Pantsarlahti oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista. Se sijaitsi alun perin Viipurin keskiaikaisen kaupunginmuurin ja 1500-luvun jälkipuoliskolla rakennetun Sarvilinnoituksen välisellä alueella. 1860-luvulla tapahtuneen kaupunginmuurin purkamisen jälkeen Pantsarlahti rajoittui lännessä Linnoituksen, pohjoisessa Repolan, idässä Kalevan ja kaakossa Havin kaupunginosiin. Nimensä alue sai sitä ympäröineistä linnoitusvalleista eli pantsareista.
Historia 1400-luvun jälkipuoliskolla Pantsarlahdessa sijaitsi spitaalisairaala, jonka yhteyteen Viipurin linnan käskynhaltijana toiminut Eerik Akselinpoika Tott rakennutti Maria Magdalenan kappelin nimellä tunnetun pienen kirkon 1470-luvulla. Molemmat tuhoutuivat vuonna 1710 Viipurin piirityksen yhteydessä.Maria Magdalenan kappeli Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 4.11.2014.Pantsarlahti Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 4.11.2014. Kappelin yhteydessä sijaitsi myös hospitaaliseurakunnan oma hautausmaa.Viipurin kirkot ja hautausmaat (1300–1900-luvulla) Viipurin kaupunki. Viitattu 4.11.2014. Pantsarlahden työlaitos aloitti toimintansa vuonna 1831.
Vuoden 1930 väestönlaskennassa Pantsarlahdessa oli 4 017 asukasta, joista 3 592 oli suomenkielisiä, 188 ruotsinkielisiä, 234 muunkielisiä ja 3 asukkaan kieli oli tuntematon.
Rakennuksia
Pantsarlahden pohjoisosassa oli pien- ja kerrostaloasutusta ja eteläosassa puolestaan teollisuus- ja satama-aluetta, jossa toimi muun muassa Viipurin konepaja vuosina 1864–1939. Vuonna 1932 Eteläsataman tuntumaan valmistui arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema funkistyylinen Hankkijan Viipurin konttori, jonka yhteydessä toimi myös mylly ja leipomo.PL34 - Pantsarlahden kaupunginosa, Kortteli 34 VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 4.11.2014.Arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema, vuonna 1932 valmistunut Viipurin Hankkijan mylly ja leipomo Museoviraston kuvakokoelma. Viitattu 4.11.2014. Oy Starckjohann & Co. Ab:n niin ikään funkkista edustava keskusvarasto puolestaan rakennettiin sen läheisyyteen Havinkadun varrelle vuonna 1939. Varaston suunnitteli arkkitehti Jalmari Lankinen, mutta rakennusta ei kuitenkaan ehditty ottamaan käyttöön ennen talvisodan syttymistä.PL29,35 - Pantsarlahden kaupunginosa, Kortteli 29,35 VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 4.11.2014.
Muita tunnettuja rakennuksia olivat vuonna 1912 toimintansa aloittanut Viipurin adventtikirkko,Adventtikirkko 100 -vuotta Viipurissa Suomen Adventtikirkko. Viitattu 4.11.2014. jonka uusi funkkistyylinen rukoushuone valmistui Pantsarlahteen 1935PL22 - Tontti 52 VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 4.11.2014. sekä 1931 rakennettu kaupunginarkkitehti Väinö Keinäsen suunnittelema tyttöjen- ja poikien ammattikoulu. Useiden eri alojen koulutusta tarjonneessa oppilaitoksessa oli vuonna 1939 yli 800 opiskelijaa.PL18 - Pantsarlahden kaupunginosa, Kortteli 18 VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 4.11.2014. Pantsarlahdessa toimi myös Viipurin klassillinen lyseo.
Merkittäviä Pantsarlahteen rakennettuja asuin- ja liikekiinteistöjä olivat muun muassa As. Oy Arina (1900) Torkkelinkadulla, jonka suunnittelivat arkkitehdit Emil Gustafsson ja Allan Schulman,PL2 - Tontti 4 VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 4.11.2014. Paavo Uotilan piirtämät Kullervonkatu 10 (1908)PL2 - Tontti 7 VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 4.11.2014. ja Konsuli M. Wilskan talo (1921), Väinö Keinäsen Brahenlinna (1937) PantsarlahdenkadullaPL12 - Tontti 34 VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 4.11.2014. ja Linnankatu 49 (1938)PL13 - Tontti 30 VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 4.11.2014. sekä Berndt Ivar Aminoffin sotakamreeri B. Lagercrantzille vuonna 1902 suunnittelema jugendtyylinen Vaasankatu 3, jonka jatkeeksi Clas Axel Gyldén piirsi toisen jugendtalon vuonna 1910.PL24 - Tontti 111 VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 4.11.2014.
Lähteet
Luokka:Viipurin kaupunginosat