Yrittäjyyskoulutus Suomessa tarkoittaa toisen asteen oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja aikuiskoulutuslaitoksissa annettavaa koulutusta ja valmennusta liikeyrityksen perustamiseen ja yrittäjänä toimimiseen. Yrittäjyyskoulutus nähdään yleensä osana laajempaa käsitettä yrittäjyyskasvatus, joka ulottuu peruskoulun yhteiskuntaopintojen yrittäjämyönteisyydestä aina yrittäjinä jo toimivien henkilöiden elinikäiseen oppimiseen.Ilkankoski, Merja: Kasvu yrittävyyteen ja yrittäjyyteen - Mitä se on ja miten sitä voidaan edistää kouluissa ja työpaikoilla? - Neljäs kannanotto, Akateeminen yrittäjäkoulu, päiväyksetön, viitattu 13.11.2014.Opetusministeriö 2009, s. 11.

Historiaa

Suomalaisen yrittäjäkoulutuksen varhaisena ilmentymänä voidaan pitää 1860-luvun suurten nälkävuosien seurauksena syntynyttä tarvetta kouluttaa paitsi maatalousyrittäjiä, myös tilanhoitajia ja maataloustyöntekijöitä tehokkaampiin viljely- ja karjanhoitomenetelmiin. Näin syntyivät maanviljelyskoulut ja karjanhoitokoulut.Kyrö, Paula: ”Yrittäjyyskasvatus – murrosten kautta yliopistoon”, teoksessa Vuodesta 1904 alkaen perustetut kauppaopistot kouluttivat konttoristien ohella liikemiehiä eli erityisesti kaupan alan yrittäjiä. Kaupan alan koulutus Suomessa tarjosi muutenkin yrittäjätoiminnassa tarvittavia taitoja.Elo, Salla: Kauppaopisto, Koskesta voimaa -sivusto, Tampereen yliopisto. Viitattu 31.3.2020.

Yleinen, toimialasta riippumaton yrittäjyyskoulutus aloitettiin Suomessa varsinaisesti vasta 1980-luvun alussa. Sitä ennen, ja vielä nykyisinkin, koulutuksen katsottiin Suomessa ja muualla länsimaissa usein pikemminkin vähentävän haluja ryhtyä yrittäjäksi. Tätä tukivat monet self made man -tyyppiset tarinat koulupudokkaista, jotka koulutuksesta ”vapaaksi päästyään” perustivat menestyviä yrityksiä ja työllistivät satoja elleivät tuhansia. Myös monet tutkimukset ovat osoittaneet, että korkeampi koulutustaso merkitsee pienempää todennäköisyyttä ryhtyä yrittäjäksi.Honkanen 2008 s. 8.

Vuonna 1976 uudistettu työllisyyskoulutuslaki antoi korkeakouluille mahdollisuuden järjestää työllisyyskursseja, joista osa tarjottiin yrittäjäkoulutuksena. Ensimmäinen työttömille suunnattu yhdeksän kuukauden mittainen yrittäjäkurssi järjestettiin Oulun yliopistossa vuonna 1980.Honkanen 2008 s. 5–7.

Varsinaisesti yrittäjyyskoulutus alkoi kehittyä Suomen 1990-luvun alun laman myötä, jolloin palkansaajien ja työttömien ryhtyminen yrittäjäksi oli puhutuimpia työvoiman liikkuvuuden muodoista. Yrittäjyysajattelun voimistuminen liittyi myös yleiseen ammattikoulutuksen muuttumiseen valtiojohtoisuudesta enemmän yritysten tarpeita ja työmarkkinoiden muutosta huomioon ottavaksi. Ammattikasvatushallitus yhdistettiin 1991 opetushallitukseen ja koulutuksen toimivaltaa alettiin siirtää keskusvirastoilta ja lääninhallituksilta kuntiin, niiden muodostamiin koulutuskuntayhtymiin ja niiden alaisuudessa toimiviin oppilaitoksiin. Samalla elinkeinoelämän osallistumista oppilaitoksien hallintoon lisättiin. Koulutusresursseja ryhdyttiin suuntamaan enemmän teknologiaan ja liiketalouteen, myös yrittäjyyteen.

