Kreikka (, , ), virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta (), on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä. Maa käsittää Manner-Kreikan lisäksi myös laajan saariston. Kreikan väkiluku on noin 10,5 miljoonaa ja pinta-ala 131 957 neliökilometriä. Sen pääkaupunki ja suurin kaupunki on Ateena.
Kreikan sijainti on strateginen Euroopan, Aasian ja Afrikan risteämäkohdassa. Maan naapurimaat ovat Albania, Pohjois-Makedonia, Bulgaria ja Turkki. Kreikka jaetaan perinteisesti yhdeksään maantieteelliseen alueeseen, jotka ovat Manner-Kreikan Keski-Kreikka, Peloponnesos, Thessalia, Epeiros, Makedonia ja Traakia sekä saariston Egeanmeren saaret, Jooniansaaret ja Kreeta. Kreikka on vuoristoinen ja maanjäristysherkkä. Saaristoon kuuluu laskutavasta riippuen 2 000–6 000 saarta. Maan rannikko on Euroopan pisin.
Kreikan historia on pitkä. Maa on ollut asuttu vähintään 200 000 vuoden ajan. Kreikka on Euroopan varhaisimman korkeakulttuurin, minolaisen kulttuurin syntymäpaikka. Antiikin Kreikka oli koko länsimaisen sivistyksen kehto sekä länsimaisen demokratian, filosofian, tieteen ja taiteen syntymäpaikka. Myöhemmin Kreikasta tuli osa Makedonian valtakuntaa. Sittemmin se oli keskeinen osa Rooman valtakuntaa ja sen perillistä Bysantin valtakuntaa. Vuoteen 1500 mennessä Osmanien valtakunta oli vallannut suuren osan maasta. Osassa maata valtaa piti myös Venetsian tasavalta. Kreikka aloitti vapaustaistelun vuonna 1821 ja itsenäistyi Osmanien valtakunnasta lopullisesti vuonna 1830. Osoituksena pitkästä historiasta Kreikassa on 18 Unescon maailmanperintöluettelon kohdetta.
Nykyinen Kreikka on parlamentaarinen tasavalta. Maa on Yhdistyneiden kansakuntien perustajajäsen sekä Euroopan unionin, OECD:n, WTO:n, ETYJ:n ja puolustusliitto Naton jäsen. Kreikka on markkinatalous ja Balkanin alueen suurin talous. Sen bruttokansantuote asukasta kohden on eri tilastoissa maailman 38.–40. suurin. Merkittäviä elinkeinoja ovat muun muassa turismi ja laivanvarustus. Maan valuutta on euro. Kreikkalaisten enemmistö puhuu kreikan kieltä ja kuuluu ortodoksiseen kirkkoon.
Nimi
Antiikin aikana kreikkalaiset viittasivat itseensä helleeneinä. Nimi ”Kreikka” on peräisin roomalaisten käyttämästä latinankielisestä nimestä Graecia. Keskiajalla Bysantin valtakunnassa eli Itä-Roomassa ja vielä 1800-luvun alkuun saakka roomalaisen identiteetin omaksuneet kreikkalaiset viittasivat itseensä ”roomalaisina”. Antiikkiin palautuvat nimitykset helleenit ja Helleenien tasavalta otettiin käyttöön 1800-luvulla Kreikan itsenäistymisen, kansallisuusaatteen nousun ja kansallisen identiteetin etsimisen aikana.
