Vladimir Aleksandrovitš von Laiming (, 19. heinäkuuta (J: 7. heinäkuuta) 1854 – 1920) oli venäläinen tykistönkenraali, joka vuosina 1905–1913 toimi Suomenlinnan eli silloisen Viaporin merilinnoituksen komentajana. Hän oli sen päällikkönä myös heinä–elokuun vaihteessa 1906 tapahtuneen Viaporin kapinan aikana.
Sotilasura Laiming kuului Pihkovan alueelta kotoisin olleeseen aateliseen upseerisukuun, joka alkujaan oli Latviasta. Hänen isänsä oli majuri A. I. Laiming ja veli jalkaväenkenraali P. A. Laiming. Valmistuttuaan toisesta Konstantinovskin sotaopistosta Pietarista vuonna 1871, Laiming osallistui Turkin sotaan 1877–1878 ja palveli sen jälkeen Varsovassa vuoteen 1901 saakka. Hän toimi vuosina 1901–1905 Osowiecin linnoituksen päällikkönä. Hän yleni vuonna 1903 tykistön kenraalimajuriksi. Marraskuussa 1905 Laiming nimitettiin Viaporin merilinnoituksen vt. komentajaksi ja joulukuussa vakinaiseksi komentajaksi. Viaporin kapinan on sanottu saaneen osin alkunsa Laimingin päätöksestä peruuttaa edeltäjänsä Nestor Kaigorodovin hieman ennen erottamistaan miehistölle lupaamat parannukset. Laiming tukahdutti kapinan yhdessä Viaporin jalkaväen komentajan eversti Rajevskin kanssa. Vuosina 1913–1915 Laiming toimi Brestin linnoituksen päällikkönä. Tykistökenraaliksi Laiming ylennettiin 1914.
Lähteet Лайминг Владимир Александрович Venäjän armeija ensimmäisessä maailmansodassa . Harry Halén: Viaporin komendantit ja sotilaskuvernöörit 1808–1918, s. 20–21. Unholan aitta 17. Helsinki 2003.
Luokka:Venäläiset kenraalit Luokka:Venäläiset aateliset Luokka:Vuonna 1854 syntyneet Luokka:Vuonna 1920 kuolleet