Yrittäjyyskoulutuksen tarvetta perusteltiin lähinnä talouskasvun aikaansaamisella työpaikkoja luomalla, talouselämän sopeutumiskyvyn parantamisella sekä valtionyritysten julkisten palvelujen yksityistämistarpeella. Vuonna 1992 opetushallitus asetti yrittäjyyden neuvottelukunnan, joka sai tehtävikseen määritellä yrittäjyyden käsitteen sekä ehdottaa ja toteuttaa erilaisia malleja yrittäjyyden edistämiseksi. Neuvottelukunnan työn tuloksena muun muassa vuosina 1994–1995 käyttöön otetuissa peruskoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmissa otettiin yrittäjyys aiempaa paremmin huomioon.Opetusministeriö 2009, s. 25. Muita opetusministeriön yrittäjyyden edistämiseksi asettamia työryhmiä ovat olleet yrittäjyyden ohjausryhmä 2002, yrittäjyysalan koulutustoimikunta 2007–2010, yrittäjyysalan tutkintotoimikunta 2007–2010, korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden yhteistyöryhmä 2008 sekä maakunnalliset YES-yrittäjyyskasvatuskeskukset.Opetusministeriö 2009, s. 26.YES-keskukset , viitattu 14.11.2014. YES-verkosto on yrittäjyyskasvatuksen valtakunnallinen asiantuntijaverkosto, joka tukee ja valmentaa opettajia yrittäjyyskasvatuksessa ja toimii alueellisen yrittäjyyskasvastustyön rakentajana ja yhteistyön kehittäjänä.

Suomalaiseen yrittäjäkasvatus- ja koulutuskeskusteluun ovat vaikuttaneet myös Euroopan unionin toimenpiteet ja lausunnot. Euroopan komissio on esimerkiksi määritellyt aloitteellisuuden ja yrittäjyyden yhdeksi kahdeksasta elinikäiseen oppimiseen liittyvästä avaintaidosta, joka kaikilla EU-kansalaisilla tulisi olla. Vuonna 2003 komissio julkaisi Yrittäjyyden vihreän kirjan, jossa todetaan että koulutuksen tulisi osaltaan edistää yrittäjyyttä muokkaamalla ajatustapoja, vahvistamalla yrittäjätaitoja ja lisäämällä tietoisuutta yrittäjän uravaihtoehdoista.Yrittäjyysstrategia , Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, päiväyksetön. Viitattu 13.11.2014. Euroopan komission vuonna 1992 julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomi oli jo ennen EU-jäsenyyttään Euroopan ainoa maa, joka oli sitoutunut kaikessa toisen asteen koulutuksessaan yrittäjyyskasvatukseen.

Yrittäjyyskoulutus toisella asteella Syksystä 2010 lähtien yrittäjäopintoja on sisällytetty kaikkiin toisen asteen ammatillisiin perustutkintoihin.Toisen asteen opiskelijoita kannustetaan yrittäjiksi , Etelä-Saimaa 21.1.2011, viitattu 13.11.2014. Ammatillisessa peruskoulutuksessa yrittäjänä toimiminen sisältyy ammattitaitoa täydentävään tutkinnon osaan Yritystoiminta (0–4 opintoviikkoa) ja ammatilliseen tutkinnon osaan Yrittäjyys (10 opintoviikkoa). Opetusmenetelmänä voi olla esimerkiksi harjoitusyritys, Nuori Yrittäjyys -toiminta ja osuustoiminta.Ammatillisten perustutkintojen perusteiden toimeenpano , Oppaat ja käsikirjat 2012:10. Opetushallitus. Sivu 34. Viitattu 13.11.2014.

Ammattitaidon Suomenmestaruuskisojen yhteydessä kilpaillaan parhaasta ammatillisen koulutuksen yrittäjyysopetusmenetelmästä Taitajasta yrittäjyyteen -teemalla. Palkitut menetelmät ulottuvat satunäytelmästä muotinäytökseen ja popup-myymälään.Sata mallia yrittäjyysopetukseen: Ammatillisen koulutuksen ammattitaitokilpailut , Suomen Yrittäjät, viitattu 14.11.2014.

Myös lukioissa annetaan yhä enemmän yrittäjyyskoulutusta. Esimerkiksi Muuramen lukio tarjoaa viittä kurssia aiheesta. Ensimmäinen kurssi tutustuttaa yrittäjyyden peruskäsitteisiin ja yrityksen perustamiseen, toinen yritystalouteen ja budjetointiin, kolmas markkinointiin. Neljäs kurssi käsittelee kansainvälistä yritystoimintaa, ja viides kurssi on itsenäinen tutkielma opiskelijan valitsemasta yrityksestä. Lisäksi lukion Työosuuskunta Kisällissä voi kokeilla ulkoista yrittäjyyttä turvallisessa ympäristössä.Työosuuskuntayrittäjyys Muuramen lukiossa, Muurame , Suomen Yrittäjät. Viitattu 14.11.2014. Muuramessa toimii myös nuorten yrittäjyystalo Innola, joka tekee yhteistyötä Muuramen lukion kanssa.Nuorten yrittäjyystalo Innola. Viitattu 14.11.2014. Jyväskylässä Voionmaan lukion Nuoresta johtajasta yrittäjäksi -kurssille ovat voineet osallistua kaikkien jyväskyläläisten lukioiden oppilaat. Opetus tapahtuu kouluajan ulkopuolella viikonloppuisin.Voionmaan lukion yrittäjyyskasvatus, Jyväskylä , Suomen Yrittäjät, viitattu 14.11.2014. Muita esimerkkejä yrittäjäkoulutuksesta lukioissa ovat Ylöjärven lukion Y-linja,Ylöjärven lukion Y-linja , Suomen Yrittäjät, viitattu 14.11.2014. Puolangan lukion yrittäjyyskurssit,Yrittäjyystietoa Puolangan lukiossa, Puolanka , Suomen Yrittäjät, viitattu 14.11.2014. ja Pyhäjoen yrittäjyyslukio.Pyhäjoen yrittäjyyslukio , Suomen Yrittäjät, viitattu 14.11.2014.

