettoman, lahjomattoman toiminnan tärkeydestä.
Lohikäärmeiden nimi 三元牌 voi myös viitata kolmeen aikakauteen. Se kertoisi, että niiden on tarkoitus symboloida taivasta, joka määrää ajasta. Kolme aikakautta koostuvat kukin kolmesta 20 vuoden ajanjaksosta. Uusien virallisten sääntöjen lisäykset tuovat yhdeksän ajanjakson symboliikan entistä vahvemmin peliin.
Bonustiilet (kukkatiilet) vasen|thumb|400px|Vasemmalta oikealle: luumu, orkidea (yksinkertaistettu merkki), krysanteemi, bambu; kevät, kesä, syksy, talvi. kevät (春 chūn) ja luumu (梅 méi) – itä kesä (夏 xià) ja orkidea (蘭 lán) – etelä syksy (秋 qiū) ja krysanteemi (菊 jú) – länsi talvi (冬 dōng) ja bambu (竹 zhú) – pohjoinen
Näitä kutsutaan yleisnimityksellä ”kukat ja vuodenajat” (花牌 huāpái – kukkatiilet). Kukkien ja vuodenaikojen lisäksi tai asemasta pelin mukana voi tulla ammatteja, kahdeksan kuolemattoman symboleja tms. esittäviä sarjoja. Kuvamotiivista huolimatta ne kaikki edustavat neljää ilmansuuntaa, mikä on olennainen tieto pistelaskuvaiheessa perinteisiä pistelaskusääntöjä käytettäessä. Uusissa säännöissä kaikki tiilet ovat samanarvoisia.
Maatiilet ovat pysyneet muuttumattomina, mutta arvotiilet ja bonustiilet ovat sallineet pelin tilaajien ja valmistajien mielikuvitukselle ja toiveille paljon liikkumavaraa. Lisäksi eri maiden mahjong-muunnelmissa kukkatiilissä on suuria eroja. Esimerkiksi vietnamilaisissa seteissä 16 numeroitua kukkatiiltä (1, 2, 3 ja 4 kaikki neljään kertaan) ja kahdeksan ylimääräistä bonustiiltä.
Muut pelivälineet thumb|Noppa thumb|Neljä tuulta thumb|Laskutikut Pelissä käytetään kahta kuusisivuista arpakuutiota, joissa ykkönen ja nelonen on värjätty kiinalaiseen tapaan punaisiksi.
Mahjong-settiin voi kuulua joko nelisivuinen arpomisväline tai neljä pyöreää kiekkoa, joista kukin edustaa yhtä ilmansuuntaa, jonka merkki on kaiverrettu ja maalattu siihen. Näillä arvotaan istuimet ja ilmansuunnat sekä merkitään kuluvan kierroksen tuulta. Erilaisia tuuliosoittimia on paljon: kiekkoja, noppia, telineessä olevia pyöritettäviä sylintereitä ja niin edelleen.
Lisäksi pelin mukana tulee pistetikkuja tai pisteluita. Tikkujen käyttö ei ole välttämätöntä, mutta ne helpottavat tulostilanteen seuraamista, koska pisteenlasku perustuu maksuille pelaajalta toiselle. Tikkujen sijasta voi käyttää myös esimerkiksi pokeripelimerkkejä tai kynää ja paperia. Tikkuja (alun perin dominoita) on neljän tyyppisiä: Taivas: 12 pistettä, joista puolet punaisia, puolet sinisiä (tai mustia) Maa: kaksi pistettä Ihminen: 8 pistettä Sopusointu: kolme sinistä (tai mustaa) pistettä ja yksi punainen piste
Ihmisen ja maan pisteiden värit vaihtelevat peliseteissä. Pisteet voivat olla maalattuina tikun keskelle tai sen molempiin päihin.
Vanhoissa säännöissä pistearvot ovat: taivas - 500 pistettä maa - 100 pistettä ihminen - 10 pistettä sopusointu - 2 pistettä
Uusissa säännöissä pistelasku on uudistettu täysin, eikä pisteitä kerry yhtä paljon kuin vanhojen sääntöjen mukaan. Laskutikuille voidaan antaa esimerkiksi seuraavat arvot:
taivas - 100 pistettä maa - 25 pistettä ihminen - 5 pistettä sopusointu - 1 piste
Rahasta pelattaessa tikkujen loppuminen ei lopeta peliä tikut hävinneen kohdalla, koska hän voi yksinkertaisesti ostaa toisilta pelaajilta tikkuja käyttöönsä.
Japanilaisissa seteissä on erilaiset tikut: 7 punaista pistettä ja 2 mustaa pistettä: 10 000 pistettä 5 punaista pistettä: 5 000 pistettä 1 punainen piste: 1 000 pistettä 8 mustaa pistettä: 100 pistettä
Nämä pistearvot pätevät modernissa japanilaissa mahjongissa. Perinteisillä säännöillä pelattaessa pistearvot ovat pienemmät.
Perussäännöt Mahjongia on pelattu yksityiskohdiltaan vaihtelevin säännöin. Jos pelataan vanhojen sääntöjen mukaan, pitää pelaajien varmistaa ennen pelin alkua, että kaikki ovat samaa mieltä pelissä noudatettavista säännöistä. Joidenkin virallisten sääntöjen (esimerkiksi uusien kilpasääntöjen, World Series of Mahjongin sääntöjen tai Euroopan mahjong-liiton riichi-säännöt) noudattaminen eliminoi sääntöjen tulkinnanvaraisuuden.
Peliin tarvitaan neljä pelaajaa, joskin kolmen pelaajan peli onnistuu myös. Kolmella pelaajalla pelatessa toimitaan ikään kuin mukana olisi neljäskin pelaaja (tyhjä paikka nimetään tuuleksi ja muuri rakennetaan normaalisti).
Yleisiä periaatteita Pelaajiin liittyvät toimet kiertävät aina vastapäivään, muuriin liittyvät toimet myötäpäivään. Pelin tempo voi olla miten nopea tahansa, kunhan kullakin pelaajalla on riittävästi aikaa reagoida muutoksiin. Tarvittaessa pelaaja voi pyytää hetken miettimisaikaa missä vaiheessa tahansa.