Gjirokastërin maakunta () on yksi Albanian 12 maakunnasta. Se sijaitsee maan eteläosassa ja rajoittuu kaakossa Kreikkaan. Maakunnan hallinnollinen keskus on Gjirokastër. Sen pinta-ala on 2 884 neliökilometriä. Vuoden 2023 väestönlaskennan mukaan maakunnassa oli 60 013 asukasta.
Etelä-Albanian vuoristoalueeseen kuuluva maakunta rajoittuu lounaassa ja lännessä Vlorën, luoteessa Fierin, pohjoisessa Beratin ja idässä Korçën maakuntiin sekä kaakossa Kreikkaan. Suurimmat vuoristoalueet ovat Mali i Gjerë, Lunxhërin ja Bureton vuorijono sekä Trebeshinën, Dhëmbelin ja Nemërçkën vuorijono. Korkein huippu on Maja e Papingut (2 486 metriä). Zagorien ja Pogonin ylänköalueen lisäksi maakuntaan kuuluu osa Kurveleshin ylängöstä. Drinojoen laakso muodostaa pitkän kapean tasangon.
Seudulla vallitsee välimerellinen vuoristoilmasto. Vuoden keskilämpötila on Gjirokastërissa 14,3 ja Tepelenëssä 15,1 astetta. Lämpötila voi talvella laskea alle –10:een ja kesällä nousta yli 40 asteeseen. Vuotuinen sademäärä on Gjirokastërissa 1 928 ja Tepelenëssä 1 358 millimetriä. Tärkeimmät joet ovat Vjosa ja sen sivujoki Drino. Alueella on karsti- ja kivennäisvesilähteitä. Pinta-alasta neljännes on metsää ja pensaikkoa.
Gjirokastërin maakunta jakautuu seitsemään kuntaan, jotka ovat Dropull, Gjirokastër, Këlcyrë, Libohovë, Memaliaj, Përmet ja Tepelenë. Asukkaista huomattava osa on kreikkalaisia. Maakunta on menettänyt vuoden 1989 jälkeen lähes kaksi kolmasosaa väestöstään. Siirtolaisuus on suuntautunut varsinkin Kreikkaan. Vuonna 2011 asukkaita oli 72 176.
Maakuntaan rakennettiin kommunistivallan aikana lähinnä elintarvike- ja kevyttä teollisuutta. Memaliajissa ja Tepelenëssä louhittiin kivihiiltä ja fosforia. Sittemmin on syntynyt muun muassa uutta elintarvike-, vaatetus-, rakennustarvike- ja huonekaluteollisuutta. Maatalous tuottaa viljaa, vihanneksia, perunaa, papuja, hedelmiä, oliiveja ja viinirypäleitä. Tuotantoeläimiä ovat lampaat, vuohet, naudat, hevoset, siat ja siipikarja. Lisäksi harjoitetaan lohenkasvatusta.
Gjirokastërissa toimii Eqrem Çabejin yliopisto. Kaupunki on Unescon maailmanperintökohde.
Lähteet
Aiheesta muualla
Maakunnan sivusto
*