Helsingissä toimii Etu-Töölön lukio, jossa on yrittäjyyspainotus. Koululla on omia yrittäjyyskursseja kaikkiaan kymmenen, ja lisäksi se toimii yhteistyössä Startup-lukion ja Taloudellisen Tiedotustoimiston kanssa, joiden kursseja voi myös suorittaa Etu-Töölön lukiossa.

Yrittäjyyskoulutus ammattikorkeakouluissa 1990-luvulla perustetut ammattikorkeakoulut ottivat alusta asti ohjelmaansa yrittäjyyskoulutuksen tai ainakin yrittäjyyteen myönteisesti suhtautuvan, työelämälähtöisen opetustavan. Ammattikorkeakoulujen yhteinen yrittäjyysstrategia valmistui 2006. Siihen sisällytettiin tavoite, että joka kymmenes ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut toimisi yrittäjänä 10 vuoden kuluttua valmistumisestaan.Opetusministeriö 2009 s. 26.

Ensimmäisenä varsinainen yrittäjyyskoulutus aloitettiin Seinäjoella ja Kauhavalla vuonna 1992 yhteistyössä Suomen Yrittäjäopiston kanssa. Tämä väliaikainen Yrittäjien ammattikorkeakoulu liitettiin vuonna 1999 osaksi Seinäjoen ammattikorkeakoulua. Toisena yrittäjyyskoulutuksen aloitti Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemia vuonna 1993, tutkintonimikkeenä tradenomi.Honkanen 2008 s. 9–10. Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhteydessä on vuonna 2001 asti toiminut yrittäjyysopintoa tarjoava InnoAkatemia.Rovaniemen ammattikorkeakoulun InnoAkatemia, Rovaniemi , Suomen Yrittäjät. Viitattu 13.11.2014. Tampereen ammattikorkeakoulun vastaava yksikkö on nimeltään Proakatemia.[http://www.proakatemia.fi/ Proakatemia. Viitattu 13.11.2014. Satakunnan ammattikorkeakoulussa yrittäjyyttä voi opiskella minkä tahansa alan opiskelija 15 opintopisteen verkkokurssilla Opiskelija yrittäjänä.Uusien yrittäjien kasvattaminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa, Satakunta , Suomen Yrittäjät. Viitattu 14.11.2014.

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on aikuiskoulutuksena tarjottava pk-yrittäjyyden koulutusohjelma.Pk-yrittäjyyden koulutusohjelma, aikuiskoulutus , Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.11.2014. Ylempänä ammattikorkeakoulututkintona yrittäjyyttä opetetaan muun muassa Jyväskylän, Kajaanin, Hämeen ja Tampereen ammattikorkeakouluissa sekä Laureassa ja Metropoliassa.Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen (tradenomi, ylempi AMK), Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.11.2014.Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen (ylempi AMK) , Metropolia amk. Viitattu 13.11.2014.Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen, kasvuyrittäjyys , Laurea 28.8.2014. Viitattu 13.11.2014.Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, keväällä 2014 tai aiemmin aloittaneet, Tradenomi (ylempi AMK): 90 op
Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Tampereen ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.11.2014.Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma , Kajaanin ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.11.2014.Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Hämeen ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.11.2014.

Turun yliopiston kyselytutkimuksessa vuodelta 2008 ilmeni, että tutkimuskohteena olleisiin Seinäjoen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen yrittäjyyskoulutuksiin valikoitui muita koulutusohjelmia enemmän yrittäjäperheiden kasvatteja. Näistä yrittäjyyskoulutusohjelmista valmistuneista kuitenkin vain noin joka kymmenes toimi kyselyhetkellä yrittäjänä, ja yllättäen neljä viidesosaa heistä oli muista kuin yrittäjäperheistä kotoisin olevia.Honkanen 2008 s. 75–76. 2000-luvun alkupuolella tehdyssä kyselytutkimuksessa havaittiin, etteivät ammattikorkeakouluopiskelijoiden yrittäjyysaikeet vahvistuneet erityisissä yrittäjyyspainotteisissa koulutusohjelmissa opiskelun aikana, vaan pysyivät suunnilleen samalla tasolla läpi opiskeluvuosien.

Yrittäjyyskoulutus yliopistoissa