Soppikaktukset (Uebelmannia) on kaktuskasvisuku. Tieteellinen nimi kunnioittaa sveitsiläistä Werner Uebelmannia, joka rahoitti ja edisti eteläamerikkalaisten kaktuslajien viljelyä Euroopassa.Anderson 2001: 674.
Tuntomerkit Soppikaktukset ovat yksivartisia eivätkä juuri koskaan haarautuneita. Varsi on enimmäkseen pieni, pallomainen tai lieriömäinen, enintään 75 cm:n korkuinen. Varren päällysketto (epidermi) on sileä, nystyinen, jyväsekäs tai siinä on vahakilpiä. Varressa on paljon uurteita, ja niiden reunat ovat tavallisesti teräviä harjuja, jotka ovat toisinaan jakautuneet kyhmyiksi. Areoleissa eli kääpiöversoissa on tavallisesti hyvin kehittyneet piikit. Niitä on kahdesta seitsemään kappaletta, ja ne ovat suoria tai hieman käyristyneitä, pystyjä, sivulle siirottavia tai kampamaisesti järjestyneitä. Kukat sijaitsevat kasvin kärjen tuntumassa ja ovat avoinna päiväsaikaan. Ne ovat pieniä ja lyhyen suppilomaisia, väriltään keltaisia. Kukkapohjuksessa on tiheää villakarvaa ja muutamia sukasia sisältäviä tupsuja. Hedelmä on pallomainen tai lieriömäinen, keltainen tai punainen ja marjamainen. Sen kärjessä on villamaista karvoitusta ja sukasia. Hedelmä on kypsyttyään ohutseinäinen ja kuiva, eikä siinä ole kukkalehtien jäänteitä. Siemenet ovat lakkimaisia, kiiltävän mustia tai punertavan ruskeita, ryppyisiä, nystyisiä tai sileitä.
Levinneisyys Soppikaktukset ovat kotoisin Brasiliasta Minas Geraisin osavaltiosta.
Lajit Soppikaktuksia on kolme lajia.Anderson 2001:674s
Uebelmannia buiningii Uebelmannia gummifera Uebelmannia pectinifera – soppikaktus
Kaikki lajit ovat harvinaisia luonnossa niihin kohdistuneen keräilyinnon vuoksi.
Lähteet Anderson, E. F. 2001: The Cactus Family. - Timber Press. Portland, Oregon. . Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Uebelmannia
Viitteet
Aiheesta muualla Cacti Guide.
Luokka:Kaktuskasvit