Raastuvankokous oli Ruotsissa ja sitä myötä myös Suomessa keskiaikaisissa kaupunkilaeissaFactum, osa 6, s. 145 määrätty kokous, jossa kaupungin porvarit, myöhemmin äänivaltaiset asukkaat, päättivät pormestarin johtamina asioistansaKoululaisen uusi tietosanakirja, osa 6, palsta 130. Jo 1600-luvulla sen olennaisin tehtävä oli luottamusmiesten valitseminen. Jos kaupungissa ei ollut valtuusmiehiä, pidettiin määräasioiden käsittelyä varten raastuvanoikeus kesä- tai joulukuussa ja muulloinkin, jos maistraatti katsoi raastuvankokouksen tarpeelliseksi tai kuvernööri päätti, että oli pidettävä raastuvankokous. Kaupungeissa, joissa oli valtuusmiehet, järjestettiin raastuvankokous, jossa valittiin kaupunginvaltuusmiehet, taksoitus- ja tarkastuslautakuntien jäsenet ja tilintarkastajat sekä määrättiin kerrallaan vähintään kolme- ja enintään viisivuotiseksi määräajaksi, kuinka suuri tulojen osa pidettiin vastaavana yhtä veroäyriä. Poikkeustapauksissa muutenkin voitiin järjestää raastuvankokouksia.Iso musta tietosanakirja, osa 7, palstat 1346–1347 Ajan myötä raastuvankokouksen merkitys pieneni. Vuoden 1917 kaupunkien kunnallislaissa määrättiin, että raastuvankokous pidettäisiin enää vain pormestarin, neuvosmiehen ja maistraatinsihteerin valitsemiseksi.1930-luvun Iso tietosanakirja, osa 10, palsta 900 Suomessa raastuvankokous lakkautettiin vuonna 1927.
Lähteet
Luokka:Paikallishallinto Luokka:Suomen oikeushistoria Luokka:Ruotsin oikeushistoria