Maantiede
Kreikka käsittää Balkanin niemimaan eteläisimmän osan. Maan rajanaapurit ovat Albania, Pohjois-Makedonia ja Bulgaria pohjoisessa sekä Turkki idässä. Manner-Kreikka muodostaa suuren niemen, joka työntyy itäiseen Välimereen. Sen länsipuolelle jää Välimeren osa Joonianmeri, itäpuolelle Manner-Kreikan ja Vähän-Aasian väliin Egeanmeri ja eteläpuolelle muu Välimeri. Manner-Kreikan eteläosassa erottuu saarenkaltainen Peloponnesoksen niemimaa, joka yhdistyy varsinaiseen Manner-Kreikkaan kapean Korintin kannaksen välityksellä. Manner-Kreikan ja Peloponnesoksen erottavat toisistaan Korintinlahti ja Saroninlahti. Pohjois-Kreikassa mantereesta työntyy Egeanmereen Chalkidikín niemimaa. Kreikan saaristo, johon kuuluu laskutavasta riippuen noin 2 000–6 000 saarta, sijaitsee pääosin Egeanmeressä (Egeanmeren saaret), mutta suuria saaria on myös Joonianmeressä (Jooniansaaret). Saaret ovat useimmiten ryhmittyneet saariryhmiksi. Egeanmeren etelälaidalla sijaitsee maan suurin saari Kreeta. Sen eteläpuolella sijaitsee Libyanmeri.
pienoiskuva|vasen|320px|Kreikka satelliittikuvassa. Kreikan alue sijoittuu leveydelle 34°48′03″N – 41°44′56″N ja pituudelle 19°22′24″E – 29°38′42″E. Maan pinta-ala on 131 957 neliökilometriä, josta maapinta-alaa on neliökilometriä ja vesialaa neliökilometriä. Tämä tekee Kreikasta pinta-alaltaan maailman 97. suurimman valtion. Maan suurin pituus pohjois-eteläsuunnassa on 793 kilometriä ja suurin leveys itä-länsisuunnassa 992 kilometriä. Kreikan maarajojen yhteispituus on noin kilometriä. Tästä Bulgarian vastaista rajaa 472 kilometriä, Pohjois-Makedonian rajaa 234 kilometriä, Albanian rajaa on 212 kilometriä ja Turkin rajaa 192 kilometriä. Kreikan rannikon yhteispituus on mutkikkaan rantaviivan ja laajan saariston ansiosta kilometriä, mikä on suurin rantaviivan pituus koko Euroopassa ja 11. suurin koko maailmassa. Noin puolet rantaviivasta on saaristossa.
Kreikka jaetaan perinteisesti yhdeksään historiallis-maantieteelliseen alueeseen. Nämä ovat Keski-Kreikka, Peloponnesos, Thessalia, Epeiros, Makedonia, Traakia eli Länsi-Traakia, Egeanmeren saaret, Jooniansaaret ja Kreeta. Näitä alueita ei tule sekoittaa osin samannimisiin hallinnollisiin alueisiin.
Pinnanmuodot pienoiskuva|Ólympos, Kreikan korkein vuori. pienoiskuva|Píndos-vuoristoa, Thessalian tasankoa ja Pineiós-joki. pienoiskuva|Náxoksen saarta.
Egeanmeren alue muodostaa oman tektonisen laattansa, Egeanmeren laatan. Se puristuu Euraasian laatan ja Afrikan laatan väliin. Tämän vuoksi Kreikka on yksi koko maailman seismisesti aktiivisimmista maista ja koko Euroopan maanjäristysherkintä aluetta. Samasta syystä Kreikan alueella on myös aktiivisia ja uinuvia sekä suuri joukko sammuneita tulivuoria. Aktiivisin tulivuoritoiminta sijoittuu Egeanmeren poikki kulkevan niin kutsutun helleenisen kaaren alueelle. Kreikan ainoa varsinainen aktiivinen tulivuori on Santoríni. Sen kokonaisuuteen kuuluu varsinaisen Santorínin saariryhmän kalderan lisäksi joukko merenalaisia tulivuoria, kuten Koloúmpo. Jonkin verran vulkaanista toimintaa on edelleen myös Méthanalla ja Nísyroksella.
