Jelgava (, , ) on kaupunki Keski-Latviassa Lielupejoen varrella noin 45 km lounaaseen Riiasta. Sen asukasluku oli vuoden 2016 väestönlaskennassa noin 61 000 ja se on Zemgalen suurin kaupunki. Se oli (nimellä Mitau) Kuurinmaan herttuakunnan ja kuvernementin pääkaupunki.
Nimen Jelgava uskotaan tulevan liivin kielen sanasta jelgab, joka tarkoittaa matalaa paikkaa.
Historia
Ensimmäinen kirjallinen maininta paikasta on peräisin vuodelta 1265, mutta kaupunki perustettiin virallisesti vasta vuonna 1573.
Jelgavasta tuli Kuurinmaan ja Semgallian yhdistyneen herttuakunnan pääkaupunki vuonna 1578. 1596 Kuurinmaan herttuakunta jaettiin kahteen hallinnolliseen alueeseen, ja Jelgavasta tuli herttua Friedrich Kettlerin asuinpaikka. Jelgavasta tuli uudelleen yhdistyneen herttuakunnan pääkaupunki vuonna 1617.
Toiseksi viimeinen Kuurinmaan herttua Ernst Johann von Biron kehitti Jelgavan kulttuurielämää merkittävästi. Hän avasi kaupungin ensimmäisen julkisen kirjaston. Biron perusti 1775 Academia Petrinan. Herttua kehitti myös kaupungin teatterielämää.
Jelgavan merkittävämpiä nähtävyyksiä on barokkityylinen Jelgavan palatsi (1738–1740, 1762–1772). Palatsin rakennutti arkkitehti Francesco Bartolomeo Rastrelli. Sen rakentaminen alkoi 1738 Liivinmaan ritarikunnan linnan paikalle. Palatsi oli aiemmin Kuurinmaan herttuan talviasunto. Ranskan vallankumousta paennut kuningas Ludvig XVIII asettui asumaan Jelgavan palatsiin vuosiksi 1798–1807. Nykyään palatsissa toimii maatalouskorkeakoulu ja museo. Jelgava tuhoutui pahoin toisessa maailmansodassa.
Väestö Asukasluvun kehitys Vuosi 1840 1897 1939 1959 1970 1979 1989 2000 2011 Väkiluku
Lähteet
Luokka:Latvian kaupungit