Kreikka on vuoristoinen maa. Vuoristo kattaa noin 80 prosenttia maan pinta-alasta, mikä tekee Kreikasta Euroopan kolmanneksi vuoristoisimman maan Norjan ja Albanian jälkeen. Mantereen vuoriketjut jatkuvat meressä niemimaina ja saarijonoina. Maan keskikorkeus on 498 metriä merenpinnasta. Noin 67 prosenttia pinta-alasta on yli 200 metrin korkeudella merenpinnasta ja noin 13 prosenttia yli metrin korkeudella merenpinnasta. Kreikan korkein vuori on Ólympos () ja merkittävin vuoristo maan pohjois-eteläsuunnassa halkaiseva Píndos-vuoristo, jossa sijaitsee muun muassa toiseksi korkein huippu Smólikas (). Myös suuri osa Kreikan saarista on vuoria, jotka kohoavat Egean nykyisin merenalaisesta maamassasta. Saariston korkein vuori on Kreetan Ída eli Psiloreítis ().
Tasankoja, kuten rannikkotasankoa ja vuorten välisiä tasankoja, on Kreikan pinta-alasta noin 20 prosenttia. Suurin tasankoalue on Keski-Makedoniassa ja koostuu Thessalonikin, Giannitsán ja Katerínin tasankoalueista, yhteispinta-alaltaan noin . Suurimmat yksittäiset tasangot ovat Thessalonikin tasanko (), läntinen Thessalian tasanko (), Giannitsán tasanko (), Sérresin tasanko (), Lárisan–Týrnavoksen tasanko (), Komotinín tasanko () sekä Dráman tasanko ().
Maapinta-alasta soveltuu jonkinlaiseen maatalouteen noin 63 prosenttia. Tästä yli puolet, kokonaispinta-alasta noin 35 prosenttia, on laidunmaata. Noin 20 prosenttia maasta soveltuu viljelyskäyttöön ja vain noin 9 prosenttia pysyvään viljelyskäyttöön. Metsää pinta-alasta on noin 30 prosenttia.
Kreikan saariston suurimmat saaret ovat Kreeta, Euboia, Lesbos, Ródos, Chíos, Kefaloniá ja Korfu. Saaret jaetaan ylätasolla Egeanmeressä Manner-Kreikan itäpuolella sijaitseviin Egeanmeren saariin ja Joonianmeressä Manner-Kreikan länsirannikolla sijaitseviin Jooniansaariin. Egeanmeren saaristo jakaantuu edelleen alisaariryhmiin, jotka ovat Kykladit, Dodekanesia, Argo-Saroniset saaret, Pohjoiset Sporadit ja Pohjoisen Egean saaret. Kreetaa ja Euboiaa ei aina lueta varsinaisiksi Egeanmeren saariksi paitsi niiden suuren koon vuoksi myös siksi, että ne sijaitsevat merialueen laidoilla.
Kreikan joet ovat suhteellisen vähäisiä. Pisimmät joet ovat Évros eli Maritsa ja Strymónas eli Struma, jotka saavat alkunsa Bulgariasta, sekä Axiós eli Vardar, joka saa alkunsa Pohjois-Makedoniasta. Niistä kuitenkin vain pienempi osuus virtaa Kreikan alueella. Pisin joki, joka virtaa kokonaan Kreikan alueella, on Aliákmonas (297 km). Se saa alkunsa Píndos-vuoristosta, samoin kuin monet muut Manner-Kreikan joet, muun muassa Pineiós, Achelóos, Thýamis eli Kalamás ja Árachthos. Peloponnesoksen niemimaalla suurimmat joet ovat Alfeiós ja Evrótas. Kreikan järviin kuuluu sekä luonnonjärviä, joista suurimmat ovat Trichonída, Vólvi, Vegorítida ja Vistonída, että jokia patoamalla luotuja tekojärviä, joista suurimmat ovat Kremastá, Polýfytos ja Kerkíni.
Kaupungit ja asutukset pienoiskuva|Ateenan kaupunkia Lykavittós-kukkulalta nähtynä.
Suurin osa eli 80,7 % kreikkalaisista asuu kaupungeissa. Maan suurimmat kaupunkialueet ovat Ateenan ( vuonna 2011) ja Thessalonikin () metropolialueet. Ateenan metropolialueella asuu vajaa puolet maan kaupunkiväestöstä. Muut suurimmat kaupungit koko kaupunkialueen väkiluvun mukaan laskettuna ovat Patras (), Iraklion (), Lárisa (), Vólos (), Ródos (), Ioánnina (), Chaniá () ja Chalkída () (Katso: Luettelo Kreikan kaupungeista). Kreikan kunnat koostuvat kaupungeista, kylistä ja muista asutuksista.
Ilmasto
Kreikassa vallitsee välimerenilmasto, joskin pohjoisosan vuorilla ilmasto on melko mantereinen. Kesä on lämmin tai kuuma, ja sateeton ja lähes pilvetön kausi kestää noin kolme kuukautta. Merituulet vilvoittavat saaristossa, mutta suurkaupungeissa, kuten Ateenassa, helle voi käydä pakahduttavaksi. Sateet ajoittuvat lähinnä talveen. Lunta voidaan saada kaikkialla Kreikassa, mutta saaristossa se on harvinaista. Alavilla alueilla se ei jää maahan juuri koskaan. Kevät ja syksy ovat lyhyitä välivuodenaikoja, jolloin sää on vaihtelevaa.Country Guide Greece BBC Weather
Kreikan sään erityispiirre on auringonpaisteen suuri määrä. Sitä saadaan talvellakin viitisen tuntia, kesällä jopa 12–14 tuntia päivässä. Laajat metsäpalot aiheuttavat lähes vuosittain ongelmia loppukesästä. Ne ovat johtaneet evakuointeihin ja joskus myös kuolemantapauksiin.
+ Kuukausittainen keskimääräinen vuorokauden maksimi- ja minimilämpötila sekä sademäärä eri puolilla Kreikkaa Mittauspiste T H M H T K H E S L M J Ateena(kuiva itä) 13 °C6 °C62 mm 14 °C7 °C37 mm 16 °C8 °C37 mm 20 °C11 °C23 mm 25 °C16 °C23 mm 30 °C20 °C14 mm 33 °C23 °C6 mm 33 °C23 °C7 mm 29 °C19 °C15 mm 24 °C15 °C51 mm 19 °C12 °C56 mm 15 °C8 °C71 mm Náxos(saaristo) 15 °C10 °C91 mm 15 °C10 °C73 mm 16 °C11 °C69 mm 20 °C13 °C19 mm 23 °C16 °C12 mm 26 °C20 °C11 mm 27 °C22 °C2 mm 28 °C22 °C1 mm 24 °C18 °C11 mm 20 °C15 °C45 mm 17 °C12 °C48 mm 15 °C8 °C93 mm
Kasvillisuus ja eläimistö
Kreikassa on tavattu yli kasvilajia ja 900 eläinlajia. Metsät kattavat noin 30 prosenttia Kreikan pinta-alasta. Merkittäviin puulajeihin kuuluvat alepponmänty, tammi, pyökki ja kastanja alemmilla korkeuksilla ja kuusi korkeammalla vuorten rinteillä. Eläinlajien joukossa on uhanalaisia lajeja, kuten valekarettikilpikonna ja munkkihylje.
Kreikan kansallispuistoihin kuuluu kymmenen kansallismetsää, jotka ovat Ólympoksen, Parnassóksen, Párnithan, Aínoksen ja Oítin kansallismetsät, Píndoksen kansallismetsä ja Víkoksen–Aóoksen kansallismetsä, Préspajärvien kansallismetsä, Soúnion kansallismetsä sekä Samarián kansallismetsä. Lisäksi maassa on kaksi merikansallispuistoa, Alónnisoksen ja Pohjoisten Sporadien merikansallispuisto ja Zákynthoksen merikansallispuisto, 15 muuta kansallispuistoa sekä lukuisia muita luonnonsuojelualueita.
Historia
Esihistoria pienoiskuva|Minolaisaikainen kaupunki Akrotírin Laivakulkuefreskossa. pienoiskuva|Uhrikulkue Agía Triádan sarkofagissa mykeneläiseltä ajalta.
Varhaisimmat merkit paleoliittisen kauden asutuksesta Kreikassa ovat noin ajalta eaa. pohjoisessa Kreikassa ja Thessaliassa. 7000-luvulla eaa. Pohjois-Kreikassa oli neoliittisen kauden maanviljelystä.